Gallup: Olosi ja liikunta alkuraskaudessa

Mitään mikä tuntuu vatsalihaksissa en uskalla tehdä... Eli punnerrukset, jopa osa selkälihasliikkeistä! En kertakaikkiaan henkisistä syistä pysty jatkamaan liikkumista kun masussa tuntuu pienikin " kipu" . Onko vatsalihasliikkeiden tekeminen oikeasti vaarallista ennen kuin maha edes näkyy, tietäisikö joku?

Kaikki " vapaa-aika" eli kun mies oli kotona, meni nukkuessa.

Lopun ajan hoidin lapsia tai nojasin pönttöön kalpeana.



Ennen tätä odotusta luulin kuuluvani niihin onnekkaisiin jotka eivät voi pahoin raskauden aikana. Kahta ensimmäistä odottaessani en voinut ollenkaan pahoin, mutta tämän kolmannen kanssa ensimmäiset 3kk...



Jos erehdyin pesemään käteni hajustetulla saippualla, siitä seurasi vähintään 10min pöntöllä!



Oli mukavaa myös vaihtaa vaippaa kuopukselle kun joutui välillä laskemaan hänet lattialle ja jatkamaan pesemistä vasta kun sisuskalut taas pysyivät sisäpuolella!



Kaiketi luonto huomasi virheensä ja sain sitten kaikkien kolmen pahoinvoinnit kerralla! =)



Yleensä jopa vatsataudista selviydyn yhdellä-kahdella wc reissulla.

en harrasta yhtikäs mitään!! Rakas juoksuharrastukseni jäi, kun paha olo alkoi vaivata positiivisen raskaustestin jälkeen. Nyt rv 11 en ole jaksanut iltaisin käydä edes kävelemässä. Samanlaista se oli esikoisenkin kanssa. Kaikki liikunta jäi alkuraskaudessa väsymyksen ja pahan olon vuoksi ja sitten kun olo olisi ollut parempi, oli se " rantapallo" häiritsemässä :). Paino ei onneksi ensimmäisessä raskaudessa kauheasti noussut, mutta kunto kyllä romahti.



Nyt olen ajatellut, että kunhan olo tästä kohenee, alkaisin kävelemään (ostoslistalla on kävelysauvat). Ja jos jaksaisi iltaisin vähän jumppailla, että pysyisin vetreänä. Juoksut on minun osaltani kyllä juostu, eli palaan tuon harrastuksen pariin vasta synnytyksen jälkeen.

Viikot 0-5 meni ihan mahdottoman väsymyksen kourissa. Nukahdin autoon, kahvilaan, sohvalle, ruokapöytään jne. Piti välttää autolla ajamista, kun pelkäsin nukahtavani rattiin.



Viikot 6-13 meni oksentaessa ja muuten vaan huonossa olossa. Neuvolan täti ja lääkäri kyseli useaan otteeseen, että jokos olet tiputuskunnossa, sillä ykkösen aikoina kävin hakemassa letkusta ravintoa viikolla 11. Liikuin juuri ja juuri kerran päivässä ykkösen kanssa pihalla ja takaisin, enempi tuli sohva tutuksi, heh.



14-20 olo on ollut jokseenkin hyvä. Jaloillaan ei jaksa pitkään, alkaa huimata, mutta verenpaineet ja hemoglobiini ovatkin alhaalla. Ukoilu tekee tosi hyvää, jos vaan pihalle asti pääsee. En tosin kuvittelekaan käveleväni pitkiä matkoja, kipeät supistukset ovat merkkinä väsymyksestä jos yritän urheilla. Selkä on alkanut kiukutella, pah.

Alkuun kävin säännöllisesti ratsastamassa, se helpotti huomattavasti pahoinvointiakin... kunhan vain selkään pääsi. Ratsastelin suht normaalisti viikolle 13 asti vaikkakin välillä otin löysemmin ja pidin turvallisuudestani parempaa huolta. Viikolla 12-13 alkoi alaselkä sitten jumiutua ratsastuksen jälkeen ja vatsalihakset oli kovilla joten vähensin ratastuskertoja muutamaan kertaan viikossa.



Rv 13 jätin sitten ratsastuksen kun sain hevoselleni vuokraajan ja pukki toi paketissa toivomani uimahallin sarjalipun ja kävelysauvat. Kävelemässä ja uimassa olen muutaman kerran käynyt, mutta tällä viikolla on maanantaisen uintireissun jälkeen supistelut vaivanneet niin etten ole uskaltanut mennä.



