Huhuu PIKAUUSIJAT, missä jono?!

En tiedä mihin kaikki hävisivät yritin joku kuukaus sitten pinotua, mutta taisinpa jäädä ainoaksi niin ei sitten innostanut enää jatkaa.

No nyt kuitenkin vähän kuulumisia. Eilen käytiin ultrassa, ja vaikka pahinta pelkäsin kun raskaus on olut lähes oireeton, niin ihan kunnossa oli kaikki ja la pysyi myös samana eli 25.7. Jade on oppinut nousemaan seisomaan ja konttaamaan. Niin ja äitikin tulee jo silloin tällöin jos häviän huoneesta (ja 8kk neuvolassa kun lääkäri setä pyöritteli lonkkia niin likka parkaisi sydäntäsärkevästi äitii!). Eli raskaus sujuu hyvin ei pahoinvointia eikä juuri muutakaan. Jade oli ensin flunssassa, sitten se meni korviin ja nyt kun saatiin se kuntoon tuli vatsatauti. Tyttö on kyllä ollut iloinen ja hyväntuulinen sairastelusta huolimatta. Ja toivottavasti tämäkin pöpö nopeasti taintuu.

Onnea odotukseen ja pinoudun mielelläni jos muita löytyy.



-nefe, Jade 8kk, ja masuvauva rv 10+3

Minulla siis pahoinvointi kesti 7 viikkoa ja oli niin rajua että jouduin syömään pahoinvointilääkkeitä.Nyt en ole oksentanut kohta kahteen viikkoon ja olo muutenkin alkaa tuntua paremmalta.Jotain liikettä,kuplintaa olen masussa tuntenut ja olenkin nyt vasta viime päivinä päässyt nauttimaan raskauden tunteesta.Massuakin putkahti tuossa joulun alla..



Nyt on vaan hankalaa mitä pistää päälle.Farkut ei oikein mene,eikä mammavaatteitakaan voi vielä käyttää.Painoa ei ole vielä tullutkaan yhtään lisää,tai lähinnä painan vielä vähemmän kuin odottamaan käydessä.



Mimmi harjoittelee kovasti seisomista ilman tukea,kohta puoliin varmaan ottelee ensiaskeleitaan.Hampaita tuli viimeisin kuukauden aikana 5kpl,aika huonoon saumaan kun itse olin niin huonossa kunnossa.Onneksi oli isovanhemmat heti pyydettäessä apuna..



Tämän pahoinvoinnin takia en jaksnut pinoilla,mutta jospa taas saisi aikaiseksi!!



Oikein ihanaa uutta vuotta kaikille!



Tuulia,Mimmi tasan 9kk ja sykerö rv14+6

Heippa te kohtalotoverit!



Miksihän sitä pitää jossitella ja hirvitellä kaikennäköistä, vaikka on jo yhden lapsen äiti ja " kokenut" ? Ei tässä sentään vielä hysteerisiä olla, mutta kyllä tosissaan mietityttää, miten selvitään jos mulle tulee samanlainen pahoinvointi kuin esikoisen kanssa. Lääkitykselle en joutunut, mutta olin ihan sänkypotilaana kuutisen viikkoa ja oksensin jatkuvalla syötöllä aamusta iltaan. Makasin vaan sängyssä ja ykäsin ämpäriin.. nii mites sitten, kun tällä kertaa on lapsi hoidettavana?!



Noh itsehän tähän tilanteeseen halusin ja samoin mieheni. Hän on onneksi tosi avulias kotitöiden ja lapsenhoidon suhteen. Saan omaa aikaa, jos haluan, ja siis kaikin puolin elämä kolmistaan lapsiperheenä on sujunut aivan ihanasti. Välillä tuntuu, että ollaan miehen kans jumiuduttu kotoisaan arkeen, mut sitten kun katsoo kalenteria, ollaan viikon sisällä käyty vaikka missä. Toisen lapsen synnyttyä täytyy varmaan kuitenkin turvautua ulkopuoliseen lastenhoitoapuun enemmän. Mites te muut uskallatte/haluatte jättää lapsianne muille hoitoon?



