Onko se teidän mielestä hyvä asia jos lapsenne on harvinaisen älykäs tai kaunis?
Täällä kun tuntuu mielipiteet olevan sellaisia, että tytöistä haluttaisiin missejä ja jos joku oppii lukemaan muita aiemmin niin heti ollaan tekemässä hänestä jotain älykköä.
Eikö kukaan muu kuin minä ole sitä mieltä, että taviksilla elämä on helpompaa ja haluaisin että lapsistani kasvaisi tavallisen näköisiä ja tavallisen älykkäitä. Tiedän mikä kirous esim. hyvät arvosanat tai hyvä ulkonäkö voivat olla. Ne aiheuttavat vain eristäytymistä/kateutta muissa.
Kommentit (6)
- tahtoen tai tahtomattaan - yksinäinen. Kauniita taas usein kadehditaan.
Tiedän mikä kirous esim. hyvät arvosanat tai hyvä ulkonäkö voivat olla. Ne aiheuttavat vain eristäytymistä/kateutta muissa.
Musta nyt alkaa tuntuu siltä että täällä keksitään mitä ihmeellisempiä teorioita kateuksissaan niille joilla tosiaan on niitä älykkölapsia.
Ei mua nyt kukaan kadehdi, kavereita on ja monta.
En mä oo koskaan joutunu kauneuden takia mitenkään syrjityksi koska olen värikäs persoona, on meidän kaveripiirissä monta älykköäkin.
tyttäreni on sangen älykäs ja minua jo etukäteen huolettaa. Nyt leikki-ikäisenä leikkii jo mieluiten yksin, tosin se on oma valinta. Mutta itse olen hyvin sosiaalinen ja mietin monesti, tuleeko tytär kärsimään siitä, ettei löydä " tasoistaan" seuraa.. (Rinnakkaisluokallani oli aikanaan poika, joka oli huippuälykäs ja hänellä juuri tämä ongelma.)
Jos jonkun lapsi on harvinaisen älykäs tai kaunis niin vaikea siitä on negatiivista asiaa keksiä. Kyllähän kaikkeen voi vaikuttaa. Älykäs lapsi tarvitsee enemmän haasteita kuin normaaliälyiset. Niitä täytyy keksiä. Kyllä tosin itse joskus ajattelen, että itselläni olisi ollut helpompaa jos olisin tyhmempi ja vähän rumempi :)