Lue keskustelun säännöt.
Mieheni kuoli tänään. =(
31.12.2005 |
Hän oli eilen auto-onnettomuudessa, jossa kolmion takaa tuli nuori nainen.
Mieheni ei selvinnyt törmäyksestä, vaan menehtyi Töölön sairaalassa tänään iltapäivällä, sisäiseen verenvuotoon ja kallon murtumaan.
Olen murtunut. Näinkö uusi vuosi alkaakin? Ilman rakkaimpaani, lapset ilman isää.
Lapset 1 v ja 5 vuotta.
Heille en vielä ole kertonut. En pysty.
Äitini tulee huomenna auttamaan ruoanlaitossa ja lastenhoidossa, ja kertoo lapsille tapahtuneesta. Hän oli myös lasten kanssa, kun vierailin mieheni luona sairaalassa. Hän kuoli läsnäollessani...=(
Kommentit (34)
kuulostaa todella kauhealta, toivottavasti saat parhaan mahdollisen tuen itsellesi nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin että olet täällä siitä kertomassa, itsekin varmaan kaiken hiljaisuuden keskellä tahtoisin edes jollekkin kertoa ja kun täällä kans vietän eniten aikaa joka liittyy jollain tavalla ulkomaailmaan, niin tänne varmaan myös päätyisin kyyneleitäni vierittämään.
Voimia uuteen vuoteen. Halaus ja rutistus, pieni pään paijaus, lapsille tukea myös.
Tulisin minäkin tänne vastaavassa tilanteessa. En haluaisi välttämättä soittaa läheisille koska se on raskasta puhua. Täällä voi purkaa mieltään anonyymisti, saa tukea mutta helpommalla tavalla.
Jos ei, niin voin kertoa kokeneeni saman. On rankkaa jäädä leskeksi nuorella iällä (ja tietysti missä iässä vaan). Kuulostaa tyhmältä, mutta aivan oikeasti aika parantaa haavat! Itselläni on nyt uusi mies, ja asiat hyvin. Aikaa on kulunut jo vuosia, mutta tietysti sitä aina miettii välillä niitä asioita. Meillä oli surkea suhde, ja olimme eroamassa. Siinä mielessä tietenkin erilainen tilanne kuin teillä.
Puhuminen auttaa! Hae ihmeessä myös apua, jos tuntuu ylivoimaiselta. Ei muuta kuin lääkäriin silloin, heti!! Minä odotin liian pitkään, kun olisi pitänyt vaan heti mennä hakemaan esim. keskusteluapua.
Osanottoni! Voimia tulevaan.
Saanko kysyä että tunnetko vihaa sitä nuorta naista kohtaan joka tuli kolmion takaa?Yritän vain eläytyä tilanteeseesi.Itse varmasti syyttäisin sitä naista mieheni kuolemasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että haluat kertoa siitä täällä. Tapahtuneesta on niin vähän aikaa, että surutyö ei ole vielä päässyt alkamaan, siksi ehkä on helppokin asiasta puhua.
Myös minä tulin tänne kertomaan läheiseni kuolemasta. Itku tuli vasta myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tee ihmisestä " tyhmää" . Ehkä ap:n kirjoitus on trolli, ehkä ei, mutta elävää elämää tuo teksti silti on valitettavasti. Jossakin joku on tänäänkin menettänyt aviomiehensä ja lapset isänsä ja jos joku siitä kyyneleet silmiinsä saa, niin turha sitä on hävetä. Se osoittaa vain sen että tässä maailmassa on vielä olemassa empatiakykyä ja välittämistä, eikä vain pelkkää epäluuloa ja kyynisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on, että jokainen löytää itselleen parhaan tavan purkaa oloaan. Olkoon se sitten ystävä, netti, ammattiauttaja, sukulainen tai nämä kaikki yhdessä.
*Voimahali*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole lastesi tukena jos niin on tapahtunut.
Muistan hyvin kuinka suuresta järkytyksestäni huolimatta kykenin soittamaan useita puheluita vain joitakin tunteja erään erittäin läheisen omaiseni kuoltua. Jos olisin etukäteen kuvitellut tilanteen, niin en todellakaan olisi voinut edes kuvitella että kykenisin soittamaan ja järkevästi kertomaan tapahtuneesta. Minun kohdallani jonkinlainen epäusko tilanteessa laukesi muutama päivä kuoleman jälkeen. En siis menisi tuomitsemaan jos ap on tosissaan. Kukaan ei voi mennä sanomaan toisen puolesta miten toimia tuollaisessa tilanteessa.
En minäkään uskonut, että lapseni kuoltua olisin täällä palstailemassa jo ennen kuin hänet oltiin edes haudattu! Tämä oli tavallaan surutyötä. Ap:lle paljon voimia!