Meidän poju liikkuu vain taaksepäin ja ympyrää, ei vielä konttaa. Onkohan sitä mennyt liiaksi noiden neuvolakaavojen vietäväksi, kun alkaa pelottaa, että oppineekohan tuo ikinä kävelemään ja mitä jos hänellä onkin joku vamma tai jotain... ihan pöljää. Tää uus raskaus vain tuo mieleen kaikki mahdolliset pelot ja pahimmat mahdolliset skenaariot.



Oletteko muuten pelänneet uuden raskauden puolesta, että meneeköhän kaikki hyvin loppuun saakka ym.? Oletteko vielä jaksaneet touhuta lapsen kanssa vai onko raskaus vienyt voimia? Kiva, jos kertoisitte lisää kokemuksia!



Oikein hyvää uutta vuotta ja reipasta mieltä pikauusijoille. :)



Terkuin



Uiiui ja pötkö kohta 7kk

Alussahan tässä mennään, mutta hyvin olen jaksanut lapsen kanssa touhuta. Usein kyllä nukun vauvan kanssa iltapäivä päikkärit. Ja ihan hyvällä omalla tunnolla :) Niin no minullahan on ollut tosi oireeton raskaus vähän vain väsymystä. Tyttöä odottaessa oksentelin niin tämä on tosi kivaa siihen verrattuna!

En oikein jaksa murehtia raskauden kulkua. Jos jotain ongelmia tulee niin katsellaan niitä sitten. Eniten huoletti onko mahassa elämää, mutta kun sekin nyt ultrassa varmistui niin olen oikein iloisella mielellä.

Äitinikin lupasi ottaa kesälomansa lasketun ajan tietämille niin ei luultavasti tarvitse edes esikoisen hoitoa sitten lähdön koittaessa murehtia. Jos nyt tulee sitten niihin aikoihin siis.

Olen ajatellut että jos on ns. normaali synnytys ja pääsemme parin päivän sisällä kotiin niin ei esikoista tuotaisi ollenkaan minua sairaalaan katsomaan. Luultavasti kun ei voisi millään ymmärtää miksen lähde kotiin mukaan. Tulee sitten hakemaan meitä kotiin mieluummin.

Hyvää uutta vuotta teille!!





-nefe rv. 10+4

Mä olen aina valillä käynyt kyttäämässä josko joku olis aloittanut pinoa, täytyy myöntää että itse en ole jaksanut aloittaa...



Täällä kaikki hyvin, paitsi että väsymys on ihan tajutonta vieläkin... Ultrassa on käyty ja kaikki hyvin, siellä se pikkuinen polskutteli :) Huolet tän raskauden hyvin menemisestä on nyt alkaneet vähän laantua ja olen jo alkanut nauttimaan odotuksesta ja masun kasvusta, joka onkin toooosi hurjaa!!! Masu on samankokoinen kun esikkoa odotellessa vko:lla 26, sf mittakin huitelee ihan omilla käyrillään, terkka huvikseen mittas kun masu niin iso :) 1 vauva tulossa (onneks) vaik näyttää siltä että olis useampikin salamatkustaja kyydissä.



Huomenna pitäis sit mennä töihin... Vähän jo hirvittää että iten sitä aamulla jaksaa herätä. Vaan eiköhän se ala sujumaan kun rytmiin pääsee, pikku neidille on onneksi saman ikäinen leikkikaveri hoitopaikassa ja kun käytiin tällä viikolla vähän tutustelemassa niin hyvin noilla kahdella tuntui laikit yksiin menevän eikä hoitajaakaan pelätty. eipä tuota työ/hoito rumbaa ole kun 8 vko:a, sit mulla alkaa kesäloma ja jään siitä suoraan äippälomalle :) tuo aika menee vaikka takapuolesta kasvais horsmia :D



Hyvää vuodenvaihdetta vaan teille kaikille, yritellään pinoutua vähän ahkerammin että pysytään toisistamme ajan tasalla. Lupaan itsekkin aloitella pinoja aina välillä.



