~~SYYSnaperot, KESKIVIIKKO~~

Ikävä kyllä ei vielä ainakaan hymyilytä, kun nukuin taas niin huonosti. Illalla en saanut unta, yöllä heräilin ja aamulla puol7 ylös. Mies ja Nea nukkuvat edelleen. No, kivaa että mennään Ikeaan niin jotain mukavaa tiedossa! Mut eipä tässä kummempia vielä päässä liiku näin aamusta..



Jatu, eiköhän me pe sit tulla! Hyvä kun sait ne rattaat! :)



Frodo, ONNEA, aivan ihanaa! :) Varmaan mieletön fiilis!



Enkeli1 ja Nea

Tosin ei siksi että olisin virkeä.Taas klo 07 heräsi pikkanen.Yritän pitää hiljaisena että isommat,lomalaiset,saavat nukkua.Lähes mahdoton tehtävä.

Kun meillä oli se kova ripuli tauti ja pikkasen peppu ahavoitui aivan punaiseksi käytin hoitoon perinteisesti perunajauhoja.Arvatkaa keksikö tämä pikkuherra miten mukavaa on avata äidin keittiön laatikko,tunkea käsi puuterin pehmeään perunajauhoon ja sitten taputtaa käden jälkiä ympäri keittiön kaappeja!?=)

Täytyy varmaan tätä viidettä varten alkaa varustaa keittö ja wc turvalukituksilla....



T@hti!Mitä odotuksellesi kuuluu?Entä aloititko kestoilun?

Sitä " minun haaveeni" muistamista lähinnä tarkoitin siltä kantilta kun on jo monta lasta, monista se ei enää ole niin havahduttava tai tärkeä asia.Sitä saman toistoa.Kun onhan minulla jo nämä lapset.

mutta haave on haave ja siitä on kiva pitää kiinni!=)



nyt tuholainen tuli syliin,isot kirjaimet siis puuttuu...

muksat keskiviikot muksuille ja äisköille!

l+5

Terveiset taas, mistäpä muultakaan kuin töistä. Kiireistä on edelleen ollut, kun meitä on vain 60% normaalimiehityksestä (naisituksesta?). Onneksi on pätkäviikko loppiaisen takia! Puolikkuuteen esimieheni vastasi, että " eiköhän se järjesty" . Onko tuo nyt sitten mustaa valkoisella?!? :D



Kiva nähdä, että Ayap on aloittanut hymyllä aamumme. Ootko jo itse toipunut flunssasta?



Ja kiva kuulla että Pilen elämä hoitotätinä on alkanut mukavasti. Itsekin voisin hyvin kuvitella ottavani hoitolapsen, usein yhden lapsen kanssa oleminen on tuntunut jotenkin turhauttavaltakin. Tällä hektellä ongelmana on se, etten tuota yhtäkään näe mielestäni tarpeeksi ja olen väsynyt äiti iltaisin. Onneksi siihen asiaan tulee keväällä helpotus. Ja Venlallekin on varmasti kivaa päästä ystäväni hoitolapseksi, ei oo koskaan vierastanut tms ja on aina iloissaan kun käydään siellä kylässä.



Frodolle ONNEA! Nopeastipa tärppäsi!! Meillä nyt 4 kk, mulla stressi tuon tärppäämisen suhteen loppunut. En enää oo kuulostellut mitään raskausoireita tms, jotenkin loksahti päähän se ajatus että tärppää kun tärppää, ei sitä voi ainakaan stressaamalla kiirehtiä. Nyt kp 28/n. 32 menossa.



Nyt pakko jatkaa töitä. Sisko on kylässä, joten en oo iltaisin ehtinyt koneelle lainkaan. Huomenna suuntamme Jkylään, joten luultavasti palaan tänne vasta ensi viikolla.



Joten mukavaa loppiaista kaikille!



- tea -

Typy herää varmaan heti, kun koneelle näin rauhassa pääsin...

Paljonpa olitte taas eilen saaneet pinottua. Kiva, että oli aamukahviluettavaa ja tälle aamullekin jo hymyaloitus.



Frodolle onnittelut +++ !



