TALONRAKENTAJAT 2006 - HUHUU!

Tulkaa te muutkin Nurmijärvelle! Mekin olemme menossa sinne. Talorojekti on varsin hyvässä vauhdissa: ideoita pukkaa ja kuvastot kuluu...

Tarkoituksena on puhaltaa keväällä kanervat maastosta ja lyödä kuokkaa maahan. Sitten vain huhkimista hiukan jotta päästään kuusta koristamaan.

Mikäs se on suunnitellessa kun mies on vahva kuin karhu ja ketterä kuin orava ; )

Kirjoituksestasi sai kuvan, että sinä voit rakentaa vauvan kanssa jos kerran sisko pärjää viiden 4 - 10 vuotiaan kanssa. Ihmettelin vain logiikkaasi jättää nuorimmainen pois laskuista, vaikuttaahan vauvaikäinen kaikista eniten rakentamiseen. Ainakin jos sattuu olemaan rankempi hoidettava, itkuinen tai huono nukkumaan. Siskosi rakennusaikakin olisi lienee ollut hyvin erilainen ilman vauvaa. Ei näitä voi vertailla, yksi ei saa taloa aikaiseksi ilman lapsiakaan, toinen tekee sen vaikka yksi skidi sylissä, toinen kintussa ja kolmas reppuselässä. Erilaisia ollaan.



Tiedän perheen ja olen kuullut äidin siskon lapsen nimen ;)

En tiedä ketään saman nimistä lasta, joten jäähän tuo mieleen. Samoin siskosten lähes samanaikaiset rakennusprojektit. Näistä arvasi kirjoittajan. Jos en perhettä tietäisi, en olisi keskustelua pitänyt mitenkään kummallisena, pikemminkin johdonmukaisena.





Onnea uudelle talolle ja uniikille takorautakaiteelle jo etukäteen! Työtä riittää, mutta kyllä se kannattaa.

Alamme rakentamaan perheineen (2 alle kouluikäistä ja mies töissä rakennusalalla) kotia Nurmijärvelle tänä keväänä/kesänä. Meille tulee Kastelli-talopaketti ja itse tehdään sitten sisätyöt tai tarkemmin ottaen mies kavereineen tekee... huoltojoukoissa itse lasten kans, raksalla sen minkä ehtii ja jaksaa. Pidetään pinoa ylhäällä, ettei katoa...



Toivottavasti keskustelu säilyy rakentamisessa ja alkuperäisessä ajatuksessa vaihtaa ajatuksia rakentamisurakkaan lähteneille mammoille lasten kanssa, rakentaa sitten itse tai on tilattu talopaketti.

Positiivista mieltä ja vinhoja ideoita!



Onnea kaikille raksamammoille!

Kylläpäs meitä raksaleskiä riittääkin...(:

Ilmottaudun mukaan.. mieheni alkaa rakentaa, kunhan lumet sulaa.



Ajattelin vain, että onkohan meitä innokkaita rakennusprojektin ALOITTAJIA täällä paljon enemmän, kuin sellasia, joilla hommat on jo käynnissä? Löytyykö joku sellanen kanavilta?? millanen on teidän tavallinen " viikkojärjestys" , mitkä asiat on muuttunu, mikä ehkä tullu yllätyksenä. Olisi kiva kuulla!!



Meinaan voi olla niin, että rakennusaika on sen verran hektistä (vai onko?;) aikaa, että nettailu on ensimmäinen ajanviete, joka on pakko karsia pois. Mitenkähän meille käy? Katsotaan, kuka on kanavilla vielä puolen vuoden päästä(:



Tätini perheineen rakensi Itä-Suomeen ison kivitalon, ja olivat aivan puhki urakan jälkeen... meniköhän siihen 2 vuotta koitokseen. Sanoi, että avioeronki partaalla oltiin, ainakin tuntui siltä. Tätini kun on niin tarkka kaikessa, kaikkee erikoista piti laittaa, ja mies oli ihan tuskassa, kun sehän ne joutui sitten pääasiassa tekemään...

