Seksielämän palautuminen, vinkkejä?
Meillä on ihana 2,5 kk ikäinen tyttö ja parisuhde ihan ok kunnossa. Hellyyttä on riittävästi, mutta minua on vain alkanut vaivata seksielämän puuttuminen. Seksielämä lopahti jo raskausaikana. Olo oli kesästä asti tosi tukala, enkä silloin halunnut seksiä. Mies olisi halunnut, mutta ymmärsi haluttomuuteni. Nyt mieskään ei ole ottanut asiaa puheeksi tai tehnyt aloitetta. Tuntuu, että olemme jotenkin lukossa asian suhteen. Minulle tehtiin episiotomia, joka kiristää vieläkin toisinaan. Seksielämän aloittaminen pelottaa siinäkin suhteessa. Kipu on viimeinen, mitä kaipaan, kun asia tuntuu muutenkin hankalalta. Lisäksi tyttäremme samassa huoneessa vie fiiliksiä. Itse siis periaatteessa haluaisin, mutta koko touhu tuntuu hankalalta. Sekin jännittää, onko mieheni vaikea suhtautua minuun, kun oli mukana synnytyksessä. Olen ottanut asiaa kevyesti joskus puheeksi, mutta mies ei välitä puhua aiheesta. Sanoo, ettei hänestä asiassa ole mitään ongelmaa. Tiedän, että monilla tämä on väliaikaista ja synnytyksestäni ei ole edes kovin kauaa. Toisaalta monesta paikasta olen lukenut ja kuullut, että seksielämää kannattaa viritellä mahdollisimman pian, ettei se lukkiudu kokonaan.
Haluaisinkin käytännön vinkkejä, miten olette saaneet seksielämänne toimimaan synnytyksen jälkeen uusista tunteista ja mahdollisesta kivusta huolimatta. Haluaisin erityisesti mieheni vuoksi yrittää mahdollisimman pian.
Kommentit (10)
Mulle tehtiin imukuppi ja episotomia -03 ja tav.alapääsynnytys elokuussa-05.Seksielämä palautuu normaaliksi ajan kanssa.Kipua ei kuulu " naipotella" ,saapi vain traumoja.Episotomiaan tein tuttavuutta tutkimalla sitä käsipeilein ja masturbaatiolla.Hyväksymällä oman synnyttäjätyyppini.Myöhemmin olemme kuvanneet kummankin seksuaalisuutta betafilmille.Normaalit havainnot filmiltä palauttavat todellisuuteen paremmin,kuin saman kipuisan ajatuskuvion toisto.Kokeile ehdottomasti monenlaisia ajatusmalleja seksin ohessa,äläjuutu samaan pakkoajatusmalliin.Myöskin seksivälineet ovat oiva apu asianmukaisine eroottisine alusvaatteineen luomaan uutta!Onnea yrityksille.
Mä olin fyysisesti arka, siis lähinnä tosi kuiva kai, eikä niitä halujakaan hirveesti ollut. Mies on ymmärtäväinen ja ihana ja jaksoi odottaa. Se alkaa sitten kun on sen aika. Me aloitettiin sitten rauhassa ja pikku hiljaa. Ei tarvi kerralla kaikkea hoitaa...
Puhuminen aiheesta miehen kanssa on tietty ihan järkevää ;)
joskus muutenkin kuin synnytyksen jälkeen. Meillä avoin keskustelu ja oman seksuaalisuuden " virittely" on auttanut eteenpäin tauon jälkeen. Läheisyyttäkin on monenlaista, eikä kaiken tarvitse aina päättyä yhdyntään. Ja voihan sieltä makkarista siirtyä johonkin toiseen huoneeseenkin... Suosittelen lämpimästi lähtemään omista haluista liikkeelle!
Tsemppiä!
Meillä ei ollut seksiä loppuraskaudesta juuri ollenkaan, koska olo oli mulla ison mahan takia todella tukala ja seksi oli ainoastaan sitä, että saataisiin synnytys käynnistymään ja minulle ainakin ihan pakkopullaa siinä vaiheessa.