Leannan haaveet on kyllä muistissa, muttei tosiaan uskalla tivata, ettei tulisi suorituspaineita :-)



Mitenkäs Öttis? Joko vanhemmillesi tuli paljastettua masuasukki?



Ramiskalle ruokahalua kuvotuksen keskelle :-) Hyvältä kuulostaa.



Mimmulle paljon jaksamista. Onneksi sulla on kokemusta tuosta yliaikaisuudesta, niin et ole ihan " rikki" ylimenopäivistä :-)



Eilisiin vielä senkin verran, että meillä on otsakuumemittari, apteekista ostettu ja ollaan oltu todella tyytyväisiä.



Tuttis: joko sulla on parempi mieli? Miehet on välillä NIIIIN kamalan ärsyttäviä, mutta onneksi seuraavassa hetkessä myös useimmiten hellyyttävän ihania.



Siitä tuli itkut mieleen. Meillä myös niin, että mies menee ihan lukkoon, jos alan itkeä. Ei se oikein kestä suuttumistakaan, joten omaa pahaa mieltä ja surua on joskus tosi vaikea purkaa. Mutta onneksi mies on melko hyvä keskustelemaan, tunteistakin.



Typyn itkut on melko vähissä, moni muksahtaminenkaan ei pääty itkuun, vaan ihmetykseen. Itkee ja raivoaa kyllä kun ei saa omaa tahtoa läpi, joskus nälkäänsä ja joskus väsymystä.



Typy on joulusta lähtien kieltäytynyt aamupuurosta, joten tarvitsee aamupäivällä aikaisemmin sapuskaa kuin olen tottunut. Ja unillemeno on usein taistelua, mutta muistan itsekin miten lapsena nukkuminen oli mielestäni ajanhukkaa! Puolestaan hoikkeliini ei Typy ole, päinvastoin pikku pömppö löytyy, mutta minä olin melko pitkään hoikkis.



Menoksi, pinnisasukki kutsuu kovaäänisesti...



Keilin & Typy

Onni on siis jo päikkäreillä! Yö oli tosi levoton, itkeskeli jonkin verran ja seiskan aikaan herättiin. Tosin paljon ennen sitä jo kuului heräämisen ääniä. Ja koko aamun Onni on huutanut. Väsynyt ku mikä tai me kummatkin ollaan. Itse nukuin tosi huonosti ja päätä särki taas valmiiksi aamulla. Ollaan tässä molemmat itketty sitten:( Tai no Onska on huutanut ja raivonnut ja kiljunut ja valittanut, itse tihrustin, kun yritin nukuttaa sänkyyn. Syliin se sitten rauhoittui, kun 10min kävelin edes takaisin. En käsitä, mikä nyt taas on. Just ajattelin joulun tienoillakin, vaikka aamut alkoi aikaisin, että onneksi yöt nukutaan. Ei olis pitänyt ajatella noin.



Välillä tuntuu, että mun mielenterveys loppuu lapsen kanssa... Siis kun ei sittenkään riitä väsyneenä sitä pinnaa kuunnella toisen huutoa. Ja sitten kun pinna menee, vajoan kyllä lapsen tasolle. Eikä tätä väsymystä helpota tuo työ.



Mies siitä sanoikin, että sano vaan itses irti, kyllä me se karenssiaika pärjätään, kun sitten saisin liiton päivärahoja. Houkuttelis vaikka onhan se hullu ajatuskin vakituisesta paikasta sanoutua irti. Kun en ole koskaan edes oikeastaan ollut työtön. Mutta sen tiedän, että tästä kaupungista en mieluista työtä saa ja jos joskus vielä haluan hotelliin tässä kaupungissa (ja olen valmis nielemään ylpeyteni), noihin kahteen puljuun, joissa olen ollut, pääsen varmasti takaisin. Sitten toisaalta, jos muutetaan pois, on irtisanoutuminen edessä enivei.



Frodolle +++ onnea!!! Hurja määrä plussanneita tässä joukossa jo!



Pitäskin käydä vaalikoneilla. Periaatteessa olen päättänyt jo ketä äänestän mutta kai sitä vois oikeesti vielä tutustua ehdokkaiden mielipiteisiin.