Heips!

Täähän oli hauska pino!=)

Meillä taloprojekti alkoi jo viime kesänä ja on edennyt aika joutuisasti, joskus kevään aikana päästään sitten muuttamaan uuteen kotiin.

Viime kevättalvella löydettiin tontti ja ite rakennetaan pitkästä tavarasta. Mies on isänsä kans rakennusalan ammattilainen ja mun isä taas mm. maalauksen ja tapetoinnin. Eli asiantuntijoita on onneks omasta takaa!=)

Ite ei oo paljoo tarvinnu kun olla talkooporukoita ruokkimassa ja omia näkemyksiään kertomassa.



Meillä on 5kk vanha poika, joka viihtyy raksalla pääasiassa vaunujen uumenissa pihalla, jos vaan keli sallii. Meillä on noin 2km nykyisen ja uuden kodin välillä eli ihan kiva vaunuilureissu meille.=)



Poika syntyi elokuussa ja oltiin koko perhe sairaalan perhehuoneessa kolme päivää. Tosin mies kävi yhden päivän rakennuksella nostamassa autotallin kattotuolit paikalleen ja palas sitten illaks takasin meidän luo. Hauska muisto!=)



Me rakennettiin ensin autotalli, et sai sitten kaikki työkalut sinne lukkojen taakse voroilta piiloon. Autotallista tulikin aika iso (mun kummit luuli sen olevan meidän asuinrakennus),kun mies sai vapaat kädet sen suunnittelussa. Se tykkää korjailla autoja ja näprätä kaikkee, niin tarvii sit reilusti tilaakin.

Talo taas on 1 1/2 kerroksinen, olikohan siinnä jotain vähän päälle 175 neliöö, sekin vähän suureni suunnitteluvaiheessa alkuperäsestä.



Meillä on hommat jo aikas hyvällä mallilla, mies just vesieristyksiä laittelee ja loppuviikosta pääsee jo vissiin pesutiloja laatottaan. Just äskön soitteli, oli ostamassa kiuasta.

Kalusteet pistettiin kans tilaukseen, pitäis tulla neljän viikon päästä.

Sillain ihanaa, et melkein kaikki sisustusjututkin on jo melkein päätetty, ei tarvii enään kaupoissa ravata yhtenään tarjouksia pyytelemässä ja vaihtoehtoja miettimässä. Tosin minä kyl nautinkin suunnittelutyöstä, mut kyl se helpottaakin kun on jo melkein ohi..

Ainoastaan vessan ja keittiön välitilan laatat on päättämättä, muut onkin jo laatikoissaan laatottamista oottamassa.



Meillä on kaikki menny hyvin, mitään stressiä me ei olla tästä suostuttu ottamaan. Esim. mitään päivämäärää meillä ei oo ollu, et millon pitää päästä muuttamaan, eikä paineita sit sen suhteen. Kyselijöillekään ei olla tarkemmin muuttopäivästä ja talon valmistumisesta vastailtu, kun kivempihän se niin päin on, et ihmetellään " Ai, jokos te nyt jo pääsitte muuttamaan?" , ku et " Siis eikös teillä sit vieläkään oo valmista?"

Jos ymmärrätte pointin.=)



Mut kirjottelikos joku tuossa, et ois kiva kysellä jotain jo rakentamassa olevilta? Minä ainakin voin vastailla, jos vaan osaan ja ehdin.

Ja on kiva lukea muitten projekteista myös!

Eli kaikki vaan kirjoittelemaan! Moi!



-zanniz- ja poika 5kk

" Tiedän perheen ja olen kuullut äidin siskon lapsen nimen ;)"

" En tiedä ketään saman nimistä lasta, joten jäähän tuo mieleen"

" Samoin siskosten lähes samanaikaiset rakennusprojektit. Näistä arvasi kirjoittajan. Jos en perhettä tietäisi, en olisi keskustelua pitänyt mitenkään kummallisena, pikemminkin johdonmukaisena"

" Onnea uudelle talolle ja uniikille takorautakaiteelle jo etukäteen! Työtä riittää, mutta kyllä se kannattaa"



Heissan itsekullekkin puolueesta välittämättä!