Terveisin: HiiriPiisinen, Vilma 9kk ja " papu" 14+6



p.s:onpa hassu huomata että esikoista odottaessa muisti noi rv:t suurinpiirtein tunnin tarkkuudella ja nyt kun joku kysyy niin joutuu aina oikeen vähän miettimään että millähän viikolla mä nyt oikeastaan olenkaan???... :)

Aiemmin olen käynyt kertomassa teille kokemuksiani kahdesta lapsestani 1v2kk ikäerolla. Nyt voin kai liittyä joukkoon virallisemminkin, koska meille on nyt tulossa kolmas poikanen. Hiukkasen jännittää, miten menee kolmen alle 3v:n kanssa, mutta eiköhän tästäkin selvitä. Oli tarkoitus pitää pikkasen isompi väli, mutta niin vain tämä tyyppi halusikin tulla vähän aikaisemmin. Alun tunnemyrskyn jälkeen alkoi olo tasaantua ja sopeutua odotukseen.



Niin, ikäero tulee kakkosen ja kolmosen välille olemaan 1v8kk, eli aika normaali (lienenkö pikauusija sittenkään?). Helpottaa hirmuisesti tätä odotusta, että kuopus jo kävelee eikä tarvii koko ajan kantaa ja nostella. Viimeksihän mulla alkoi kohdunsuu aukeamaan rv30:lla, mutta kaikki meni loppuun asti hyvin. Lisäksi arjen hommmia helpottaa, kun kuopus myös syö jo itse, eli tuntuu kaikenkaikkiaan isolta verrattuna esikoiseen kuopuksen synnyttyä.



Nyt en ehdi enempiä täälä kertaa kirjoittelemaan, mutta jakselkaahan hyvin ja pinoillaan!



Pumpuli 9+2 ja pojat 2v3kk ja 1v1kk

Mulla on 8kk ikäinen kullanmuru ja vauvakuume on ihan KAMALA! Mutta vielä ei ole kuukautisetkaan alkanut, joten saapa nähä tärppääkö. Mukava nähdä että on muitakin " hulluja." Välillä kun tulee mieleen että pitäiskö sittenkin hakea ne pillerit ja pitää vähän taukoa. Tärppäis nyt pian niin ei tarvis jossitella!

Hyviä odotuksia!

elikkäs täälläkin yksi joka mielellään pinoutuisi tähän...

meidän veikka on ensi viikolla vasta 5kk:tta ja uusikin saisi tulla.

Ajattelin, että tulee jos on tullakseen, mutta olen huomannut itsessäni vauvakuumeen oireita. Eli mitä pikemmin sen parempi.

Saas nähdä koska onnistaa kun ensimmäistäkin tehtiin yli kolme vuotta ja menkat tuntuvat olevan taas karkuteillä... (imetys loppui kun poika 2kk)

Mä oon nyt vasta päässyt kunnolla " odotuksen makuun" ... Toissapäivänä järjestin pojan (7,5kk) vaatekaappeja, ja pakkasin samalla pikkuruisia vaatteita äitiyslaatikkoon odottamaan huhtikuuta. Tuli jotenkin ihana tunne, ekaa kertaa oikein kunnolla läikähti sisällä, ja tajusi, että meille tosiaan on sitten keväällä tulossa joku, joka taas käyttää niitä minivaatteita, joita vasta hetki sitten poitsu piti yllään:)



Kaksostenrattaat on jo hommattu, niitä on jo koeajettu isovanhempien luona. Eilen katselin ekaa kertaa tässä raskaudessa Syntyy uusi ihminen kirjaa miehen kanssa, viime odotuksessa mulla oli joku vauvaopus kädessä ihan koko ajan...