Tässä vielä eilisen iso pino:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6037695&p=&mpage=5&tmode=…



T-P

Kyllä minä sen hymyn voin vääntää teille *virnistää* :)



Sen jälkeen voisinkin vähän parkua tai edes vähän valittaa:) Pikkurinsessa heräsi ensin 6.50, mutta lopulta nukahti vielä uudelleen. Sitten kun heräsi, niin voi miten kamalan kuuloinen yskä tytöllä on ja otsakin tuntui kuumalta. Mittasin kainalosta kuumeen, niin mittari näytti kuitenkin vain 37,4. Oliko nyt niin, ettei toi ole kuumetta näin pienillä?



Minä en enää tiedä mitä pitäis tehdä. Pitäiskö lakata välittämästä taudeista ja alkaa vaan ulkoilla ja elää niin kuin ei mitään oiskaan, vai pitääkö vaan jatkaa koko talven kestänyttä sisällä kökkimistä? Tää menee jo yli mun tajunnan, että mitä pitäis tehdä. Maalaisjärki (vai kaupunkilaisjärki) jättää pulaan, kun ihan koko ajan sairastellaan. Tuntuu, että jatkuvasti saa kökkiä sisällä ja sitten mietin, että olenko vaan ihan hysteerinen ja turhaan vietetään päivät vaan kotona. Oikeasti en osaa enää ajatella omilla aivoillani!



Huomiseksikin oli se suunnitelma viettää päivää esikoisen kanssa kahdestaan ja viedä pikkurinsessa mummolaan. Lisäksi haaveillaan laskettelupäivästä viikonloppuna. Näinköhän menee puihin kaikki.



T: Ynis, jolla hymy hyytyi jo

jos oikein ymmärsin niin Frodo on plussannut? ONNEA ONNEA ONNEA!!! *hieman paljon kade, mutta koulu, koulu, koulu...*



Oltiin päiväkodissa Idan kanssa tutustumassa, ensin Ida ei meinannut tulla sisälle leikkihuoneeseen ollenkaan, sitten istui vaan mun sylissä. Lapset lähti ulos ja Ida muuttui aivan toiseksi tytöksi. Kiipeli puolapuilla, pesi vessan vessaharjalla (huoh, sitä se tekis kotonakin aina) siivosi lattioita harjoilla, kävi eskarilaisten puolella ja olis jääny sinne leikkimään. Uskon et huominen sujuukin jo samalla tavalla, ja ehkä maanantainakin Ida jää sinne iloisena leikkimään mun suunnatessa kohti koulua.



Varavaatteet pitää viel viedä päiväkotiin, vaipat ja sadevaatteet on jo... Huh, mitenköhän MÄ selviän maanantaista?



Eipä muuta, syömään...

Petra ja Ida

Vihdoinkin mulla on kone käytössä päivisin. mies eilen viritteli vanhasta koneesta mulle olkkariin toimivan netin. Tää on vaan tolkuttoman hidas ja kovaääninen, mutta parempi kun ei mitään. Eikä tässä ole mitään mahdollisuutta kirjotella kun poika on hereillä mutta näin uniaikaan onnistuu.



Onnea Frodo! Plussia vaan satelee yhtenään. Kivaa!



T-P ja Ynis, mä olen selkeesti huomannut että mun pinna kiristyy tosi nopeesti jos ei saa nukkua ja joutuu kökkimään sisällä. Itse ei jaksa mitään ja pienimmätkin asiat ärsyttää tolkuttomasti. Mutta, kyllä ne paremmat ajat taas pian koittaa.



