vinkkejä, lukemaan oppimiseen

ekana vuonna loista.

Meidän syyskuussa syntynyt oppi esikouluryhmästään ekana lukemaan. Meillä oppiminen tuli niin että lapsi kiinnostus sanojen kirjoittamisesta. Hän kyseli pieniä helppoja sanoja ja sitten pähkäili miten se kirjoitetaan ja tuli kysymään menikö oikein. Tätä hän tahkosi kuukauden päivät kunnes hyppäsi syliin ja lakoi tavata sanomalehden otsikoita. Ja tosiaan minä en kehoittanut, opettanut, palkinnut, lahjonut, tms. Eikä olisi haitannut vaikkei olisi vielä oppinutkaan.

Luulen, että nopsaan pitäisi oppia siksi, että muuten lapsi turhautuu. Jos yrittää ja yrittää, mutta ei tunne oppivansa. Ärsyttävää, kun tämä keskustelu käännetään siihen, että äiti haluaa väkisin lapsen oppivan ja nopeasti, kun aloituksesta sai kyllä sen käsityksen, että lapsi haluaisi oppia.



Meilläkin pojan lukemista auttoi tuo kirjain-äänne-tavu -systeemi. Ja se, että sai harjoitella riittävän helpoilla ja kiinnostavilla sanoilla/viesteillä haluamallaan tavalla. Poika on vasta 4-vuotias, ja missään nimessä ei halunnut harjoitella kirjoista lukemaan, ei lempikirjoistakaan. Oppi lukemaan puoli vuotta sitten, eikä edelleenkään halua itse lukea kirjoja, paitsi esim. keittokirjoja... Tulkitsen tämän niin, että pelkää lukutaidon merkitsevän luopumista ihanista lukuhetkistä äidin/isän sylissä. Vaikka tietysti kirjoja luetaan pojalle tasan niin kauan kuin haluaa.



Poika harjoitteli siis lukemista niin, että pyysi esim. minua kirjoittamaan salaviestin itselleen, ja meni sitten omaan huoneeseen lukemaan sitä. Tai kirjoitti ikuisuuksia huoneessaan jotain yhden lauseen mittaista viestiä, jonka sitten pisti kirjekuoreen, kävi laittamassa postiluukusta ja meidän piti lukea salainen viesti ja toimia sen mukaan ;-) Lukutaito tuli itsestään leikin mukana.

Ilman niiden osaamista lukemaan oppiminen on jokseenkin vaikeaa. Kirjain - äänne - tavu -sana, näin se menee. Äänteitä liu'utetaan ensin tavuiksi ja sitten tavuista muodostetaan sanoja.

alkavat, mihin loppuvat. Samalla tavalla puhumalla tavuttakaa sanoja, kuulostelkaa, miten ne rakentuvat. Apuna voi käyttää jonkun perusaapisen ensimmäisiä sivuja. Hankkikaa kotiin kirjainpalikat tai jääkaapin oveen magneettikirjaimet ja lähtekää niistä rakentamaan jotain lyhyitä tuttuja sanoja, esim. lapsen ja perheenjäsenten nimiä. Koeta keksiä sellaisia sanoja, joissa toistuu pieni määrä tutuimpia kirjaimia.



Harjoitelkaa kirjoittamaan lapsen omaa nimeä, perheenjäsenten nimiä. Netistä varmaan myös löytyy erilaisia kirjain- ja tavupelejä, joiden avulla voi oivaltaa sen, miten kirjaimista muodostuu sanoja.

Vai äitiäkö harmittaa, kun ei voi kehuskella, että lapsi oppi lukemaan jo ennen koulua?

koo - ii - äs - äs - aa = kissa



on täysin absurdi tapa opettaa lukemista, siis kun eihän noista kirjainten nimistä loogisesti seuraa kissa vaan siitä tulisi kooiiäsäsaa.

lukemaan olisi joskus 4-5-vuotiaana ja sitten taas seitsemänvuotiaana. Kuusivuotialla usein uhmat ja muut emotionaaliset prosessit vie huomion ja energian. Eikö voisi ihan rauhassa odottaa sinne koulun alkuun asti, jos edellinen lukemaanoppimisen herkkyyskausi on missattu?

aika suoraviivaisesti oletat, että kaikilla on täsmälleen samassa iässä täsmälleen sama vaihe ja tilanne menossa.

Jos lapsi on itse kiinnostunut lukemisesta, totta kai sitä kannattaa kannustaa.

lukemaan olisi joskus 4-5-vuotiaana ja sitten taas seitsemänvuotiaana. Kuusivuotialla usein uhmat ja muut emotionaaliset prosessit vie huomion ja energian. Eikö voisi ihan rauhassa odottaa sinne koulun alkuun asti, jos edellinen lukemaanoppimisen herkkyyskausi on missattu?

ekana vuonna loista.

Meilläkin 6,5v loppuvuodesta -01 syntynyt lapsi. Ei osaa vielä lukea. Suurimman osan kirjaimista tunnistaa, mutta joitakin ei. On kiinnostunut kirjaimista ja äänteistä ja tavuista, mutta ei todellakaan osaa vielä lukea. Maistelee mielellään kirjaimia eli millä kirjaimella sana alkaa, mitä muita kirjaimisia sanassa on jne.



Ei meillä lapsi ole mitenkään pettynyt kun ei osaa vielä lukea. Olen kertonut, että kouluun mennään jotta oppii lukemaan ja laskemaan. Tietää tämän ja odottaakin innolla koulun alkua. Saavat opet siellä opettaa :) Ja hän keskittyä nyt kesällä täyspäiväiseen leikkimiseen kun se on vielä mahdollista!

katsella lapsen kanssa kirjoja, joissa on tikkukirjaimet eli suuraakkoset? Siitä vaan ihan kevyesti ja rennosti katselisitte sanoja just sen verran kuin lapsi itse jaksaa ja haluaa. Ja vain silloin kun lapsi haluaa.



Oli kyseessä sitten minkä tahansa asian oppiminen, niin tärkeää on vanhempien asiaan osoittama kiinnostus, ei niinkään se itse opettaminen ja tenttaaminen. Tästä on tehty kirjojakin eli tutkimustietoa on.

Ei meillä lapsi ole mitenkään pettynyt kun ei osaa vielä lukea. !

ekana vuonna loista.

Ehdottomasti sitä kannattaa tukea. Mutta mua vähän tökkii tuossa aloituksessa se, että lukemaan pitäisi oppia "nopsaan". Ai ennenkuin koulu syksyllä alkaa?



Täällä on tullut hyviä vinkkejä äänteiden, tavujen ja sanojen kuulostelusta, kirjaimiin tutustumisesta jne. Mutta luulen, että metsään menee, jos lukutaito pitää saavuttaa nopeasti. Vähän kerrallaan, lapsen oman innon ja jaksamisen mukaan. Ja muistaa sekin, että sitten kun hiffaa, mistä lukemisessa on kyse, niin se on vasta aivan lukutaidon alku. Sujuvuus ja ymmärtäminen kasvaakin sitten vain yhdellä tavalla: lukemalla, lukemalla, lukemalla ja lukemalla.

Me luettiin mun pojan kanssa Akkareita niin, että viikon hän luki 2-kirjaimiset sanat ja mä muut. Sitten luki varmaan 2 viikkoa 3-kirjaimiset sanat ja sitten 2 viikkoa 4-kirjaimiset sanat ja sitten menikin kouluun ja oppi koulussa kahdessa viikossa sujuvaksi lukijaksi.