Rakenneultra oli 20 viikolla, kaikki näytti olevan niin kuin pitääkin. Istukka vain on etuseinässä, ja aika alhaalla kai, toivottavasti se ei tee mitään ongelmia. Vaaveli oli perätilassa, ja potkut jytisee tuolla ihan alhaalla!



Esikoinen pörrää lattialla ja kuulostaa ihan pikkuliskolta. Hampaita on tullut kolme, neljäs pilkottaa uhkaavasti. Olemme toistaiseksi olleet terveinä, ja tässä vaiheessa raskautta tuntuu ihan hyvältä. Jotenkin kummasti olen myös selvinnyt niistä alun pelkotiloista, että miten elämä sitten joskus sujuu jne. nyt kaikki tuntuu tosi hyvältä ja luontevalta. Jos en olisi raskaana, kuumeilisin varmaan ihan täyttä päätä ja olisi tosi tuskaa, jos ei meinaisi tärpätä.



Uusille pinoutujille onnea plussasta tai tärppionnea! Meillä tulee ipanoille ikäeroa 11 kk.



Nyt Uunoa katsomaan... Onnellista uutta vuotta kaikille!



-beatrixx rv 23+5 ja poju 7,5 kk

mulla on jotain rv27 tai jotain.. heh ei tosiaankaan tuu piettyä lukua mut kaveri esikolle ois syntymässä siis maalis-huhtikuun vaihteessa.. esikoinen on 11kk nyt, eli ikäeroa tulee 1v2kk... raskaus on menny hyvin paljoo kerenny huomaamaankaan... tää esikko on ollu aika vauhdikas oppiin asioita, on kävelly jo pitkään jne.. että vauhtia riittää.. nyt on sillai kamalin aika raskaudesta kun maha on ylhäällä ja " ahdistaa" ... että ahdistaa kävellä ja syyä ja hengittääkin.. mut muistan että ekassa raskaudessa se meni ohi ja loppuvaihe oli tosi helppo... kävin ennen joulua ultrassa ja meille on erittäin suurella todennäköisyydellä tulossa poika.. (näin itekkin ihan selvät pippelit mutta ei ikinä uskalla sanoa 100%)... kiva sitten niin on molemmat kun ensimmäinen on tyttö.. :)

olisi yksi :)

Ikäeroa tulee 1wee ja 3½ kuukautta...

Jaahas, isoveli 11kk heräsi päiväunilta.

Hyvää uutta vuotta kaikille onnittelujen kera!



T: Viivi_84

Meillä kuopus nyt 11kk ja rv 22+1.

Ikäeroa tulee n.1v3kk.



Esikoinen on jo kohta 5v.

Minäkin kirjoittelin silloin jokunen kuukausi sitten. Nyt esikoinen on 9,5 kk ja olen rv:lla 18+3. Ikäero siis tulee olemaan noin 1 v 3 kk.



Mites te jo pitemmällä raskaudessanne olevat olette jaksaneet kannella vauvaa ison mahan kanssa? Ja oletteko antaneet keikkua mahan päällä? Minusta välillä jo ihan sylissä pitäminenkin tuntuu huonolle, mikä kyllä huolestuttaa, kun haluan kuitenkin pitää sylissä paljon.



Eniten olen huolissani loppuvaiheen väsymyksestä, kun esikoista odottaessani vain nukuin viimeiset pari kuukautta..



Voisihan pikauusijoilla olla vaikka jokin viikkopino, kun kaikilla kuitenkin on noita pinoja mihin kirjoitella ja itse ainakin olen hyvin laiska kirjoittelemaan. Lukemassa käyn kyllä useinkin.