Olen huvittuneena seurannut tätä Plantun keskustelua täysin huvittuneena, yllättyneenä mistä kaikki piikittely johtuu?



Elämä on kovaa ja onnenlantit ei aina osu kohdalleen ja eivät varsinkaan mene tasan mutta ainakin jotain on tehty tänään kun planttu on tunnistettu.



Toivoisin, että planttu suksii pois tältä keskestelukanavalta sillä tämä ei alunperin ole tarkoitettu sukuselvityskanavaksi! Henkilökohtaisuudet pitää pystyä puhumaan pienemmissä piireissä!



Muita keskustelukanavia on netissä paljon johon sovit paremmin.



Yksi esim www.suomi24.fi/koti ja rakentaminen jne.



Nimim. Yksi rakentaja Pohjoismaasta.

Kahvikupin tarjoan pullan kera, jos haluatte tulla käymään. Tervetuloa, tutustutaan paremmin! Santsikuppikin löytyy. En vain ymmärrä mikä tässä on niin vakavaa. Vauvapalstalla saavat kirjoitella kaikki joilla on, on ollut, tai tulee olemaan vauvoja. Jos kuitenkin kirjoittaa selvästi tunnistettavista henkilöistä, on aika hämmentävää jos faktat ja fiktiot menevät sekaisin. Varsinkin, jos on mahdollista että asianosaiset sattuvat lukemaan.



Pino sinänsä on riemukas, meidänkin ystäväpiirissämme rakentaa yksi ja toinen. Elämän parasta aikaa: lapset kasvavat ja uutta kotia rakennetaan, kevätkin tulee - linnut pesivät ja laulavat kilpaa lemmenlirkutuksiaan.



Viettäkää onnellista rakennusaikaa ja pärjäilkää muutenkin, minä lopetan keskustelun tässä pinossa tähän - en kylläkään lähde hiiteen, vaan saatan piipahtaa paukkupakkasessa hakemassa punaiset posket :)

Meillä alkaa rakennusprojekti ensi kesänä. Vielä ei olla talokauppoja tehty, vasta tarjouksia kyselty. Tontti on siis tietenkin valmiina, täältä pohjoissuomesta.



Innolla tulen seuraamaan tätä palstaa, tai jos kirjoitellaan vähän viikottain tai miten nyt tuleekaan.



Mä olen aloittanut kirjoittamaan myös omaa rakennuspäiväkirjaa. Se on ihan kivaa laittaa muistiin kaikkea mitä on tehnyt ja miltä on tuntunut missäkin vaiheessa.



Meillä on kolme lasta, ja mies aikoo olla raksalla mahd. paljon minkä oma " siviilityö" antaa periksi. Saa nähdä mitä tulemaan pitää, innolla kyllä molemmat odotetaan. Rakennuskuume on jo kova! :)

Miten on muilla rakennusprojektit meneillään?

Meillä myös tontti Uudellamaalla, mutta ollaan vähän jäljessä teidän aikataulua eli toden teolla aloitettaneen vasta keväällä 2007. Jotain valmistelua kyllä pitäis tehdä ennen sitä. Vauva pari kk meilläkin. Mies ei rakennusalalla. Vähän siis jännittää, kun on uusia asioita sekä toi rakentaminen että lastenhoito.

Meillä alkaa rakennusprojekti tässä keväällä. Tontilta on puut kaadettu, muuta " näkyvää" ei ole vielä tapahtunut. Lupakuvat pitäisi meidänkin saada pian. Meillä on suunnitelmissa, että tehdään itse jonkin verran sisätöitä, mutta melko vähän kuitenkin. Se mitä osataan :) Kauhulla välillä ajattelee tulevaa, mutta into on kuitenkin tosi kova!! Poika on 3 kk. Onneksi mun vanhemmat asuu aika lähellä tonttia, niin voi jättää pojan päikkäreille heidän luokseen ja olla itse hommissa. Lisäksi miehen eno asuu aivan tontin vieressä, joten päikkäripaikka löytyy pojalle siitäkin.