Mulla synnytys oli helppo, enkä revennyt mutta kyllä vaan ne paikat tosi kipeät oli oli pitkän aikaa. Mies oli mukana synnytyksessä, mutta ei se vienyt hänen halujaan yhtään, vaan alkoi kyllä aktiivisesti kysellä josko voitaisiin aloittaa. Mulle oli iso kynnys ekaan kertaan, koska mulla on tosi alhainen kipukynnys ja pelkäsin, että sattuu kovasti. Meillä hommaa aloiteltiin varovasti ja itse tunnustelin itseäni ensin, että mistä sattuu ja niin edelleen. Eka kerta otettiin varovasti ja sattuihan se vähän ja sattuu vieläkin vähän vaikka aikaa on 2kk synnytyksestä, mutta minun ehdoilla edetään koko ajan. Se on kyllä pakko sanoa, että paremmalta seksi tuntuu kuin ennen synnytystä nyt jo!
Tunnustele itse itseäsi ensin, miltä tunnut ja niin edelleen. Mun paikat ainakin tuntuu muuttuneen jonkin verran vaikka ei sitä juuri ulkoisesti näe mutta tuntuu. Kyllä te siitä yli pääsette ja onhan niitä muitakin paikkoja kuin sänky harrastaa seksiä. Minullekaan ei sama huone vauvan kanssa käy vaan oma rauha täytyy olla.
Meillä kesti kuukauden päivät,jollei parikin,ennen kuin vihdoin olimme yhdynnässä mieheni kanssa.Tyttö on nyt 9,5kk ja pikkuhiljaa seksielämämme on palautunut,itseasiassa jopa lisääntynyt verrattuna aikaan ennen lasta.
Kärsin muutamia vuosia haluttomuudesta,joka haittasi välillä aika paljonkin mieheni eloa kanssani.Haluttomuus ei johtunut miehestäni,vaan sekä henkisestä että fyysisestä väsymyksestä.Olisin minäkin useammin halunnut,mutta usein keskellä päivää,jolloin se ei kuitenkaan ollut mahdollista.Iltaisin mies olisi sitten halunnut kovastikin,mutta työstä tullessani olin niin väsynyt,että seksi ei olisi voinut yhtään vähempää kiinnostaa.Mies ei ymmärtänyt tätä ja olimmekin usein törmäyskurssilla.Molemmat kärsivät,mutta minä olin " syyllinen" ,koska minä en halunnut...No,tässä vähän taustoja.
Lapsen syntymän jälkeen seksielämämme on ollut välillä hyvinkin kiihkeätä,joskus on kuitenkin viikkoja ettemme ole " sillai" .Mieheni näyttää hyväksyneen tämän;kai vuosien kuluessa on tottunut hiljaisempiin kausiin.
Synnytyksessä hajosivat paikat pahasti ja kävely ja istuminenkin oli kuukauden päivät kivuliasta.Vieläkin eppari muistuttaa itsestään välillä,mutta ei varsinaisesti satu enää.Synnytyskätilö sanoi jo salissa,että ensimmäisen vuoden aikana meidän tulee käyttää liukastusvoidetta,joten näin teimme.Ekalla kerralla yläpääkin oli jo mukana hommassa,mutta liukastusvoiteesta huolimatta sattui niin paljon,että homma jäi kesken.Mies ymmärsi,eikä halunnut satuttaa minua.Seuraavalla kerralla purin hammasta ja mies oli niin hellä kuin mahdollista.Ei se vieläkään hyvältä tuntunut,mutta " pakotin" itseni siihen,jotta seksistä ei kasvaisi kummitusta.Vähitellen " homma alkoi luistaa" ja nykyään on aivan ihanaa.Hormonit vaikuttavat minuun ja huomaan ruinaavani seksiä minulle " jopa" kolmasti viikossa.Tosin välillä on hiljaisempaa,jollei jopa kuollutta...