Tiistaina alkaisi mammajooga, mutta en tiedä pääsenkö näiden supistusten takia.



Tuo uiminen on tuntunut ehdottomasti parhaalta ja olo on ollut ihanan virkeä uimisen jälkeen.

Mä lenkkeilin sitkeesti vaik väsymys paino alkaraskaudessa ja vähän koko raskauden aikanakin=)Uiminen on hyvä kans koska siinä virkistyy ja ei tuu hiki!

Raskausviikolle (noin) 16-17 asti piinasi väsymys eli en kertakaikkiaan jaksanut tehdä mitään urheilua. Ne kerrat kun jotain tsemppasin -kävin mm. juoksulenkillä- niin olivat aika tuskaa.



Tuon jälkeen oli hieman aktiivisempi jakso eli kävin rauhallisessa jumpassa kerran-pari viikossa, satunnaisesti uimassa ja sulkista pelaamassa...



Mutta tosiaan aika vähäistä on liikunta ollut. Nyt loppusuoralla ollessa liikunta muistuttaa lyllertämistä eli enää en tee oikeastaan mitään.



Säännöllinen liikuntamuoto koko raskauden ajan on ollut kävelylenkit koiran kanssa eli sentään hieman olen ruhoani jaksanut ulkona liikuttaa. Ulkoilu kyllä varsinkin näin loppuvaiheessa tekee hyvää ja on varmasti helpompaa kuin niillä, jotka ovat tässä vaiheessa kesähelteillä.



rv 35+2

eli noin viikolle 12 asti en jaksanut liikkua jyyri yhtäään pahoinvoinnin ja väsymyksen takia. Eli töiden jälkeen vain makasin sohvalla. Pari kertaa yritin käydä uimassa ja salilla, mutta ei tuntunut hyvältä, joten jätin väliin. Kannattaa kuunnella omaa kehoa. Mulla alkoi 12 viikon jälkeen olo kohentua ja sen jälkeen punttiksella kävin ja jumpissa muutaman kuukauden sekä uimassa olen käynyt ja pitkillä kävelylenkeillä tähän asti (rv 33+). Nyt alkaa taas kroppa pistää suurempaa rasitusta vastaan ja olen hiljentänyt tahtia. Eli älä ota mitään paineita liikkumisesta, vaan oman voinnin mukaan. Kyllä sitä ehtii liikkua sitten myöhemminkin :)

Ja lopputuloksena 20kg painonnousu raskaudessa ja niistä 10kg edelleen tuossa vyötäröllä. En siis liikkunut juurikaan " ylimääräistä" . Ennen raskautta kävin lenkillä, mutta raskauden aikana sekin jäi, kun olin muka niin kipeä, kun liitoskivut vaivasivat. Ja lopussa oikeasti supistukset haittasivat.



Mutta nyt tässä raskaudessa olen alusta asti vetänyt 2x viikossa jumppaa (vauvajumppaa ja perheliikuntaa - ei mitään rankkaa, mutta tulee silti lämmin) ja käynyt noiden lisäksi aerobicissä max 2 kertaa viikossa tai koittanut käydä kävelyllä. Huono olokin helpotti kun kävi vähän ulkoilemassa.



Nyt raskausviikkoja on kasassa 17+4 ja liitoskivut ovat välillä samaa luokkaa kuin esikoiselta oli loppuraskaudessa. Olen silti sinnikkäästi käynyt kävelemässä, se alkukankeuden jälkeen helpottaa kipuja. Aion harrastaa liikuntaa oman voinnin mukaan niin pitkälle kuin pystyn, ainakin omat jumpat aion vetää loppuun saakka, ellei jotain kummempaa ilmene. Ja nyt olisi haaveena päästä hiihtämään, kun ei tuo massu vielä ole " liian iso" siihen.



Tsemppiä, oman kunnon ja oman voinnin mukaan kannattaa liikkua. Reipas tai vähän hitaampikin kävelylenkki voi jopa helpottaa alkuraskauden kuvottavaa oloa, kun saa raitista ilmaa. toisaalta, minulla tuo liikkuminen on tullut kuvioihin jo ennen raskautta, joten se tuntuu luonnolliselta jatkaa. Jos itse et ole kauheasti harrastanut liikuntaa, niin pääasia kai on, että et aivan sohvaperunaksi ala.



Eggis