Taas lama, olen jo yhden kärsinyt ja taas työttömäksi. prkl.
Tää ei voi olla totta. Valmistuin ekan lamaan, vuonna 1992. Siivosin siinä pari vuotta kun nuorella vastavalmistuneella ei ollut muuta töitä. Sittemmin sain oman alan töitä ja olen siitä asti ollut työelämässä ja edennytkin ihan hyvin tai siis siten kuin olen halunnut.
Kunnes, menin tekemään lapset ja nyt olen hoitovapaalla. Nykyinen työnantajani on antanut kaksi vaihtoehtoa. Joko itse irtisanoudun nyt tai sitten tulet elokuussa yhdeksi päiväksi irtisanottavaksi. Eli siis töitä ei ole mulle siinä firmassa kun elokuu koittaa, jolloin siis olen suunnitellut palaavani töihin. Ja nyt sitten taas tää perkeleen lama. En ala mitään. Ala tässä nyt sitten etsiä uutta työtä kun kaikki pistävät hanoja kiinni. Ja hoitovapaalta on niiiiiiiiiiiiiiin helppo palata työelmään. Enkä ole edes mitään hirveitä aikoja ollut kotona, nyt kuopus 1 v ja tarkoitus mennä elokuussa töihin. mutta mihin, onkin hyvä kysymys.....
Kommentit (40)
pysty säästämään mitään monen kuukauden palkkaa vastaavaa vararahastoa...
Ai että lapsia ei pitäisi hankkia....
Pystytkö pienillä putkiaivoillasi tajuamaan että taloudellinen ahdinko voi pienituloiseen perheeseen tulla nopeastikin, esim. lomautettaessa joudut 2viikon päästä kotiin ja seuraava tienesti tulee liitosta/kassasta pari kuukauden päästä.
Lapsia pitäisi hankkia vasta kun on aikuinen.
johon myös velkaneuvojat kehottavat.
Minä sairastuin juuri vakavasti, sairaslomassa 10 päivän omavastuu, ja molemmilla on yt-neuvottelut ja talous uhattuna.
Meillä on puskurirahasto. En ymmärrä, miten kukaan uskaltaa elää holtittomasti.
jonka on hyvä hurskastella jos oma työpaikka on vielä tallella ja asiat muutenkin hyvin.
Kertoo ihmisestä aika paljon jos ei minkäänlaista empatiaa riitä ahdingossa oleville ihmisille.
Varsinkaan kun ap ei taida olla mikään sohvalla makaava sosiaalipummi.
Taitaisi olla parempi että itse olisit jättänyt lapset tekemättä kun vaikutat harvinaisen kylmälle ihmiselle.
No, meitä on moneksi. Valitettavasti.
Ja jos ei ole sosiaalipummi, sitä suuremmalla syyllä, ei saisi päästää tilannetta tuohon.
Aikuista olisi hoitaa talous tulojen mukaan. Silloin voi ahdinkotilanteissakin elää järkevästi.
Ap tuli juuri ulkoa ja on syönyt lounaan. No, jatketaan tätä asiaa. Siis. Taloudellinen tilanteemme oli laskettu alun perin niin, että selviämme ensi elokuuhun asti. Tuo 10 kk palkka ei ole tässä siis se kynnyskysymys. Ja olen siis ensi elokuussa ollut 4 v kotona, esikoinen silloin 4 v 3 kk ja kuopus 1 v 8 kk. Siinä on siis jo kaikki säästöt ja puskurirahastot käytetty. Eli en nyt ole raahamassa mitään 8 kk ikäistä hoitoon huonon talouden suunnittelun takia ;-))
Eli tilanne on siis se, että elokuusta alkaen minun olisi mielellään löydettävä uusi työpaikka. Tai sitten menen elokuussa sinne paikanpäälle toteamaan tilanteen (ottamaan irtisanomislapun käteen).
Liiton juristi sanoi, että homma sucks, mutta ei ole laitonta. Jos riitauttaisin tilanteen palattuani ja pystyisin osoittamaan, että irtisanomiseni johtui hoitovapaastani, voisin saada saman rahallisen korvauksen, mutta menisinkö "voittajana" takaisin töihin? Menisitkö itse? Olisiko henkisesti mukava olla ko. paikassa töissä? Ai että ei väliä, kunhan olisi vakituinen työ. Epäilen. Ja jos ja kun yrityksessä on yt:t menossa, niin miten voisin osoittaa, että minun irtisanomiseni johtuisi hoitovapaasta.
Jos taas sanon itse itseni irti, saan karenssia 90 pv, joka siis ehtii kulua hoitovapaan aikana, koska se lasketaan irtisanoutumispäivästä. Olen selvittänyt tämän liitosta.
Korvaus, jonka tulisin saamaan, on palkkatuloa, josta maksetaan eläkemaksut ja sos.turvamaksu ja minä maksan normaalin palkkatuloveron.
Olenko tyhmä idealisti ja uskon oikeuden voittavan ja menen elokuussa ottamaan irtisanomislapun kouraani vai realisti, joka ottaa rahat ja kaasuttaa. Varmaan idealisti..
30 vuotta työelämää nähneenä sanoisin, että otat liian henkilökohtaisesti ja herkästi tuon.
Yt-neuvotteluja tulee ja menee. Mieheni työpaikalla on ollut joillakin tuo tilanne jo kolmesti vuoden aikana. Meidän työpaikallamme me puolustamme työpaikkojamme 1 - 1,5 vuoden välein. Elämä on. Ei se ole henkilökohtaista. Laske rahassa, älä fiiliksissä. Sinulla on perhe ja lama on tulossa vasta.
