Kannattaako mielestäsi erota jos toinen haluaa ja toinen ei lapsia?

kun tilanne on se että meillä on 1 lapsi, miehelle se on tarpeeksi, minä haluaisin toisen... hän on hyvä isä, miksi hajottaa perhe mun haluni takia? toisaalta on väärin että mie sitten päättää lapsiluvun...tää on tosiaan vaikea tilanne meilläkin

lasta JUURI NYT halua, on mies. Aika harvoin mies sitoutuu lapsettomuuteen, vaikka kolmenkympin korvilla olisi vielä vakaasti sitä mieltä, ettei lapsia ikinä halua. Sitten seestyneenä viisikymppisenä voikin olla perheen aika ja maho vanha akka saa jäädä.



Naisena en kyllä jättäisi lapsia tekemättä, jos hedelmällisessä iässä niin tuntuu. Biologisista syistä johtuen kun IKINÄ ei tule saamaan toista mahdollisuutta myöhemmin.

asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja molemmat ovat varmoja omasta tahdostaan niin ei kai siinä muukaan auta.Hankala tilanne, itsellä vähän samanlainen.Inhottava ajatella et täytys alkaa valitsemaan mies tai lapset.Valitsisin lapset, koska tiedän varmasti että haluan lapsia

Tuohan lapset kuitenkin niin paljon elämään, että harmittaisi varmaan myöhemmin.

syistä kovin paljon aikaa odotella, muuttuuko toisen mieli, neuvoisin eroamaan. Kyse on kuitenkin ainutkertaisesta jutusta ja kun se mahdollisuus on ohi niin sitten se on ikuisesti ohi.

Katselen hyvin läheltä tälläisen pariskunnan naisen kurjaa ja katkeroitunutta elämää. Tämä nainen kostaa minulle sen, että itse ei saa lapsia koska mies ei halua. Lisäksi selittelee, että ei hän oikeastaan lasta haluiskaan mutta silti hänen sydän vuotaa verta koska hän jää lapsettomaksi. Mikäs sen parempi tapa purkaa tuskaansa onkaan kun kohdistaa se minuun ja minun tapaan olla äiti omalle lapselleni. Se katkeroittaa loppuelämäksi jos toisen ihmisen mielipiteen vuoksi jätät lapsen hankkimatta!