Mies sanoi eilen, ettei tiedä kauanko jaksaa jatkaa...
Meillä on jo pitkään ollut viileät välit. Ehkä, kun oikein mietin, melkein kuopuksen syntymästä asti, eli reilut 1,5vuotta.... Meillä on esikoinen 3-vuotias ja siis kaksi lasta kovin pienellä ikäerolla... ihan tarkoituksella lähekkäin. Emme vain aavistaneet, että se on näin rankkaa. Mies tekee hirveesti töitä ja on paoljon reissussa ja mä oon kotona ihan tupella ja sellaisessa työssä, jossa en viihdy.
Oon aina ollut taipuvainen herkutteleen ja nyt tällaisen elämäntilanteen myötä herkuttelu on tainnut olla mun ainoa ilo. Joka on sitte johtanut siihen, että oon lihonu aika hurjasti. En oon koskaan mikään luikku ollut, mutta varmaan ihan hyväkroppainen ja nätti silloin kun alettiin oleen yhdessä 11 vuotta sitten. Nyt oon idiootti päästänyt itteni n. 25kg ylipainoiseski ja mulla on sellainen olo, että en kehtaa vaatteita riisua mieheni nähden. Seksi ei siis minua innosta. Nyt mieheni sanoi, kun asiaa eilen tivasin, että on siksi aina niin pahalla tuulella, kun on pitkään ollut niin tyytymätön meidän suhteeseen, ettei tiedä kauanko jaksaa jatkaa... Minun tyytymättömyyteni itteeni ja varsinkin seksin vähäisyys häntä kyrsii... Voi että on ihminen tyhmä! Tokihan jokainen vaimo haluasisi olla sellainen, josta mies voisi olla ylpeä ja ihastella! Mieheni sanoo, että oisit iloinen, että minä jaksan sua ja että haluan sua, moni ei kuulemma ois katellu enää aikoihin...
Huoh... jospa minä saan tästä keskustelusta voimaa alkaa muttumaan, muuten mulla taitaa kohta mies karata... Onko ketään kohtalotovereita tai edes auttavia sanoja?
Oon aina itse ollut pyöreä ja nyt meidän tytön jälkeen jäi painoa hiukan.
Mies kyllä sanoo ettei se haittaa ja joskus jopa seksikin haluttaa, MUTTA miksei mies koskaan sano että olisin kaunis, vaikka kampaajan jälkeen tai jos olen kerinnyt laittaan itteäni ees hiukka ennen kauppaan lähtöä.
En tiedä millainen matka sinulla on töihin mutta pystyisisikkö vaikka käveleen sinne ja takaisin, tai jokin muu hyöty liikunta?
Itse en ole lenkkeily tyyppiä eli ei tule lähettyä vaan käveleen mulle on oltava jokin syy miks lähteä käveleen kuten kirjeen vienti postiin tai tytön vienti tarhaan.
Koita nauttia kesästä ja mieti vaikka työpaikan vaihtoa jos siihen on jonkin laiset mahdollisuudet alallasi. Mieli ylös nauti mutta älä napostele, tiedän se on vaikeeta niin mullekin.... toivottavasti saatte asianne uuteen vireeseen ja pääsisitte nauttimaan parisuhteestanne....