Mulla on tällä hetkellä mielessä oikeastaan vaan yksi asia ja se ahdistaa. Nimittäin työt alkaa helmikuun alussa ja poika menee päiväkotiin. Monet itkut olen jo itkenyt ja monet itkut on varmaankin edessä. En ymmärrä miten se ottaa näin koville. Ehkä osittain vaikuttaa sekin että oon menossa melkein kuin uuteen työpaikkaan, lähes kaikki on vanhassa muuttunut. Eniten kyllä pelottaa että miten tuo minun pieni poika jolle äiti on niiiin tärkeä, pärjää siellä hoidossa. Tiedän että alku on vaikeaa. Teen 4-päiväistä viikkoa joten se vähän helpottaa. Toivottavasti pääsen sieltä pian pois, itse nimittäin toivon että viim kesällä saatais pikkukakkonen alulle. Ensin se vaatii sen että mieskin on samaa mieltä, joten työsarkaa senkin suhteen tiedossa



Eilisessä pinossa tais olla puhetta hoikkeliinien vaatteista. Meillä taas päinvastainen ongelma:) Poika on n 12kg ja 80cm ja tosi roteva. Käsivarretkin on niin pulleat että tosi monet paidat kiristää käsivarsista ja poika ei tykkää yhtään. Myös housut kiristää helposti masusta, onneksi monissa housuissa on ne säädettävät vyötäröt. Ongelmansa siis kullakin:)



Tässä huomaamatta vetäisin melkeen kokonaan 100g Pirkan mansikka-jugurttisuklaalevyn. Voin muuten suositella, vaikka Pirkka-suklaa ei kyllä kuulosta ehkä kovin houkuttelevalta. Maksaakin vaan 60 senttiä tuo 100g:n levy. Helmikussa sitten loppuu minun herkuttelu. Tiedän sen jo valmiiksi, koska stressaantuneena mulle ei herkut maistu.



Mukavaa keksiviikon jatkoa. Palaan viim huomenna.



Helli

Yritettiin ulkoilla, mutta puisto on kuin luistin rata. Isompi viihtyi hyvin, mutta peinet men ikoko ajan nurin. Mentiin sitten perhekeskukseen laulamaan. Nyt kaikki lapset on unilla.



T@hti: täytyy sanoa, että pahimassa sairastelukierteessä vähän hirvitti, mitä tästä hoitolapsihommasta tulee. Meillä on aika hyvä varahoitojärjestelmä (2X isovanhemmat, tädit), jos tiukka paikka tulee. Myös mies joutuu taas osallistumaan kotielämään, kun olen nyt tavallaan töissä. Lääkärikäynnit otan aina illalle, niin että mies on kotona ja esim. ensiviikolla on tytön neuvola aamulla ja mies on sitten pojan ja hoitolapsen kanssa meillä sen aikaa. Hommaa helpottaa se, että lapsi on tosi tuttu ja mies on ennenkin hoitanut häntä. Hoitolapsen myötä meidän poikakin on reipastunut ja pukeiminen sujuu paaaljon reippaammin, samoin ulkona kävely (ennen tahtoi aina seisomalaudalla, tai siskon kanssa rattaisiin). Niin ja oikeasti en koe tätä mitenkään raskaaksi, vaikka yksi 1-vuotias on lisää.



Ynis: minä en ole enää piitannut tytön sairastelemisesta, vaan yritän elää tavallista arkea, ja jos vaan hänen kunto on kohtuulinen mennään ulos. Tytöllä ei tosin yleensä ole kuumetta, mutta nuha, yskä tai korvatulehdus ei estä meidän ulkoilua. Muutenhan me oltais oltu juhannuksesta asti kotona ;).



Jokohan se Mimmu lähti?



Pile

Kolmas yö peräkkäin kun ei ole saanut nukkua kunnolla. Viime yönä T nukkui räkätaudista huolimatta kohtuullisen hyvin, mutta esikoinen alkoi oksentamaan yhden aikaan yöllä; niinpä lakanan vaihtoa ja vessan pesua yöaikaan ja hups - unet karkasivat taas sen siliän tien... Mieskin on vielä pitkän päivän tänään töissä, niinpä täällä yritän oman voimattomuuden/väsymyksen keskellä hoidella tuota viipottaja-räkänokkaa, joka on taas kärtty-arttu -tuulella sekä oksentelevaa ja kuumeista esikoista. Voi pienet reppulat. Ja sitten vielä mietin koko ajan, että se tauti tarttuu minuun ja alan kohta oksennella - mahassa muuten tuntuu jo sellaista kuvottavaa, oksennuksen tuntua. Kuvitteluako? Toden näköisesti.



Frodolle +++++++++-onnea !!



