Rasittavaa kuunnella tutun raha-asioiden valittelua

Tuttuni (ei siis mikään paras ystäväni) valittaa lähes joka kerta kun nähdään, jostakin kumman syystä aina mulle (kait hiljaisena olen hyvä " kohde" ) raha-asioitaan. Meillä on samanlainen elämän tilanne: saman ikäiset lapset, ja kotona nyt molemmat hoitamassa lapsia.



Tämä tuttuni valitaa aina kuinka vähän heillä on rahaa, vaikka mies hyväpalkkaisessa palkkatyössä. Heillä on iso, ja komea omakotitalo, kaksi autoa (toinen Volvo...) ja kas kummaa; aina tuttuni on ostanut jotain sisustusjuttua ja uutta vaatetta tai kenkää/astiaa jne (on merkkitietoinen tyyppi) ja esittelee niitä minulle kun käyn sielä silloin tällöin.



En käsitä, miksi jos kerran rahasta on pulaa, täytyy sielä Stockkalla käydä ostelemassa niitä merkkivaatteita tai kenkiä, astioita tai Vepsäläisellä uutta sohvaa, keittiönpöytää jne jne.

Sitten samaan aikaan valitellaan kun rahasta on tiukkaa, ja kuinka ankeata on tää kotona olo, kun aina joutuu miettii ja laskee pennosia...

Nyt ovat menossa koko perheen voimin Thaimaahan jouluksi. Viimeksi kun kävin, esitteli minulle kuinka oli ostanut Burberryn laukun, kun oli menossa työpaikkansa pikkujouluihin (josta nyt äitiyslomalla).



Eivät kuitenkaan ole missään hirmu veloissa, kun rehvastelee miten vähän heidän on pitänyt ottaa lainaa omakotitaloonsa kun mies osaa tehdä lähes kaikkea itse (rakentaa ja remontoida jne).



Samaan aikaan itse olen pätkätöistä jäänyt äitiyslomalle, jouduin ottamaan aika suuren taloudellisen riskin kun päätimme miehen kanssa vauva-unelmaamme todeksi elää... Mieheni opiskelee yliopistossa, joten jos jollakin on tiukkaa niin meillä ;)



En kadehdi tuttuani, mutta olen huomannut että, tuo käsite " rahapula" , " köyhyys" on aika tulkinnanvarainen juttu. Kaverini taatusti ajattelee olevansa tiukoilla kun ei nyt jouluna saakaan mieheltään korua lahjaksi jne. Samaan aikaan meidän perheessä koemme olevamme rikkaita jos rahaa on saatu sen verran raavittua kasaan, että jouluna on varaa ostaa kinkku, ja muita jouluherkkuja.



Hiljaisena ja hieman arkana tyyppinä en ole vielä saanut kerättyä rohkeutta sanoakseni kaverille oma mielipiteeni rahapulasta, mutta aion suoraan sanoa kun vaan saan tuota rohkeutta kerättyä, että ei heidän tilanteensa niin huono ole kuin hän kokee.