Voi että mua ärsyttää naapurin lastenkasvatus!

Taas näitä naapurin kakarat vs. omat, mutta ihan oikeasti, naapurien "kasvatustyö" alkaa todellakin tuottaa hedelmää. He ovat onnistuneet saamaan 5-vuotiaasta tytöstään vinkuvan, kantelevan, valittavan, lihavan draamakuningattaren, jonka kanssa kukaan pihan lapsista ei halua leikkiä, koska ensimmäistäkään kriisitilannetta tyttö ei voi ilman draamaa tai aikuisten puuttumista sopia.



Kuinka tähän on päästy? Antamalla periksi joka ikisessä asiassa, kun tyttö vähän ääntään korottaa. Vaatimalla muilta leluja tytölle, jos tämä niitä haluaa. Pyytämällä, että pihan muut lapset sopeuttavat leikkinsä hänen mielensä mukaiseksi (esim. jos muilla on rekat ulkona ja hänellä ei, muut eivät saa leikkiä rekoilla). Pyytämällä jatkuvasti muita lapsia pois keinusta, jos tämä tyttö sinne haluaa - sen sijaan, että sanoisi tytölle, että "odota vuoroasi". Lahjomalla jatkuvasti karkilla, pullalla, mehull ja kehuskelemalla, kuinka 5-vuotias käyttää jo tokaluokkalaisten vaatteita.