Joo-o, täytynee lopettaa. Mutta tulin siis vain ilmoittamaan, että paikalla ollaan!



Mimmu 40+3 sekä kaksi pientä sairastajaa

Viime yön typy nukku,kerran vaan vettä.Poika tosin herätti mut taas ja niin uni tuli vasta puol2 eli lyhyeks jää yö!poika kulkee puol unessa,eikä aamulla muista mitää...



Me ulkoilimme ja jokaiselle oli ikäistä seuraa :-) Se on suurin syy hymyyn..Kiitos Kerppu seurasta ja kiitos,minulla on kahvipullaa,huomasin puistossa vaan leivät.



Ynis:Minä olen aatellu et ulkoillaa jos ei kuumetta...ja ei nyt ihan kamalassa kunnossa ole.Tänääki mentii ulos vaik eilen tuli lääkket,vähä se ajatuksena et selvii onko tauti pahenemassa...en kyllä usko!!Hyvin jakso ja kotona vielä ilosena leikki.



Huomasinpa ulos lähtiessä et typyn kengät on pienet :-( On käytyy vaa lääkäris ja kaupas ni ei ole sukkia tarvinnu,mut nyt yrtin laittaa pörrösukkia ni ei mahtunu!!!Mittasin pohjallisee ni on just jalankokonen!!Ja poika käytty kenkiä koko talven...eli kenkä kauppaan!!



Voi ku mun " uudet" rattaat oli hyvä.Ja niihin sai vaihettuu meiän ilmapyöräkin!!(niihi ei kuulunu) Ja niis on pidempi nukkumis tila,JOS typy joskus nukkuis rattais..



Niin se uinti olis hyvää liikuntaa,mut yksin!Ja ei mun uimapuku mahu päälle ja bikinit voi jäädä kaappii loppuelämäks :-/



Niin,Kerppu..tajusin himas..se hässäkkä täs kuus,ni tehän olette matkalla...



kahvin keittoo



jatu

Hei vaan kaikille! Joskus alkuun pinouduin ehkä kerran viikossa, nyt kerran puolessavuodessa mut voisin vaikka yrittää uuden vuoden kunniaksi vähän useemmin. Lukenut olen satunnaisesti!



Näyttäs monet odottavan toista ja olikos joku (mun lisäksi) jo hakenut syyskuiselleen pikkusisaruksen? Täällä siis tytöt kohta 1v4kk ja kohta 5kk.

Kivasti sujunut kahdenkin pikkuisen kanssa,vaikka alkuun vähän jännitti. Tosin tämä uusin tulokas on niin kiltti ja perustyytyväinen vauva kun vain toivoa voi.



Syystaapero on pienessä " kuumeessa" kun viikko takaperin sai sen 1v3kk rokotteen. Kuume näkyy vaan rauhottavan tytön tyystin, ei tavallista riehumista vaan makoilua. Nyt on päikkäreillä.

Puhuuko teidän taaperot jo paljonkin sanoja? Meillä muutama selvä ja sitten niitä mutinoita joista ei selvää ota kun kotiväki. Kova on juttelemaan ja komentamaan mutta sillä omalla kielellään. Äiti, isi, ota, anna, tiitti (kiitti), muuuviii (muroja) tunnistettavissa. Muutaman päivän on hokenut ei saa ja ei ota, samalla pää heiluu. Onkohan äiti kenties hokenut näitä muutaman kerran...



Itsellä olis jo hinku ihmistenilmoille eli töihin tai oikeestaan ensin koulun työharjotteluun ja sit toivottavasti ihan oikeisiin töihin. Kaksi äitiyslomaa peräkkäin, niin jo maistuis muutkin kun kotityöt. Vaikka kun sen aika koittaa niin onhan se kovapaikka varmasti. Olis ihana kun olis varaa ottaa hoitaja omaan kotiin, ei tarvis aamulla herätellä ja kuskata mihinkään, mutta se on haave vain!



jekkuli tytöt 1v4kk ja 5kk

Moips!