Rosa, Eeli 9,5 kk ja pörpylä rv 18+3

Esikoinen 6,5kk seuraavan kanssa ollaan rv5+5. Toivottu tulokas joka antoikin tulla aika nopeasti niin, etten ehtinyt edes odottelemaan kun tuon pienen kanssa päivät kuluu vauhdilla. Toistaiseksi ei ole ollut huonoa oloa jota viimeksi oli, mitä nyt tuntuu, että jotkut hajut on liian voimakkaita. Toivottavasti näin pysyy. Normaalia enemmän on ollut väsymystä ja pinnan kiristymistä(miestä kohtaan jälkimmäinen). Toki tuo konttaamista harjoitteleva(ei osaa vielä) sotkee uniani myös ja aiheuttaa univajetta, päiväunille on mentävä pojun kanssa samaan aikaan jotta jaksan.Kunpa tuo ukko vaan ymmärtäisi, että en tosiaan jaksa siivota vaikka kotona olenkin kun täytyy vahtia tuota yhtäkin joka hinkuu sohvan suuntaan, liekö seisominen haaveena, ja välillä on ryöminyt osin sen alle.

Välillä kyllä mietityttää oma jaksaminen kun on 2 pientä, mutta eikös sitä sanota, että se ensimmäinen vuosi on raskain.Niin, että toivon selviäväni siitä ajatellen, että sitten on kuitenkin kahdella toisistaan seuraa ja leikkikaverit.Ekalla oli koliikkia ja vatsavaivoja ja toivon todella että sama ei toistuisi.Ainakin olen oppinut ensimmäisen kanssa välttelemään kaikenlaisia ruoka-aineita jotka voivat aiheuttaa vatsavaivoja.Aika näyttää kuinka sujuu.Parasta toivon.

Onnea muillekin plussanneille!

Kiva, kun muitakin samassa junassa olijoita löytyy! :)

Jonkun ehdottama pikauusijoiden oma viikkopino olis munkin mielestä kiva juttu! Sais sitä tärkeetä vertaistukea..



Kävin juuri tänään lääkärillä ja ultran mukaan pikkunen olis viidennen viikon lopussa/kuudennen viikon alussa. Meen kahden viikon päästä uudestaan ja sit tarkistetaan arvio. Esikoistyttö on nyt 8kk eli ikäeroa tulee noin 1v4kk. Haluttiin kyllä lapset melko pienellä ikäerolla, mut ihan näin pienellä ei ollut suunnitelmissa.. ;)



Imettääkö teistä joku vielä tai onko kokemusta samanaikaisesta imetyksestä ja odotuksesta? Meillä tyttö on vieläkin kiinni tississä ja juo tosi heikosti maitoa pullosta/mukista. Mietityttää kuitenkin, et riittääkö musta molemmille? Pitäskö ottaa vitamiineja tai syödä/juoda normaalia raskautta enemmän?



Mulla on vielä olo ollut tosi hyvä. (*koputtaa puuta*) Esikoisen raskausajasta selvisin aika helpolla ja toivottavasti tämäkin sujuis suuremmitta murheitta. Jotenkin en vaan oo vieläkään sisäistänyt, et elokuun lopulla meitä olis jo neljä..



Nyt kolisee pinnasängyssä siihen malliin,et siellä ollaan jo herätty! Palailen taas!



aino-kaino, tyttö 8kk ja pikkunen n. rv 6

kirjoittelin silloin joskus.. Eli meillä nyt 7 kk:n ikäinen poika ja raskausviikkoja tällä hetkellä luultavasti 15 tai 16.. Tai jotain sinne päin. Laskettu aika on kuitenkin 29.6, se siirtyi ultrassa pari viikkoa eteenpäin. Raskaus on sujunut hyvin, väsyttää vain kauheasti, mutta luulen, että se johtuu suureksi osaksi yöheräämisistä. Poika heräilee n. kahden tunnin välein. Onko muita, jotka vielä imettävät? Minä oon tähän asti imettäny, mutta tämän väsymyksen ja rintojen kipeyden takia oon ajatellu hiljalleen lopetella. Voimia kaikille!!!

Joku kyseli, miltä tuntuu nostella esikoista mahan kanssa... Ikävä sanoa, että pahalta:( Vatsan päällä on vaikea kantaa, sylissä pitäminenkin tuntuu vähän ikävältä ja etenkin se nostelu (sitä on vielä todella paljon, esikoinen vielä alle 8kk) tuntuu alavatsassa ja liitoksissa! Mun vaivana on ollu taas kerran kamalat liitoskivut, ja olo on kun pahasella mummolla. Menee tosi kauan, että pääsee lattialta ylös tai pois sängystä. On kankeaa...