Missään tapauksessa en itse irtisanoutuisi, vaan pitäisin kiinni paikasta kynsin hampain.
Niin olen kerran nyt jo itsekin tehnyt - ja vielä on työtä.
Olin 3 vuottta hoitovapaalla ja oli pakko palata. Sain 11kk irtisanomispaketin syyskuussa ja nyt on karenssi kulutettu ja jaksotusaikaa poltetaan... Muistathan, ettet saa työttömyyskorvausta kuin vasta n. 10 kk irtisanomissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen koska tuo sopimuksen summa jaksotetaan eteenpäin. Olen onnellinen siitä, että otin paketin vastaan, minun jälkeeni hoitovapaalta palavalle ei mitään paketteja olekaan enää tarjottu vaan pistetty suoraan työttömäksi irtisanomisajalla. Niinkin voi käydä.
Lapsia pitäisi hankkia vasta kun on aikuinen.
Todella törkeä kommentti.
Aikuisuuteen kuuluu se, että huolehtii taloudestaan. Jos ei huolehdi, ei ole aikuinen, vaan itsekin vielä kakara.
Jos taas sanon itse itseni irti, saan karenssia 90 pv, joka siis ehtii kulua hoitovapaan aikana, koska se lasketaan irtisanoutumispäivästä. Olen selvittänyt tämän liitosta.
Korvaus, jonka tulisin saamaan, on palkkatuloa, josta maksetaan eläkemaksut ja sos.turvamaksu ja minä maksan normaalin palkkatuloveron.
.
Saat karenssia 90 päivää koska irtisanoudut itse MUTTA (JA KILTTI AP LUE TÄMÄ) koska saat rahallisen korvauksen työnantajaltasi siitä että olet irtisanoutunut itse niin työkkärissä otetaan tuo korvaus huomioon niin että siitä lasketaan kuinka monen kk:n palkka se olisi ja vasta sen kulumisen JÄLKEEN KARENSSI 90 PVÄÄ TULEE VOIMAAN. Eli esimerkki oikeasta elämästä:
Mieheni sai ns. kädenpuristuksen eli 6kk palkan kun suostui itse lähtemään eikä ottamaan irtisanomista. Eli hän irtisanoutui niin että irtisanominen astui voimaan 1.4.2008. Hän ilmoittautui työkkäriin samana päivänä 1.4.2008 ja sai 6kk palkkakorvauksen viimeisessä palkassa 31.3. Työkkäri laski että "jaahas...olet saanut entiseltä työnantajaltasi palkkaan verrattavaa korvausta siitä että itse irtisanouduit...tämä könttäsumma kun jaetaan entisellä kuukausipalkallasi niin se vastaa 6kk palkkaa...eli siis olet meidän laskusääntöjemme mukaan oikeutettu työttömyyspäivärahaan vasta 1.10....ja siihen päälle saat 90 päivän karenssin eli saat työttömyyspäivärahaa 1.1.2009".
No, me tiesimme että näin tulisi käymään ja mieheni löysi uuden työpaikan ennen kuin 6kk meni mutta oikeasti...se karenssi tulee vasta siihen sen päälle kun työkkäri on huomioinut tuon 10kk palkkasi!
kaikilla ei ole esim. sellaista työpaikkaa jossa niin hyvä liksa että jäisi jotain säästöönkin kun pakolliset asuminen, sähkö, puhelin, vakuutukset , ruoka, lasten päivähoitomaksu jne. on maksettu.
Se että sinulla on asiat hyvin ei tarkoita että kaikilla on.
Kommenteistasi päätellen toivon tosiaan että et ole onnistunut lisääntymään.
Vaikutat harvinaisen typerältä ihmiseltä.
että ihmisen elämä on valintoja. Jos et opiskele, et näe vaivaa, nait luuserin, et osaa laskea, etkä muutenkaan katso päivää pidemmälle, ei pidä hankkia lapsia.
Minä jäin orvoksi 14-vuotiaana, valmistuin iltaopiskelijana kahta työtä tehden lamaan kuten ap:kin ja nyt on puskurirahasto, jolla turvata perheen tulevaisuus, vaikka meidät molemmat irtisanottiin juuri joulun alla.
Meillä ei ole mitään hätää, koska me huolehdimme perheestämme.
37
Aikuisuuteen kuuluu se, että huolehtii taloudestaan. Jos ei huolehdi, ei ole aikuinen, vaan itsekin vielä kakara.
Et taida olla vain lapsellinen vaan myös suuruudenhullu...
Vierailija kirjoitti:
On tämä aikaa.
Miten oikein onnistuit kaivamaan tällaisen ikivanhan keskustelun esiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tämä aikaa.
Miten oikein onnistuit kaivamaan tällaisen ikivanhan keskustelun esiin?
On taas ajankohtainen..
että joutuu valitsemaan irtisanomisen saadakseen 10 kuukauden palkan.
Aina pitäisi olla muutaman kuukauden palkan verran vararahastoa juuri siksi, että elämässä ei joutuisi tuollaisiin lyhyisiin talousahdinkoihin.
Loppujen lopuksihan tuossa menetys tulee isommaksi kuin se mitä saa. Ja vaivaa ja stressiä valtavasti.
En ymmärrä miten se taloussuunnittelu on noin vaikeaa!