olemmeko köyhiä?

On sulla murheet. Mä en hanni ostaa korvapuikkoja vaikka sormet syyhäis putsata korvat puikolla. Siinä sulle köyhyyttä. En muista milloin olisin ostanut jotain itselleni, mitä ei ole ihan pakko. Jokin aika sitten mulla oli vielä varaa ostaa silloin tällöin alennuksessa oleva lehti kaupan kassalta hintaan 2,95. Nyt olen luopunut siitäkin ylellisyydestä.

Itse en voi edes kuvitella että raha voi jollain olla noinkin tiukalla vaikken rikas ole itsekään.

antavat teille "palautetta" toimeentulonne tasosta?

Ei meillä perhe, sukulaiset tai ystävät tuollaista kommentoi! Sukulaiset kyllä antavat silloin tällöin rahaa "lasten menoihin" - ehkä siis ovat huolissaan, mutteivät ikinä kommentoisi päin naamaa! (Ja vielä teidän tilanteesta, joka ei tietenkään vaikuta huonolta, niin kuin ap itsekin ymmärtää).

ovat arkkitehtejä tai diplomi-insinöörejä.



Itse valitisin hieman toisin ja päädyin kutsumusammattiin, jonka tuotot ovat varmaan 1/4 siitä, mitä lähipiirissämme pidetään kelvollisena.



Joo, minäkin mietin sitä, että uskaltaisinko esittää kritiikkiä näiden "heittelijöiden" taholle - tähän asti en ole uskaltanut ja olen jotenkin ajatellut, että näinhän se menee, että saan maksaa siitä, että olen pitänyt oman pääni. Tulin vain ajatelleeksi, että pitääkö minun kärsiä jostakin sellaisesta, josta oikeasti en kärsi? Omasta mielestämme meillä on asiat ihan suht hyvin.





Eikä nämä kommentit rajoitu lähisukuun, vaan ihan serkun kummin kaimoihin asti : /



Tuossa joku sanoi, että saa sukulaisilta rahaa lasten menoihin vaivihkaa. Itseäni pistää mietityttämään, että me emme ole ikinä saaneet mitään, vaikka vanhempani aika rikkaita ovatkin, ei sillä että pitäisi saada, me pärjäämme näin. Eikä siis lapsemmekaan ole saaneet. Sen sijaan aktiivista ammatinvalinnan ohjausta ovat saaneet jo kolmivuotiaista lähtien.



tässä vain pistää miettimään, kun sai taas kuulla, ettei ole mistään kotoisin



ap

Tiedät varmasti itsekin, että ette ole toimeentulon alarajoilla. Kuitenkin se, mistä lähtökohdista itse tarkastelee asioita vaikuttaa mielipiteeseen. Jos on talot ja tavarat ja palkka 10000€/kk olette varmaan tosi köyhän oloisia... Tuolla aloituksellasi aiheutat vaan itse katkeruutta niissä, joilla asiat ovat huonommin ja ansioina esim. peruspäiväraha. Lähisukusi ei ilmeisesti ole sisäistänyt sitä asiaa, että raha ei tuo onnea. Voisit vaikka siitä heille joskus kertoa. Mitä ihmettä muuten teette kahdella autolla, jos asutte Hgin keskustassa?

vaan lähiössä

Tehän ootte hyvin toimeen tulevia ja sukulaisenne/serkun kummin kaimanne rikkaita!

Vaikka olisikin varaa ostaa lisää omaisuutta, niin pitääkö sitä ostaa? Osta oma asuntovaunu ja taas korjaa, pese, huolla, katsasta... yhtä tavaraa lisää. Mitä järkeä on omaisuuden kartuttamisessa? Mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän huolta.



Kyllä meillä olisi varaa ostaa vene tai asuntovaunu tuosta vain. Mutta minua rasittaa mammonan kerääminen, ellei veneilyyn ole todellista intohimoa.

Minä ja mies tienaamme rutosti alle sen, mitä meidän "pitäisi" koulutustasoon ja ammatteihimme nähden. Olemme varmaan ystäväpiirin varattomammasta päästä. Mutta entäs sitten? Me olemme itse valinneet juuri ne työpaikat, missä olemme, eikä kummallakaan ole hinkua vaihtaa, koska viihdymme hyvin näin. Meillä on oma koti (ja tietenkin siitä velkaa) ja kaksi autoa, mikä on omasta mielestäni yllin kyllin. Ruokaa ja vaatteita voidaan ostaa pennejä laskematta ja vähän jää säästöönkin. Mitä muuta sitä ihminen oikeasti voi haluta?



Itse katson kauhulla joitakin tuttavaperheitä, joissa kaiken pitää olla viimeisen päälle. Edes vauvalle ei kelpaa hyväkuntoiset kierrätysvaatteet ja jos hyllyssä on kaksi tismalleen samanlaista tavaraa, otetaan taatusti se kalliimpi. Eräs tuttavaperhe osti juuri ylihintaisen upouuden asunnon (siis vasta valmistuneen) - ja alkoi ensi töikseen remontoida sitä hulppeammaksi. En tajua.



Jätä, ap, siis sukulaistesi kommentit omaan arvoonsa ja ole iloinen siitä, mitä sinulla on. Voithan vaikka ensi kerralla muistuttaa, että elämässä on muitakin arvoja, kuin materia.

leivänpäällisiä (muuta kuin voita), kosmetiikkaa (halvinta mahdollista shampoota ja sitäkin ihan tippa vain), limuja, herkkuja, lihaa (muuta kuin punalappuisena), hedelmiä, maitoa (vain aamupalalla sai vähän ottaa), teetä/kahvia,... You name it. No, opinpa arvostamaan ruokaa ja muutakin "mitä rahalla saa", niin etten ostele ihan mitä sattuu.

Mite teillä sitten syötiin?Leipää, perunaa..?

Puuro oli/on tosi halpaa, samoin perunat ja muut kotimaiset juurekset. Äitini oli todella kekseliäs ruokien suhteen. Leipää meillä syötiin myös paljon, koska sukulaisemme oli leipomossa töissä, josta hän sitten aina silloin tällöin toi laatikollisen kaikkea, mitä oli alennuksella leipomosta saanut. Meillä elettiin siis karppaajien kauhudieetillä. :) Lihava en kuitenkaan ole koskaan ollut, vaikkei todella nälkääkään tarvinnut nähdä. Enkä silloinkaan koskaan pitänyt meitä köyhinä, enkä ajattele niin nytkään, siksi "köyhiä" lainainausmerkeissä - enhän meiltä sinänsä puuttunut mitään, vaikka leikkeleisiin ja juustoihin yms. ei varaa ollutkaan. Nyt olen suht hyvätuloinen, mutta en silti tykkää törsätä mihinkään - ostan laadukasta mutta harvemmin.

ovatko kaupallisen/teknisen alan koulututetut "akateemiset" kaikki niin idiootteja kuin tältä palstalta voisi päätellä? tulot on hyvät, mutta sivistystä ei tippaakaan, kulutetaan ja porskutetaan vain ja pilataan tulevaisuus niiltäkin joita kerskakulutus ei kiinnosta...



toisaalta, vihreän puolueen johdossa on paljon teekkareita, tekniikan tohtoreihin saakka...



terv. keskiluokkainen yhteiskuntatieteilijä