Oon kuitenkin onnellinen aina jokaisesta kasaantuneesta viikosta, ja varmaan menee tää loppukin tosi nopeasti niin kuin tähän mennessä.



Muuten olo on hyvä, hurja väsy vaan painaa päälle. Useana päivänä pitäs nukkua ainakin kahet päikkärit, tai muuten on ihan romuna. Muistan kans viime raskaudesta, kuinka vaan nukuin, nukuin ja nukuin... Nyt esikoinen tekee hampaita, ja viime yönä sai esim. taas heräillä tunnin välein, kunnes rauhoittui panadoliin. Ei jaksa paljoa kotitöitä tehdä eikä lenkkeillä tms. vaikka pitäisikin.



Imetyksestä, mä en uskaltanu imettää enää kymmenennen viikon jälkeen. Tuli huono omatunto ja välillä tuntui menkkamaisesti mahassa.



Jaksamista kaikillle!



beatrixx rv 24+2 (???luulisin???) ja poju 7,5 kk

Meillä esikko nyt vajaa 4 v ja kakkonen 8 kk ja la heinäkuun alussa. Ikäeroa kakkoselle ja kolmoselle tulee reilut 1 v 2 kk.



Mulla imetys alkaa nyt olla loppumassa, kuopus syö rintamaitoa vielä n. 2 kertaa päivässä. Jouluna kuopus itse lopetti yösyömiset joita siihen asti oli paljon ja nyt on vähentänyt myös päiväsyöntejä joten aika helppo vieroitus, taitaa jo maito maistua oudolta. Kun vielä tiheään imetin joskus rv 6 mulla oli aika runsastakin vuotoa ja neuvolasta syyksi epäiltiin imetystä, vaikkei sen pitäisi nykyuskomusten mukaan lisätä keskenmenoja. Ja muistan kans et aina kun imetti niin juili menkkamaisesti ja pelkäsin koko ajan millon vuotaa taas. Mut silti jatkoin imetystä kunnes nyt kuopus itse vähentänyt. Luulen et tulee rinnalle enää vain läheisyyden takia eikä maidon, epäilen ettei maitoa enää juuri tule.



Viikot menee tosiaan nopsaan ja haluisin kyllä nauttia tästäkin raskaudesta vaivoineen kaikkineen täysillä koska meillä tää on tod.näk. viimeinen.



Mulla masu pullahti jo aikaisin isoksi ja enimmäkeen kannan jo nyt kuopusta silleen osittain sivussa kyljellä, vaikee selittää. Kantamisesta sinälläänhän ei pitäisi olla haittaa normaaliraskaudessa kuin vasta joskus rv 30 jälkeen pitäis vähän vältellä. Itse olen ollut aikaisempien raskauksien aikana hoitoalalla töissä jossa en ole voinut kaikkea nostamista vältellä. Eli aika paljonkin olen nostellut. Mut onhan ne supistelut varmasti nyt herkemmässä kun näin nopeaan on uudestaan raskaana.





Kiva olis vaihdella kuulumisia välillä! En vain aina tiedä kummasta etsiä pinoa, odotus-vai vauvapuolelta.



Netta rv n. 14

Eli käytiin ultrassa ja la pysyi samana eli 25.7. Ja kaikki oli ihan ok vaikka pelkäsinkin sitä, kun raskaus ollut niin oireeton.

Siitä imetyksestä, meillä tyttö lopetti itse joku kk takaperin niin en sitten enää väkisin tissiä tyrkyttänyt. En tiedä muuttuiko maku vai mitä.

