Onko kotiäiti laiskimus vai lapsiaan rakastava uhrautuja?

Ap

lapsiaan rakastava laiskimus :) Kyllä kotiolot aina työn voittaa! Jo pelkästään se, että saa itse määrätä ajankäyttönsä, on ihana asia. Miksi myisin aikaani ja elämääni jollekin toiselle, kun arvokkainta se on lapsilleni (ja minulle itselleni tietysti myös)?

En halua palata töihin, näen siitä jo painajaisia (siis nykyiseen työhöni, uudessa työpaikassa kyllä aloittaisin mielelläni), mutta en myöskään voi palata töihin vaikka haluaisinkin, lapseni sairauden vuoksi. Tai voisin palata, mutta se olisi väärin lasta kohtaan, lääkärikin suositteli jäämään kotiin vähintään puoleksi vuodeksi, jos vain mahdollista.



Oliko tämä nyt, mitä ap halusi kuulla :)

Vierailija:

lapsiaan rakastava laiskimus :) Kyllä kotiolot aina työn voittaa! Jo pelkästään se, että saa itse määrätä ajankäyttönsä, on ihana asia. Miksi myisin aikaani ja elämääni jollekin toiselle, kun arvokkainta se on lapsilleni (ja minulle itselleni tietysti myös)?

Jos siis ajattelee että uhrautuu lasten vuoksi ja jää kotiin.

nauttia hänen vauva&taaperoajastaan. Haluan siis itsekkäästi nauttia tästä lapsesta.

saadessaan viettää päivänsä omien lastensa kanssa.

Jos kotiäidillä tarkoitetaan yli 3-vuotiasta lasta kotona hoitavaa äitiä, niin...riippuu monest asiasta. Osa kotiäideistä voi olla niin pihalla työelämästä, että ei ole rahkeita mennä töihin. El ion ollut työtön jo ennen äidiksi tuloa, ja kotona olo on luonnollinen jatkumo sille linjalle.



Jos taas on suurperhe, niin kyllä se käy ihan kokopäivätyöstä pyörittää isoa huushollia.

Jos kotiäiti ei tee kotonaan mitään, hän luultavasti on laiskimus.

Jos hän taas haluaisi olla työelämässä, mutta on jostain syystä päätynyt hoitamaan lapsia kotona, hän luultavimmin on uhrautuja. Molempi huono.



Mutta onneksi muunlaisiakin on olemassa.

Riippuu täysin äidistä. Itse tunnen molemmankaltaisia, toiset ovat olevinaan oikeita lastensa sankareita jotka tosiasiassa lykkäävät lapsensa ihan minne vain kunhan saa ne pois kotoa ja laskevat kuinka paljon rahaa lapsilla käärii. Toiset taas oikeasti tahtovat lapsensa hoitaa itse ja tietävät sen tärkeyden ja viitsivät tehdä muksujen kanssa kaikenlaista, eivät vaan lepää laakereillaan kotosalla.

Ihmetyttävin asia on se, miten kotiäitejä syyllistetään yleisesti laiskuudesta, kärjistettynähän siis kaikki päiväkotityöläisetkin on siis laiskureita kun samaa tekevät päivät pitkät kuin kotiäiti, mutta omiensa kanssa. Miettikääs sitä.