Tässäpä vinkki oksitosiinia synnytyksessä saaville!

Mulla laitettiin oksitosiini kun synnytys ei edistynyt, nopeasti kiihdyttivät tahtia ja parin tunnin päästä oli kohtu krampissa, joka ei lauennut edes tipan pysäyttämisellä. Meinasi taju mennä, epiduraali onneksi helpotti oman olon, mutta sektioon päädyttiin kun vauvan sydänäänet alkoivat heiketä kohdun edelleen krampatessa liian herkästi.



Jos joskus toista pääsen synnyttämään, en suostu missään nimessä oksitosiini-tippaan.

Omaa synnytystäni vauhditettiin oksitosiinilla ja kalvot puhkaistiin, koska olin supistellut kipeästi mutta tehottomasti ja epäsäännöllisen säännöllisesti monta päivää. Sain myös epiduraalin. Sain siis kaikki toimenpiteet joita luonnollisen synnytyksen kannattajat vierastavat.



Oma synnytykseni meni loistavasti. Supistuksia alkoi heti tulla hyvin kun tippa laitettiin ja ne voimistuivat rauhallisesti. Epiduraali auttoi ja lopulta poinnistamisen tarve tuntui ja ponnistin ihan supistusten mukaan, omien tuntemusten perusteella.



Eli myös toimenpiteillä avitettu synnytys voi olla tosi hyvä ja onnistunut, joskus niitä käytetään oikein ja tarpeeseen!



En yhtään vähättele ihmisten toiveita luonnollista synnytystä kohtaan, mutta muistakaa että joskus toimenpiteistäkin voi oikeasti olla apua. Hyviä synnytyksiä on hyvin erilaisia.

vauvan hyvinvoinnin vuoksi. Eli koska epiduraali yleensä alkaa hidastuttamaan supistuksia, niin varmistavat että lapsen hapensaanti pysyy hyvänä ja vauhti pysyy päällä niin tarvitaan usein oksitosiinia. Näin siis teoriassa.



Käytännössä: olen kaksi lasta synnyttänyt. Eka synnytys karmea: käynnistys --> oksitosiinia hirveää tahtia ja kamalat supistukset --> nopea synnytys ja repeämiä. Jäi kammo oksitosiiniin.



Toka synnytys helppo: käynnistyi itsestään, siedettävät supistukset, vasta loppuvaiheessa epiduraali ja oksitosiini, ei mitään repeämiä, kesti jopa kauemmin kuin eka synnytys. Jäi rauhallinen fiilis ja hyvät muistot.

Hei,



Käynnistetyn synnytyksen yhteydessä sain oksitonia, mutta epiduraalia ei ehditty antaa. Käynnistyksestä tai jostain muista syistä johtuen kohdun repeämä, massiivinen verenvuoto, jonka vuosi sain 40 pussia verivalmisteita (14 pussia punasoluja). Revennyt kohtu jäi leikkaussalin roskikseen, mutta minä onneksi jäin henkiin. Lapsi ei ollut iso, alle 3,5 kg, joten lapsen koko ei ollut repeämien syynä.

Oksitosiini sai koko elimistön kramppiin ja myös jatkuvan supistuksen. Oksitosiini ei vaikuta paikallisestivain kohtulihaksiin vaan myös muihin lihaksiin. Epiduraalit eivät auttaneet mitään. Ihan helvetillistä kipua ja laikkaukseen jouduttiin krampissa ja kohdunsuu kiinni. Toisen lapsen kohdalla kielsin oksitosiinin ja pidin pääni muutenkin ihanan kätilön tukiessa lääkäreiden mielipiteitä vastaan. Syntyi alakautta todella nätisti.

synnytyksessäni ja ihan positiivisesti suhtautuivat pyyntööni. Vasta ponnistusvaiheessa laitettiin hitaalle, kun ei meinannut riittää omat voimat. Olen tosi tyytyväinen, ettei ollut epiduuraali-oksitosiini-epiduraali-kierrettä, vaan epiduraali toimi niinkuin pitikin eli vei kivut, mutta supistuksia ei hoputettu tipalla! Isokokoinen esikoinen ulkona 12 tunnissa ekoista tuntemuksista.

laitettiin oksitosiinia, koska ponnistusvaiheessa supiststen väli oli kohtuuttoman pitkä. Vauvan pää jäi puoliksi ulos ja puoliksi sisään ja mitään supistusta ei enää kuulunut. Olihan niitä pakko saada, että saatiin vauva ulos.