Minäkin jo kerkesin eka sivulla innostua että Mimmu on lähtenyt, vaan siellä vielä! Tsemppiä kovasti! Ja älä välitä että et ole maustekaapin kimppuun hyökännyt, minä tein sen energisessä keskiraskaudessa;) mutta nyt se on ihan jo sekaisin. Hih! Oikeesti olen itse todennut jälkeenpäin, että jos oisin tiennyt mitä tuleman pitää, oisin nukkunut ja levännyt kaiken liikenevän ajan.



Paranemisita taas joka suuntaan, kurjaa se on. Me on kanssa ulkoiltu jos ei ole kuumetta ja jos ei ole hirveä pakkanen, sekun aiheuttaa Motille köhimistä.



Onnea Pönkkis kävelytyylistä ja terveydestä!



Tuttis, voimia sinulle. Kurjalle kuulostaa, toivon helpotusta, vaan neuvoja en osaa antaa. Minua kyllä lohdutetaan aina kun itken ym. mutta minulla on mies joka on loistava ilmaisemaan itseään, myös hänkin itkemällä, joten ehkä sen vuoksi ymmärrystä riittää.



Pilen kuvaukset hoitolapsen helppoudesta saavat jo minutkin miettimään moista. Tosin Pile oli Levillä sellainen tehopakkaus hoitamaan ison määrän lapsia pihalla yksinään, joten en yhtään ihmettele että sulla se sujuu:)



Mulla on ollut täällä ihanaa seuraa, sisko koko viikon kylässä. Olenkin päässyt helposti jumppaan, kun Motti ihannoi ja rakastaa tätiään yli kaiken. Eilen sitten shoppailtiin koko ilta ja Motti oli isin kanssa kotona. Huomenna suuntaamme Savoon ja mummon syntymäpäiville, joten luulen että kuulette minusta taas ensi viikolla.



Vuoden vaihde merkitsee minulle aina jonkinlaista elämän tarkastelua tarkemmalla syynillä, tapa on tainnut jäädä niistä muutamasta vuodesta kun joulukuun vaihtuminen tammikuuksi merkitsi pääsykoekirjojen avaamista ja silloin sitä mietti, mitä elämältä tahtoo. Vuoden vaihteessa on kiva luoda pieniä ja suuria tavoitteita, miettiä elämää ja sitä onko se tänään sellainen kuin toivoisin. Tiedän, monen mielestä kuulostaa kliseiseltä ja juu, tiedän senkin että elämää ei voi suunnitella, mutta jos en koskaan pysähdy ja mieti välillä syntyjä syviä, minusta tuntuu että koko elämä on yhtä harmaata puuroa seuraavat kaksikymmentä vuotta.



Tässä vuodenvaihteessa aivan ensi sijainen tavoite (yllätys yllätys) on saada tämä perhe kuntoon. Olen perustanut Terve Perhe-projektin, johon kuuluu fiksu ruokavalio, liikunta, yöunet ja tämän epämääräisen tulehduskierteen katkaisu. Projekti kestää 12kuukautta, katsotaan lopputulos vuoden päästä. Projekti alkoi omalta osalta maanantaina totaalisella herkkulakolla, katsoin parhaaksi, kun näyttää olevan " kohtuus kaikessa" - käsite kadoksissa.



Tavoitteina on myös lisätä niitä neliöitä tai edes tehdä suunnitelma siihen sekä pikku hiljaa alkaa miettiä mitä minä tämän työelämän kanssa teen, tuntuu niin siltä, että se työ mitä täällä on tarjolla, ei kiinnosta. Teinkin siis taas " radikaalin" päätöksen olla hakematta avoinna olevaa paikkaa. Hullu Minä, mutta nyt se tuntuu hyvälle.

Tahtoisin oman firman....







No niin, jospa löpisisin vähän vähemmän ja tekisin hiukan enemmän:)



Hymyjä kaikille



Aavis ja Motti

jatu. Hyvä, että oot tyytyväinen rattaisiin. Täytyypä pitää mielessä tuo käytettyjen hankkiminen, jos rupeaa kesällä tuntumaan, että tarvis kaksostenrattaita. Tähän asti oon ajatellu, että meillä noita menopelejä ja kantovälineitä on, että korkeintaan seisomateline hankittais lisäksi. Kun mua vähän epäilyyttää, että noinkohan saisin näillä meidän teillä tuplia lykittyä. No, aika näyttää.



