Millä raskausviikoilla pahoinvointi yleensä pahinta?
Mulla nyt rv 8 ja tässä elättelen toiveita pahoinvoinnin vähentymisestä joten millä viikoilla pahoinvointi yleensä voimakkainta? Esikoisen kohdalla ei juurikaan pahoinvointia ollut joten siksi olen hieman tietämätön.
Kommentit (12)
Esikoinen oli poika ja ainoastaan ihan alussa hänen kohdallaan oli pientä etovaa oloa, nyt olo on aivan voipunut ja koko ajan pitää huolehtia siitä ettei verensokeri pääse liiaksi laskemaan muuten taas yököttää ts. syödä pitää koko ajan. Jostain kumman syystä tämän raskauden alussa ei myöskään tee mieli makeaa vaikka yleensä rakastan suklaata ym. Suolakurkut ja muut suolaiset tekevät kauppaansa. Mites sulla, oliko esikoinen tyttö vai poika?
Ei taidettu ainakaan tämän perusteella saada vinkkiä tulevan lapsukaisen sukupuolesta...
Pahoinvointi on tuttua täällä. Esikoisen kanssa oksensin ekan kerran jotain 6+ viikoilla. Jatkuvaa pahoinvointia kesti sinne 13-14 viikoille asti. Pahinta oli viikon 10 tietämillä, jolloin laatta lensi suht usein. Tyttö sitten tuli.
Nyt on rv 8+5 ja samoin pahoinvointi alkoi 6 viikon täytyttyä. Mielenkiinnolla odotan, että jatkuuko pitkäänkin. Oksentaminen ainakin on ollut tiuhempaa, kuin ensimmäisen kanssa. Että josko sitten kiintiö tulisi nopeammin täyteen ja alkaisi aiemmin helpottaa :)
Parempia päiviä odotellen...
Anselmi
Minun kokemusteni mukaan se on pahinta 9. viikolla eli juuri tuolla raskausviikolla 8+jotain mitä parhaillaan käyt läpi!
Sen sijaan minusta on outoa, että tällä kertaa voin oksennuspahoin jo nyt, kun viikkoja on kasassa vasta 4+jotain. Onko kellään muulle käynyt näin?
ensimmäisestä pahoinvointi tuli iltaisin ja oli viikoilla 8-12.
toisesta pahoinvointi ympärivuorokautista ja oli viikoilla 6-15.
kolmannesta pahoinvointi ympärivuorokautista ja oli viikoilla 4-20.
nyt neljännestä pahoinvointi ympärivuorokautista, alkoi viikolla 6 ja loppua ei näy, tosin viikkoja kasassa vasta 8.
positiivista jutussa se, että koskaan en ole joutunut oksentamaan, ainoastaan kuvottava olo ollut kaverina.
Pahoinvointi alkoi viikolla 8. Silloin se oli aamuisin etovaa oloa. Siitä se sitten paheni oksenteluksi, kesti viikolle 14. Ehkä viikot 9-12 olivat pahimmat, silloin oksensin pitkin päivää. Sitten oli viikon verran hyvä olo ja viikko sitten pahoinvointi alkoi taas. Nyt on kuitenkin se hyvä puoli, että oksennan vain aamuisin. Muuten on tosi hyvä olo. Jospa se joskus menisi ohi...
Tytteli-83 rv 16+6
Odotan neljättä. Kolmena edellisenä kertana en ole kärsinyt pahoinvoinnista. Tällä kertaa pahoinvointi alkoi viikolla 6, ei pahemmin oksentelua, mutta ajoittain todella voimakasta iltaa kohden pahenevaa pahoinvointia joka kyllä on masentavaa ja kaikki voimat vievää. Sitten yhtäkkiä, viikolla 11 pahoinvointi katosi pariksi päiväksi kokonaan (!!!), ja oli sen jälkeen vaihtelevaa ja lievempää.... kunnes: viikolla 13 pahoinvointi tuli vähintään yhtä voimakkaana takaisin kuin mitä se oli alussa : (
Nyt vain hartaasti odottelen että se loppuisi ja pysyisi poissa, niin mielikin piristyisi varmasti.
Olen kolmen pojan äiti, joten olen kuullut toistamiseen että tämä voisi vaikka olla tyttö pahoinvoinnista johtuen, jota siis pojista ei ollut. Mutta tiedän että se voi yhtä hyvin olla neljäs poika ; )
...piti vielä mainita että nyt viikkoja 13+2
esikoisen kanssa heti ennen kun tein testiä niin tosi rajut oireet...
pahaa oloa,väsytti niin paljon että jaksoin ehkä tunnin olla hereillä ja sit nukkumaan...mutta nyt on 5+6 ni ei oo mitään vakavaa ollu..välillä etoo ja hajut tekee pahaa,väsymystä ei oo ollu..
Mulla on ollut ehkä hankalin viime viikko, eli 9. raskausviikko. Mutta mulla ei ole ollut toistaiseksi ollenkaan kovaa pahoinvointia, eli oksentamaan en ole joutunut. Kuvotusta ja kummallista oloa vaan. Viime viikolla oli aamut sellaisia, että ei jaksanut kauan pystyssä olla ja vähän huimaili sen kuvotuksen lisäksi.
Mulla on nyt viikkoja kasassa vasta 7+0 ja viime viikko oli aivan kauheeta! En ole tosin oksentanut kertaakaan, mutta en oksenna muutenkaan melkein ikinä... Viime viikolla tosiaan pahoinvointia ja huimausta 24h ja 12 tunnin yöunet ja muutamat tunnin tai parin mittaiset päikkärit ei meinannut riittää! Haahuilin vaan ympäriinsä yöpaidassa kaikki päivät enkä voinut syödä juuri mitään. Mutta nyt yllättäen ei olekaan niin etova olo. Välillä pystyn jo syömään lähes normaalisti. Rinnat on edelleen pinkeinä ja alavatsalla tuntuu hormonit jylläävän, joten en kuitenkaan kauheasti ole alkanut pelätä, että jotain olisi vialla (koputan puuta).
Onko kellään siis loppunut kuvotus näinkin aikaisessa vaiheessa vai onko uusi ja kahta kauheampi hyökkäys vielä luvassa?!
-Q-
Ihan mielenkiinnosta; onko sulla esikoinen tyttö vai poika? Mulla on nimittäin sama juttu, että esikoisesta no problem ja nyt joudun kamppaileen, että pärjään...