Ekassa synnytyksessä lapsiveden menosta oli jo aikaa ja supistuksia ei kuulunut, joten laitettiin oksitosiinitippa. Supistuksia ei tahtonu tulla silläkään, aika pian laitettiin myös epiduraali. Oksitosiinia lisättiin aika hurjaan määrään asti, ja sitten kyllä avautuminen 4 cm -> 10 cm tapahtui tunnissa. Epiduraali tehosi ja avautumisvaihe oli täysin kivuton (nukuin). Ponnistus 10 min ja ei repeämiä.

Toisessa sama juttu, kalvot puhkaistiin mutta mitään ei tapahtunut. taas oksitosiinia ja myöhemmin epiduraali, taas lisättiin oksitosiinia koko ajan, jälleen avautuminen nopeasti sitten kun lopulta alkoi. Ja taas kivuttomasti. Ei repeämiä.



Mun lapset ei varmaan olisi ikinä tulleet ulos ilman oksitosiinia!

minä taidan sitten olla ainoa, joka tuntuu olevan immuuni tuolle oksitosiinille??



Ekaa synnytystä pyrittiin vauhdittamaan oksitosiinilla, juuri epiduraalin laiton jälkeen, mutta ei auttaneet tipat, supistukset loppuivat kesken ponnistusvaiheen ja sain sitten pusertaa puhtaasti tahdonvoimalla ja kätilö joutui aika kovakouraisesti imukupilla kiskomaan vauvan irti... Kuitenkaan mitään suuria kammoja synnytyksestä ei jäänyt.



Tokaa yritettiin käynnistää toista viikkoa sairaalassa cytoteceillä, ei tapahtunut mitään, niin lähetettiin synnytyssaliin että käynnistävät sitten oksitosiinilla. Kaksi pussia suoneen alusta asti täysillä, eikä supistuksen supistusta. Ei mitään. Tämä sitten menikin sektioksi kun ei muuten olisi ulos varmaan tullut ollenkaan..

laittaa oksitosiinia ihan jopa saadakseen synnytyksen hoidettua alta pois nopeammin. Eli ei jakseta jäädä odottamaan, vaan pannaan vauhtia rattaisiin lisäämällä tippaa.



Itselläni viimeksi laitettiin, kun supistukset eivät olleet tarpeeksi voimakkaita, mutta toisaalta minua kuunneltiin kun aluksi kielsin oksitosiinin, koska tunsin etten kestä enempää kipua ja pahempia supistuksia, toisaalta pienennettiin pyynnöstä. Oksitosiini voi tosiaan pahimmillaan saada huonoakin aikaan jos sitä laitetaan liikaa.

Itse en halunnut epiduraalia, vain kohdunkaulan puudutuksen, mutta oksitosiinitippa laitettiin silti. Itselleni jäi jotenkin semmoinen käsitys, että halusivat synnytyksen etenevän nopeammin vaikkei se pysähdyksissä ollut missään vaiheessa eikä vauvalla ollut hätää.

en halua synnyttää!!

ja yksi luomu ja kyllä ne luomusupparit oli paljon helpompia kuin oksitosiinilla aikaansaadut. Ihan loppuvaihe/ponnistusvaihe vähän kivuliaampia kyllä luomuna. Mutta en sitä epiduraalia ottaisi ehkä enää kun laittavat sit oksitosiinia.

Olenko poikkeuksellisen herkkä tipan oksitosiinille vai onko muillakin vastaavia kokemuksia?

Ilman oksitosiinilisää ihan kivat synnytykset.

ap

eli kun olen ihan auki, luonnon apu loppuu siihen. Ekassa synnytyksessä kätilö yritti suorastaan pakolla laittaa oksitosiinitippaa, mutta sanoin, että voin työntää lapsen omin voimin ulos. Niin työnsinkin, mutta voi sitä jatkuvaa syyllistämistä ponnistusvaiheen aikana. "Mitä jos tähän joutuu pyytämään lääkärin, niin mitä se sit sanoo, kun ei ole oksitosiinitippaa" eli nähtävästi ei seurannut mun synnytystä vaan jotain päässään olevaa ohjekirjaa.

Vauva syntyi ilman supistuksia ja oksitosiinia.



Toiselle kerralla oli sama juttu, ei kunnon supistuksia ponnistusvaiheessa. Siltikään kätilö ei kertaakaan ehdottanut oksitosiinia, vaan sain ite ponnistella.



Ja nää on siis luomusynnytksiä molemmat, että epiduraali ei multa niitä suppareita vienyt.

Epiduraalia säännöstellään vasteen mukaan, jos supistukset yltyvät, tippaa pienennetään tai pysäytetään.

ap

ap

synnytä ensi kerralla kotona. Good luck.

laitettiin oksitosiini vasta 3h epiduraalin jälkeen kun alkoi supistukset vähentyä. ap: not not, ei pidä paikkansa

Kanyyli laitettiin valmiiksi mutta mitään siitä ei laitettu.