Itse masturboin ennen ekoja yhdyntöjä,jotta itse tietäisin,mikä tuntuu hyvältä.Ja kun masturbointi tuntui hyvältä," nälkä kasvoi syödessä" ja halusin enemmän.Voin suositella tätä vaihtoehtoa,koska hyvä olo auttaa myös nukkumaan päivällä,kun lapsi nukkuu.Itselläni oli aika vaikeata rauhoittua lapsen nukkuessa,mutta masturboinnin jälkeen olo oli niin raukea,että sain siitä uutta virtaa ja motivaatiota yrittää yhdyntää myös mieheni kanssa.
Orgasmit ovat aivan uusissa sfääreissä,mikä on mahtavaa.Mutta kuten kerroin edellä,alussa kaikki oli ennemmin kivuliasta kuin mahtavaa.KÄYTTÄKÄÄ LIUKASTETTA ja tutustu itseesi uudelleen.Valmista miestäsi siihen mahdollisuuteen,että sinusta tuntuu jopa pahalta ja että sen jälkeen ei välttämättä edes käsipelit kiinnosta.Kun miehesi osaa valmistautua,ei hänkään aseta turhaa onnistumisen painetta ekalle kerralle,eikä edes viidennelle.Jos miehesi ei halua puhua näkemästään synnytyssalissa,anna hänelle myös mahdollisuus olla puhumatta.Synnytys oli myös miehellesi jotain,mihin hän ei ehkä kuitenkaan osannut valmistautua.Myös hän siis tarvitsee tilaa ja mahdollisesti lisää aikaa.
Kaikkea hyvää teille!Toivottavasti tästä mielettömän pitkästä kirjoituksestani on teille jotain hyötyä.Yksin sinä et huolinesi ainakaan ole!!!
Meillä mies ei edes yrittänyt ennen kuin oli jälkitarkastus vikalla viikolla. Venytin sitäkin viimeiseen asti kun tuntui epämiellyttävältä ajatukselta antaa kenenkään enää ronkkia alapäätäni. Synnytyksen jälkeen meni muutama viikko, että pystyin edes kunnolla istumaan. Pelkäsin kovasti " ekaa kertaa" ja olin 100%varma, että sattuu ja kovasti. No, tarkastuspäivän iltana sitten mies alkoikin hellimään ja teki kaiken kovin varovasti ja yllätyin, etten enää jännittänytkään, eikä sattunutkaan. Sen verran on limakalvot herkkinä, että voi maksimissaan olla yhdynnässä 2kertaa viikossa, sekin liukasteen kera. Olen huomannu, että vaikka sitä olisi kuinka märkänä, että ennen ei olisi ollut mitään ongelmaa niin nyt on oltava paikat öljyttynä senkin päälle, muuten kivistää jälkikäteen. Jos mies aristaa moisten käyttöä niin senkun lorauttelet itse omat paikat kuntoon aina ennen kuin epäilet olevan seksin mahdollisuus. Meillä hoidellaan hommat välillä olohuoneessa niin ei ole ainakaan vauva samassa huoneessa saati kerroksessa. Sen kyllä sanon, että kun vauva alkaa itkemään kesken touhujen niin siinä kyllä lopahtaa ainakin minun intoni täysin.
Meillä tytär on jo 11kk, eikä seksielämä ole todellakaan palautunut ennalleen...ensimmäisen kerran harrastettiin petipuuhia 5kk synnytyksestä, tyttö kun syntyi avotarjonnassa ja mulla oli pyrstö kipeä piiiitkän aikaa. Ja vaikka olisi paikat kestäneet aiemmin, niin ei vaan huvittanu. Eikä huvita vieläkään.
Tyttö nukkuu tosi levottomasti, eli makuuhuoneseksi on melkeimpä pois laskuista. Eikä ole niin villi olo, että huvittaisi juuri muuallakaan harrastaa. En tiedä, vaikuttaako mun haluihin myös se, että imetän vielä eikä kuukautiset ole alkaneet. Jotain hormonaalista siis.