Leanna. Odotus sujuu hyvin. Joulun aikaan olin tosi väsyny. Nyt on helpottanu. Johtunee siitä, että palattiin normaaleihin ruokiin kinkun ja suklaan sijasta ja oon ruennu ulkoilemaan enemmän ja viikojankin taitaa olla 12+3.

Ja aloitin kestoilun. Tosin välillä käytetään kertiksiä, kun en suita pyykätä jatkuvasti (eli en oo raaskinu ostaa tarpeeksi kestoja ja nuo tavalliset poikien pikkikset ei oikein pötkövaipan ja villiksien kanssa toimi, ainaka mun mielestä). Välillä pissan ja kakan haju ja pyykkääminen kyllästyttää, mutta haisishan ne kertiksetkin tuolla vessassa varsinkin, jos on löysällä maha. Täällä ei oo vain oikein vertailu- ja vaihtomahdollisuuksia, niin oon sitten hankkinut jotain sieltä, toista täältä ja olevinaan ihan mieleistä systeemiä ei oo vielä löytyny.Mutta siis välillä on kestot yötä päivää eikä Pekka tahdo ees haluta muuta vaippa yöksi, mistä lie sitten johtuu.Mites teillä?



Jaksamisia T-P:lle ja Ynikselle!



Tomeralle tsemppiä maanantaille!



Mimmu k: n perheeseen paranemisia ja voimia!



Jekkuli. Meillä Pekalla oli jo olevinaan muutamia sanoja. Nyt tuntuu, ettei oo juurikaan, kun koko ajan pitää mennä viipottaa puolijuoksua ja kyytsätä tavaroita edes takaisin. Asiaa kyllä on kovasti eli tosissaan höpöttää omaa kieltään. Ätä-äiti, äpä-leipää tai muuta pöydässä, ättä-vettä tai muuta juomista, ei (vastaus kaikkiin kysymyksiin), äts (esikoisen tai koiran nimi).



Pekka tuossa jotain äkäilee, joten paras lopettaa.



T@hti

Meillä oli huono yö. Lilli huusi, kirkui kurkku suorana, mies (joka nykyään yleensä hoitaa yöt) ei saanut koskeakaan, syli ei auttanut eikä silitys. Lopulta hellyttiin ottamaan viereen, Lilli nukahti tissille ja suostui sitten jatkamaan unia omassa sängyssä :-/.



Tänään päivälläkin Lilli on ollut vähän tavallista kärtympi, ja mies sanoikin että jaahas, korvatulehdus taas. Toinen putkihan on irti. Lääkäriin ei pääse, kun omalääkäri on lomalla, tai kyllähän päivystykseen voi mennä jonottamaan jos haluaa, mutta katsotaan nyt ainakin huomiseen vielä. Voihan syynä olla vaikka hampaatkin, tai joku muu.



Käytiin Ikeassa ja isäni luona ja nyt iltapäivällä olen koonnut Ikea-ostoksia. Mies lähti katsastuttamaan autoa ja ostamaan kattolevyjä ja odottelenkin että ehtiiköhän mies kiinnittämään tänään seinään kiinni uuden eteisnaulakkomme vai eikö. SÄlekaihtimet varmaan ainakin jää huomisiltaan... Kun enhän minä itse nyt kuitenkaan sellaista voi opetella, mihin tarvitaan sähköllä toimivia työkaluja :-O



Kerppu, kiitos ruokapäiväkirjavinkistä - tuntuu vaan niin vaivalloiselta. Vaikka muutenkin kyllä pitäisi aloittaa sellainen ruokapäiväkirja, johon liittyisi pisteitten laskeminenkin joten samalla vaivalla kai sitä kirjaa Lillinkin syömiset ylös. Aloittelen ehkä ensi viikolla, jos saan kerättyä tahdonvoimaa... Vai milloinkas meillä onkaan treffit tuolla " toisella puolella" ? Jatu, Tuttis, Ayap ja muutkin innokkaat mukaan!



Mukavaa iltaa kaikille!