Kiva huomata, että muitakin " hulluja" on :P



m.elli

Me aloitimme rakennuspuuhat jo kesällä -04 ja nyt viime kesänä (-05) muutimme omaan kotiin. Vielä on kuitenkin urakka kesken, eli ensi kesä menee vielä rakennuspuuhissa :)

Autokatos pitäis tehdä kuntoon, samaten terassit ja tietty piha...



Ehdittiin muuttaa pari kuukautta ennen vauvan syntymää, mikä oli tietysti helpostus! Rakentaminen on nimittäin sellaista 24hoo hommaa, että eipä olisi vauva paljon iskää ehtinyt näkemään...



Rakensimme talon pitkästä tavarasta. Isäni suunnitteli talon minun toiveideni mukaan, piirsi kuvat (siis pohjakuvat, rakennekuvat jne..),hoiti lupapaperit, teki tarjoukset joka ainoasta puutavarasta, ikkunoista, ovista yms., tilasi kaiken mitä nyt ikinä tarvittiin ja rakensi minun sekä mieheni kanssa tämän talon. OLI RASKAS VUOSI! Mies opiskeli 500 kilsan päässä. Matkusti junalla vlopuiks kotiin rakentaan taloamme! Minä raudotin, eristin, villotin, kittasin, maalasin jne... isäni ja mieheni kanssa :) Harmitti vaan aina, kun nuo ukot ei antaneet mun käyttää sirkkeliä :) Olisin saanut tehtyä paljon enemmänkin! Isäni suhteista oli julmettu hyöty! Siis rahallinen! Saatiin monia juttuja älyttömän edullisesti, esimerkiksi juuri villat, tuulensuojalevyt, puhallusvillat, takka, monet rakennustarvikkeet jne... ja säästöt tekivät tuhansia ja tuhansia euroja... Mutta silti, jos nyt saisin päättää, ostaisin talon " avaimet käteen" periaatteella! Ottaisin sitten vähän enemmän lainaa...



Tulin raskaaksi projektin puolessavälissä ja sen jälkeen minusta oli hyvin vähän hyötyä... Lähinnä asuin vessassa ekat pahoinvointikuukaudet. Loppuraskaudesta sitten pääsin taas hommiin, laitoinpa mm. laminaatit paikoilleen :)



Talomme ei ole mikään linna, vain ihan tavallisen kokoinen omakotitalo 120/174 neliötä... Enkä yhtään neliötä enempää olisi jaksanutkaan värkkäillä :)



Toivotan teille samaan urakkaan lähteneille ERITTÄIN paljon voimia ja PIIIIITKÄÄÄÄÄÄ pinnaa :) Jos avioliitto kestää rakennusprojektin ja vauvan syntymän, se kestää mitä vaan :)



laurukka ja pikkunen 4kk+

Meillä tosiaan on puutkin vielä tontilla tojottamassa, moottorisaha odottaa innokasta tekijää... Kunta on tuonut nurkkapisteet, joten päästään vetämään omat rajat narulla puun kaatamista varten. Kunhan lopulliset suunnitelmat saadaan huomenna, laitetaan eteenpäin sähkö ja lvi-suunnittelijoille. Sitten vaan rakennusluvat sisään ja odottelemaan kevättä. Ihanaa on vaikka varmasti raskasta aikaa rouville (paritaloa kun rakennetaan). Ja sisähommiahan aina ehtii suunnittelemaan yhden 2kk ikäisen pojan kans. Keittiötä, parvekekaidetta, kylppäriä, laattoja. parkettia... Mitä kaikkea ihanaa saakaan suunnitella näiden 3-4kk aikana ennenkuin päästään tositoimiin.