Jade oli viikon ripulissa :( Oli kai sitä rotavirusta kun noin kauan kesti. onneksi söi ja joi koko ajan hyvin niin paino ei tippunut. Mutta yhtä vaatteiden ja lakanoiden vaihtoa kun kakka tuli selästä yli... Mutta tänä aamuna tehtiin pökäleet pönttöön ja olin niin iloinen että hyvä etten isääkin herättänyt ihastelemaan :) vauvaperheen arkea karuimmillan :) Olin jo aika huolissani välillä.





-nefe rv.11+2

Jee, löytyipä montakin, jotka haluavat osallistua pinoiluun. Hyvä me!



Meillä nyt rv 5+1 eli ihan alullaan ollaan. Vähän hirvittää, että alkaakohan rv 7 tienoilla järkyttävä pahoinvointi, kuten viimeksi. Onneksi poju 7 kk on todella tyytyväinen ja " helppo" lapsi, mitä nyt toisen ylähampaan puhkeaminen on tänä aamuna itketyttänyt. Jonkin aikaa hirvittelin, että mitenhän kahden pienen kanssa tullaan pärjäämään, mutta olen asennoitunut niin, että pakkohan sitä on pärjätä. Ei juuri ole vaihtoehtoja. :O :)



Poju lopetti tissittelyn kuin seinään joulun alla. Neuvolan ohjeiden mukaisesti yritin muka pakkoimettää pari päivää, mutta en kertaakaan onnistunut. Heti joulun jälkeen tein raskaustestin ja plussaa näytti.. eli voisiko olla, että imetyksellä ja uudella raskaudella tosiaan on tekemistä keskenään?! Tarkoitan siis niin päin, että maidon maku muuttuu tms. ja lapsi siksi lopettaa imemisen. No se ei ole onneksi haitannut, korvike maistuu hyvin ja poju nauttii, kun saa juoda nokkamukista. :)



Sain taas energiaa jatkaa kuntoilua muutaman viikon tauon jälkeen kuntosalitreenin muodossa. Taas pitää tarkkaan miettiä, millaisilla painoilla voi tehdä ja valita sopivimmat liikkeet sekä tietty kuunnella kropan viestejä. Edellisen raskauden aikana treenasin kevyesti lähes loppusuoralle asti ja varmaan just tän tuloksena synnytys oli tosi helppo ja palautuminen nopeaa. Päätin, että pyrin tällä kertaa samaan. Jospa pahoinvointi ois ainakin lievempää ja saisin liikunnasta energiaa arkeen. Niin ja ne kilotkin pysyis kontrollissa... :O



Vähän hirvittää äitiysneuvolaan soittaminen, kun en hirveästi tykännyt siitä tädistä. Mihinkään muuhun ei kiinnittänyt huomiota kuin painon kehitykseen ja kerran kun olin pitkällä sinnillä saanut jätettyä herkut vähemmälle, kommentoi vain, että no kerrankin on paino mennyt vähän parempaan suuntaan eli laskenut. Olin ihan vit**untunut tuohon asenteeseen, eihän raskausaika mikään dieetti ole! Sit viimeisellä käynnillä muija vasta kommentoi, että no hei tää 14 kg on just hyvä määrä eikä tippaakaan liikaa ja varmaan kesän lopussa oot normaalimitoissa. Joten miks helkkarissa piti aiheuttaa mulle paha mieli tosta asiasta koko raskauden ajan???! Ärsyttää jo etukäteen sama rumba. Sit kun ois ollut jotain kysyttävää, eukolla oli niin kiire ettei ehtinyt mistään mieltä painavasta asiasta jutella. Puntarille vaan, verikoe ja moi moi. :((



No mut valivali, ihanaa ettei ainakaan vielä okseta! :) Ja huomenna juhlitaan miehen 30 v. synttäreitä, olen järkännyt yllärijuhlat.. tuskin ovat yllärinä pysyneet ;)



Ihanaa ja rentouttavaa loppiaista kaikille pikauusijoille; jokohan ensi viikolla aloitamme uuden viikkopinon? :)



Uiiui, poju 7 kk ja Tiitu rv 5+1