Voiko kummiudesta kieltaytya?

Vierailija:

Itseani koko kummiasia ihmetyttaa! Itse en kuulu kirkkoon, mutta mentyani naimisiin miehen kanssa, joka kuluu, meita alettiin pyytaa kummiksi. No nyt olemme kahden lapsen kummeja, mutta mulle se saisi riittaa. Mika idea nykypaivana kummiudessa ylipaataan on? Toisen kummilapsemme vanhemmat ilmoittivat tuosta noin vaan valinneensa meidat kummiksi lapsellemme 5 muun kummin lisaksi. Heista ei ollut vaikea lukea, etta ajattelivat meidan olevan jotenkin erityisen otettuja kun paasimme heidan lapsensa kummiksi. Ja sekin ihmetyttaa, etta miksi lapsella on 7 kummia??? Itsellani ei ole kuin yksi ollut aikoinaan. Yksi kaverinikin aaneen pohtii kuinka lapsensa yhdet kummit AINA ostaa hyvia lahjoja, ja toiselta kummilta tulee VAIN kortti tms. Ok, ymmarran esim. tilanteen jos vanhemmilla ei ole paljon laheisia sukulaisia ym jolloin kummi voisi oikeasti olla lapselle yksi turvallinen aikuinen johon luottaa jne. Mutta nykyaan ikava kylla monella se lahjojen saamisen maksimointi on mielessa ensimmaisena. Joten nyt olemmekin molemmat miettineet, etta miten voisimme valttya joutumasta kummiksi enaa, ilman etta ystavyys menee katkolle lapsen vanhempien kanssa... Nykyiset kummilapsemme ovat lahimpien ystavien lapsia, mutta heilla kaikilla tosiaan muita kummeja ja laheisia vaikka kuinka paljon, joten emme itsekaan pida naita kummilapsiamme mitenkaan erityisena verrattuna kavereiden muihin lapsiin.. Onko kellaan kokemusta kummiudesta kieltaytymiseen?

että nämä nykyiset kummilapset riittävät meille. :) Mun mielestä kummiudesta voi ja ehdottomasti pitääkin kieltäytyä, jos kokee, ettei olisi hyvä kummi. En ymmärrä, miksi lapsella pitäisi olla tsiljoona kummia, johan koko asiasta menee merkitys, kun koko tuttavapiiriä pyytää.

Tätä kysymystä kysytään tällä palstalla lähes päivittäin. Täällä vannotaan, että tärkeintä on, että kummi muistaa jotenkin, vaikka vain kortilla, mutta IRL kuulee jatkuvasti tuota natinaa, että kun " ei tullut kuin kortti vaikka toinen kummi osti ison lahjan" . Kyllä nämä tsiljoona kummia haluavat ovat niitä mielestäni, jotka haluavat sitten myös paljon lahjoja lapsilleen. Ahneuttaan siis pyytävät.

3, miten olette sanoneet kavereillenne, etta ette haluaisi enaa olla kummeja, ihan suoraanko vaan :) 4, miten on otettu vastaan kieltaytyminen, ovatko suuttuneet. Tosiaan taman yhden kummilapsemme vanhemmat eivat edes kysyneet vaan ilmoittivat, etta olemme valinneet teidat..



Musta tuntuu, etta taidan itsekin ruveta vihjailemaan asiasta kavereilleni. Nykyiset kummilapset ovat toki tarkeita, mutta enempaa kummilapsia en enaa toivoisi. Joku sanoi, etta en voi olla kummi, niin toki nain on asia kirkonkirjoissa, mutta ihan yhdessa pariskuntana meita on pyydetty, joten ei siita sen enempaa..

Mielummin pyydän kummiksi sitten jonkun muun kun ihmisen joka ei oikeasti halua kummi olla. Meidän kahdella lapsella on molemmilla yksi pariskunta kummeina ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Nyt tulossa on kolmas lapsi eikä kummeista tietoakaan. Haluttais pariskunta joka olis aidosti kiinnostunut lapsesta, mutta eipä niitä kauheasti tyrkyllä ole. Eikä tunnu sinkku tutuistakaan löytyvän... Mutta joka tapauksessa haluaisin että kummiksi pyydettävä kieltäytyy jos ei tunne olevansa sopiva kummiksi. Ja meillä ei " sopiva" ei todellakaan tarkoita talaoudellisia uhrauksia vaan aitoa kiinnostusta lapseen.



Itsekin kieltäytyisin kyllä jos minua pyydettäisiin kummiksi lapselle johon epäilisin välien jäävän etäisiksi.

T: 3

Kuten aiemminkin sanoin, etta nykyiset kummilapset ovat tarkeita ja olemme osallistuneet heidan elamaansa muutenkin kuin kaymalla synttareilla tms. Mutta toisaalta se, etta lapsella on 2 muutakin pariskuntaa + sinkku kummina jotenkin vahan menettaa merkitysta koko kummiudelta. Jos olisimme ainoat kummit niin olisi ehka toinen tilanne. Eraalla ystavallani on lahemmas 10 kummilasta, eika han nyt itse 3 lapsen aitina pida juuri keneenkaan enaa yhteytta, sellaista tilannetta itselleni en haluaisi..