Mies on liian " laiska" tekemään aloitetta, kai se pelkää, että saa kieltävän vastauksen. Ei saisi jos vaan viitsisi yrittää. Itsellä ei ole haluja niin paljon, että aloitteen tekisin. Asiasta ei myöskään puhuta, mutta kai se kuppi menee nurin jossain vaiheessa ja on pakko tehdä tilaanteelle jotain.
Hmmm...eli eipä tässä tullut yhtään vinkkiä, tulipahan purettua omaa sydäntä. Mutta voin sanoa, että meillä parisuhde voi muuten hyvin, eli meillä on edelleen hauskaa yhdessä (enimmäkseen). Toivon, että saadaan tämä seksielämäkin joskus taas raiteilleen. Joku minua viisaampi on sanonut:" Toimiva seksielämä on 10% parisuhteesta, toimimaton 90%." Eli tärkeys korostuu nimenomaan silloin, kun hommat ei pelaa.
Itselläni eka synnytys oli tosi hankala, ja kesti kivut todella kauan, 5kk kohdalla vasta repeämähaavatkin alkoi parantua ettei olleet enää verillä. Ja eka kerran seksistä nautin ehkä jossain kun vauva oli n.vuoden. Haluja kyllä olisi ollut jonkin verran, mutta kun ei pystynyt, ja sitten pikkuhiljaa ja liukastetta TOSI paljon, ja tosi pitkät esileikit tarvittiin.
Nyt toinen tuli sektiolla 2.5kk sitten, ja halut taas ihan kadoksissa, minkä pistän täysin täysimetyksen piikkiin, sillä alussa olis ollutkin haluja vielä. Ja entiset arvetkin kiukuttelee (1v10kk ikäeroa), kun limakalvot on niin kuivat, että paraskaan liukaste ei paljon auta vaikka laittaisi litran. Imetystä en silti lopeta tuon takia. Täytyy keksiä muut keinot vaan. Kyllä se sitten vauvavuoden jälkeen paranee tuo yhdyntäpuolikin. Tai parin kolmen vuoden jälkeen viimeistään, kun väsymyskin alkaa helpottaa, niin palaa ne halutkin ehkä...
Synnytys kesti 17 tuntia ja ponnistuvaihe 54 min.! ja eppari tehtiin kun en jakanut enaa ponnistaa. Eppari oli kipea ja lonkat oli kipeat muutaman kuukauden synnytyksen jalkeen ja oli myos virtsankarkailua, etta siina niin hirveasti sankyhommat kiinnostaneet. Ja paikat oli ihan loysat (rakon laskeuma). N. 4 kk synnytyksesta hommat alkoivat tuntua jonkin verran, mutta kylla siina n. 5 kk meni ennen kun alkoi tuntua. Mutta nyt taas vasymyksen takia ei pahemmin jaksa. Yleensa se menee myohaiseen iltaan eika silloin todellakaan jaksa enaa.
Antakaa tosiaan aikaa itsellenne. :)
T.Rozie74
Vielä on vähän vuotoa, mutta repeytymän luulen jo parantuneen. Mutta yhdyntää en vielä uskalla. Meillä seksielämä kuihtui oikeastaan koko raskauden ajaksi. Joitain kertoja " käsipeliä" , mutta sitäkin tosi vähän. Nyt, ihanana yllätyksenä, omat halut ovat palanneet. Me harrastetaan nyt sitä " käsipeliä" , mutta varsinaiset toimet saavat vielä odottaa.
En tiedä, oliko tästä mitään apua, mutta näin meillä. Luulisin, että aika tärkeää on se, että yrittää olla ottamatta paineita seksistä. Ei sen tarvitse heti kovin ihmeellistä olla. Ja jos asioista jotenkin pystyisi puhumaan. Voisitko vaikka näyttää miehellesi, mitä tänne palstalle kirjoitit? Ehkä se auttaisi häntä ymmärtämään sinua ja avautumaan ehkä itsekin ajatuksistansa. Toivottavasti miehesi tietää, että kaikki tällaiset seksivaikeudet (myös miehillä!) ovat tosi tavallisia raskauden jälkeen ja sen aikana! Tsemppiä!