Kirjoitellaanpas rakentajat täällä vinkkejä, miten vauvan kanssa rakentaa. Mun työkaveri kertoi hoitaneensa tyttöänsä rakennusaikana työmaalla, lämpölampun alla vaipanvaihto, syötöt raksalla ja päikkärit vaunuissa. Kesällä varmasti helpompaa. Meidänki vesseli huhtikuussa jo puoli vuotta.



Meille tulee harkoista hartiavoimin rapattu kivitalo. Vaalea seinäpinta ja tummat ikkunanpuitteet ulospäin, valkoiset sisälle. Parvekekaiteet tekee mun iskä, uniikkia takorautaa. Suunnitellaan muoto itse, kun saadaan arkkitehdin kuvat. Neliöt paisunu niin että tais olla jo 160 neliötä/paritalon puolikas. Saa nährä!



Palaamisiin, Sirkkuliina & Felix 2kk 1pv

Ainaki sirkkuliina on lokakuinen ja samoin m:elli! Meillä rakennetaan kanssa. Puolitoista kerroksinen omakotitalo kyseessä tänne pohjois-pohjanmaalle.



Nyt en ehdi enempiä, mutta koitan jossain vaiheessa kirjoitella enemmälti.



Misuli

Tosiaan olis tarkoitus aloitella keväällä talonrakennusprojekti myöskin pohjois-pohjanmaalla. Eiks joku muukin ollu samoilla asioilla täältä päin? (nimimerkkiä en muista).



Meillä on tosin on jo lapsosia 3 kpl 7vee, 5 vee ja 3kk vauveli. Tiedetään, että hermoja kysyy, kun olis tarkoitus että mies olis mahdollisimman paljon rakennuksilla apuna. Onneksi asustellaan melko lähellä tulevaa rakennus paikkaa niin voidaan olla apuna (tai haittana, tällä porukalla) lasten kanssa. Mut nyt pitää mennä ulkoilemaan, palataanhan asiaan.



Kivaa kirjoitella ihmisten kanssa, joilla sama elämäntilanne!!!

Minnepäin maailmaa rakennatte m.elli? Misuli 79 pohjanmaalle...

Me rakennetaan Nurmijärven Klaukkalaan, matkaa raksalle n.25km. Meillä yksi auto, joka tietysti miehen käytössä. Mitenkähän me poitsun kanssa raksalle, jos ei miehen kyydissä? Bussit tietysti kulkee. Yksi tuttu pariskunta asuu n.kilsan päässä raksasta, joten sinne voi välillä mennä kaffelle/häiriköimään... heille syntyy vauva helmikuussa. Joten seuraa siellä onneksi on.



*vilkuttaa taas* poitsu kun nukkunut jo kohta 2 tuntia parvekkeella. Parantunut nuhastaan, ei onneks ollu rs-virusta :) Muutama pv oli väliä, etten ulkona ole käyttänytkään poikaa....



Sirkkuliina ja Felix

Eli aloitamme syksyllä 2006 Itä-Suomeen rakentamaan, mitään ei ole vielä tehty, paitsi tontin varausmaksu maksettu. Tänään mennään tarjouksia kyselemään talopaketeista. Vielä ei oikein tiedetä, otetaanko millasena pakettina - itse ei kuitenkaan kamalasti ole aikaa olla raksalla. Avaimet käteen olisi kiva juttu, mutta maksaa aikas paljon.



Meillä poika kohta 7kk.

Meillä myös talonrakennus edessä, mutta vasta 2007 alku vuodesta. Tontista on varausmaksu maksettu ja talo on tilattu viikolle 9 / 07.