T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Frodo: Ihanaa! Onnittelut plussasta! Upea uutinen. =)



Lempo: Ihanata, kun Pönksäles on terve! Sai hymyn huulilleni. Onnea kävelytaidosta!



Mukavaa, että Ayapin kotonakin tervehdytään.



Samaten Pilen tytön terveys on iloinen asia.



-Mimmuli ja Nöösä, joka mittalan mittausten mukaan on todellakin kasvanut hienosti 3kk:n aikana

Pikkurinsessalla kuumetta kainalosta mitattuna melkeen 39 astetta, kun meni nukkumaan. Tulipa rajusti tauti, kun heti päivässä tuli noin kipeäksi. Toivottavasti kuume häätää taudin pois eikä tule mitään keuhkoputkentulehdusta tms. Meillä kuume on todella harvinainen vieras, joten huoli ja avuttomuus iskee pienen puolesta.



Isorinsessa sen sijaan panttaa kakkaa, kuten arvelin käyvänkin. Viimeksi sunnuntaina kakkasi vaippaan ja sen jälkeen eilen ja tänään on sanonut, että on hätä, muttei suostu potalle tai pöntölle. Saa nähdä mitä siitä vielä seuraa. Yleensä kakkaa ainakin kerran päivässä.



Minä alan lannistua jo. Kannattaako enää suunnitella mitään menoja, jos kaikki kuitenkin peruuntuu ja kökötetään täällä 4 seinän sisällä AINA.



Huomista en kuitenkaan vielä perunut. Kai sitä vaan toivoo jotain ihmettä, että pieni ois kuumeeton ja terveempi muutenkin. Sinänsä sillä ei ole väliä missä sairastaa, kun mummolaan ois vaan menossa. Kauhean kipeänä en viitsi kuitenkaan viedä, vaan pitää lepäillä kotona ja harkita lääkäriin menoa. Harmittaa ihan hirmuisesti, kun itsekin olen odottanut sitä, että saan viettää päivän isorinsessan kanssa:( Huomenna nähdään jatkuuko sisällä kökkiminen.



T: Ynis

Yniksen sairastupaan pikaista paranemista!!!JA toivottavasti isorinsessa tekisi sen kakan!!



Typy nukahti hyvin,poika ei millää-siis valvoo vielä.Tänää typy herätti pojan puol10aikaa et ei ihme et illal hyppii sängystää..



Mulla migreeni tekee tuloaan jo toista päivää,menis nyt hus pois!!Ärsyttävä,pieni mutta huomattava jomotus kokoajan ohimolla!!



Olikohan mimmuli ku joskus pillereistä tuskaili?Mulle kai nää pillerit käy..Jee!!!Viides laatta meni ja ei ollu tiputteluu,et ehkä se ottaa aikansa.



Miestä ootan taas ,ois sen jo pitäny tulla...no nyt tulee,vien sille roskapussit ovelle ;)



jatu

Ankkis:Mukana joo,pakonsanelemana kun se into vielä jostain...

Ihan kauhistuttaa ajatellakin päivää ilman herkkua...kääk!!



jatu

Tajusin eilen, että perjantai onkin pyhäpäivä. Ihanaa, kun saa pitää pitkän viikonlopun. Vähemmän ihanaa, että huominen päivä on sitten sikakiireinen.



Kiva kuulla sinusta jekkuli :) Aivan hurjaa, että nuorimmaisesi on jo 5kk. Tytöt tulevat varmaan isompina olemaan kuin kaksoset.



Pönkyrälle onnea ensiaskeleista! Perässä tullaan sano Antsa... Tänäänkin otti tosin tavallaan pari askelta siirtyessään tuolilta toiselle. peppukiito vain on pojasta niin mukavaa, että heti siirtyy marakattiasentoon, kun yritämme kävelyttää.



Joulukin on sitten muutaman päivän päästä ohi :D Oikeasti liikkuvat venäläisperheet niin runsaslukuisesti joululaulujen soidessa joulukoristeiden keskellä, että voisi luulla, että olemme vielä joulukuussa.



Jospa vaikkaviikonloppuna liikkuisi päässäni jotakin mielenkiintoisempaa, nyt täältä tähän.



Hymyillen,

SaaMari