Lue keskustelun säännöt.
Menekö nukkumaan vierashuoneeseen?
22.12.2005 |
Koko ilta ollut riitaa miehen kanssa. mulla joulustressi ja miehellä yövuoro takana. Olen 3(!) kertaa käynyt tekemässä sovintoa... laihoin tuloksin. katsokaas kun vain minussa on vikaa eikä huvita sopia... ja tottakai hänellä on oikeus huutaa kun minä huusin ensin!! koko riitaa ei olisi tullut jos minä en olisi sitä aloittanut.
Mies on nähnyt, että minulla on paha mieli, itkenytkin olen. Eipä paljon hetkauta.
Olenko lapsellinen, jos menen vierashuoneeseen nukkumaan enkä enää tee (huomennakaan) aloitetta sovintoon...??
Kommentit (10)
En kyllä menis enää anteeksi itkemäänkään.Nuku vierashuoneessa, niin minä ainakin tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että koska hän ei tunnu olevan valmis sopuun vielä tänä iltana olisi ehkä parempi, että hän viilentelisi tunteitaan seuraavan yön vierashuoneessa. Ja jutellaan aamulla sitten lisää.
niin mene ihmeessä vielä yrittämään sovintoa. Itse olen saanut muutamat juhlapyhät jäätävässä ilmapiirissä viettää ja ei ollut herkkua ei..
Unohda koko juttu, mene nukkumaan normaalisti tai lisäät vaan vettä myllyyn. Sitten huomenna voit kysästä asiaa kun olette aamiaisen syöneet.
mee ukon viereen vaa. Aamulla keität kahvit ja katat nätisti, ekaks meet halaan, kyl se siitä...
mistä riitelitte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli mennyt jo nukkumaan kun laitoin alkuperäisviestin eli en voi oikein " ajaa" vierassänkyyn...
lapsellistahan tää on, mutta tuntuu jo nyt että olen ihan pelle (tai siis mies pitää mua ihan pellenä.. kun kohteleekin sen mukaisesti)
Ajattelin, että nukun vierashuoneessa, mutta olen huomenna niinkuin ei mitään (mutten anteeksikaan enää pyydä). Yksi lapsi on, 4v.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muuten asia suurenee. Ota asia puheeksi aamulla kun olette nukkuneet, ei kauheasti anteeksi pyydellen ja maassa madellen, mutta pyydä annteeksi, jos sun puoleltasi jotain pyydettävää on, ja toivottavasti hän sitten itse tajuaa pyytää anteeksi omasta puolestaan.
Mikä siinä joulussa onkin? Itselläni ainakin pahinta, mitä muistan lapsuuteni jouluista oli äitini stressi joulun järjestelyistä ja marttyrointi (" minä saan olla täällä kotiorjana" ). Ja sitten huomaan itsessäni samat piirteet.
Juuri joku täällä sanoi ihan viisaasti, että lapset eivät kyllä muista jälkeenpäin, oliko talo putsblanco siisti jouluisin, mutta tunnelman he muistavat. Siinä mietittävää meille joulusta stressaaville. En tiedä, mitä sinä nimenomaan stressaat ja menikö tämä siinä mielessä jotenkin ohi, mutta ei välttämättä.
mies pyysi heti herättyään aamulla anteeksi, mutta mitä tekee muutenkin aamuäreä rouva: ei kommentoi anteeksipyyntöä millään lailla, hyvä jos miestä vilkaisee... Hyvä minä!
ap
Kaikkein aikuismaisinta olisi edelleen koettaa puhua asiat halki. Se on ainoa keino joka johtaa tulokseen.
Mieti sitä vierashuoneessa nukkumista siltä kantilta, että mistä sulle itsellesi tulisi parempi mieli. Tulisiko siitä parempi vai pahempi?