Meillä poika on nyt puoli vuotias, joten rakennus vaiheessa jo isopoika. Isä kovasti jo odottelee, että saa pojalle pienet lasten työkalut hankkia=) Mukava kuulla, että muillakin on isoja projekteja edessä. Itse olen sellainen luonne, että kaikki pitäisi tapahtua heti, joten hyvässä kärsivällisyys koulussa olen tässä odotellessa. Onhän tässä paljon tekemistä ja suunniteltavaa, vaikka talo onkin avaimet-käteen ratkaisu.

Ei muuta kun tsemppiä kaikille omiin projekseihin ja ollaan välillä kuulolla miten hommat sujuu=)

Poikamme syntyi samaan aikaan, kun talopakettia pystytettiin...



Vuosi kului pojan kanssa rautakaupoissa ja tapettikaupoissa. Isä näki poikaa työpäivän jälkeen n. puoli tuntia (jolloin nukkui poika sylissä) ja lähti sitten raksalle. Kun poika oli alle 3 kuukautta, niin oltiin aika paljon raksalla mukana (koska nukkui hyvin vaunukopassa), mutta sen jälkeen oli pakko jäädä suosiolla kotiin.



Tapetointivaiheessa poika oli jo isompi ja pääsin itsekin tapetoimaan, kun poika jäi hoitoon pariksi tunniksi.



Tässä vinkkejä, mitä voi tehdä kotoakäsin: kaikki suunnittelutyö ja useimmat virastoasiat (puhelimitse), sisustussuunnittelu ja kaupoissa pyöriminen, tarjousten pyytäminen ja tilausten tekeminen puhelimitse ja määrälaskenta (iso homma tämäkin). Eli käytännössä hoidin kaiken muun ja mies keskittyi rakentamiseen.



Kuten joku jo sanoi, niin jos avioliitto tämän kestää niin melkein mitä vain...



Homma muuten jatkuu vielä monta vuotta sisäänmuuton jälkeen, kun pitää rakennella pihaa, autokatosta, laatoituksia, nurmikkoa, istutuksia, sepelin kärräämistä, maalaushommaa ja kaikkia pikkuisia talon yksityiskohtia (ulkona)...eli kannattaa varautua siihen, että muuton jälkeen puhti on aika lailla poissa ja näihin muihin jaksaa keskittyä sitten ajan kanssa.



Hyvin kuitenkin meillä meni ja aika kultaa muistot. Nyt asustellaan jo kolmatta vuotta omassamme ja haaveillaan yhdestä lisämakkarista perheenlisäyksen myötä...uutta tuskin jaksetaan kuitenkaan rakentaa tai sen pitäisi sitten olla ihan avaimet käteen ja sittenkään ei oikein jaksaisi edes alkaa miettimään. Eli hartiahomman lisäksi tarvitaan myös paljon aivotyötä ja sitkeyttä viranomaisasioissa.

Juu, ompas mielenkiintoinen pinotus täällä, astun messiin ((:



Meillä viilataan vielä rakennuslupakuvia samalla kun pyydetään ikkunatarjouksia. tarkoitus olis saada materiaalihankinnat hyvälle mallille, ei ainakaan siitä ole sitten kiinni tuo rakennustahti !



Ihanalta tuntuu ainakin tässä vaiheessa oman kodin suunnittelu. Zanniz on onnekas, kun pääsee kävellen paikan päälle(; Meillä on tontille matkaa 20km, joten yksinäisiäkin iltoja vaavin kans riittää. En siis usko, että nettailusta pihistäisin.. oliko se nyt Lumienkeli, joka sitä kysyi.



Kyllä mä uskon, että ainaki yhden lapsen kanssa pärjää hyvin rakennusajankin, meidän poika on nyt 7,5kk. Kesällä jo yli vuoden! Tosin eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka ehtis syntyä toinenkin vielä rakennusaikana, toiveissa olis((((((((:



Niin, zanniz.. meilläkin keittiön väliosa päättämättä. Mä oon tosi kriittinen sen kans, oon aatellu, että kun sitä joutuu/saa niin paljo tuijotella, niin haluais valita sellasen, johon ei kyllästy. Millanen se sitte ois, en tiedä.