IHASTUS työkaveriin
Kirjoittelin ongelmastani pari kk sitten. Silloin sain apua täältä, ja nyt on tartuttava uudestaan näppikseen. Oon auttamattomasti ihastunut työkaveriini, ja tästä ei meinaa tulla mitään..
Mulla on rakas mies, ja ihana perhe (3 lasta). Tää tunne tätä toista miestä kohtaan ei vaan meinaa haihtua, ei millään. En oo jutellut ihastukseni kanssa, ja pyrin koko ajan pois tästä tunteesta. Välttelen häntä jne.
Aargh, kun tää tunne meinaa viedä järjen. Kamalinta on se, etten voi puhua tästä kellekään. Ystävät moralisoisi, ja omalle miehelle en tietenkään jaa ongelmaani. Nyt siis puran täällä, kun muuta ei ole. Nyt vaan mietin, että jospa puhuisin tän ihastukseni kanssa asiasta. Vois olla, että saatais tää yhdessä sammutettua. Kipinä on molemminpuoleinen (uskon).
Kommentit (5)
Jos työkaverisikin on herättänyt kiinnostusta siis kiinnostunut sinuun niin voisi käydä just päin vastoin.
Minä elän tosi ihanassa suhteessa ja lapsikin on. Silti yksi kaveri saa sukat jaloissa pyörimään. Ei ole tarkoitustakaan viedä sitä juttua mihinkään. Kesällä sain tietää, että se mies olisi heti valmis ja kaikkeen. Se imarteli ja sai minut hämilleen. Kieltämättä on tullut mietittyä kaikenlaista.
Mutta rajansa kaikella.
kun pelkään, että juttu riistäytyy. Ollaan molemmat rauhallisia seurailijatyyppejä luonteeltamme.
Harvassa on ne miehet, jotka tyytyy platoniseen suhteeseen, jos heidän ihailemansa nainen tulee tunnustamaan olevansa kovasti heihin ihastuneita...
Mitä tulee sinuun itseesi, niin sinun pitää nyt miettiä tarkkaan, MIKSI olet ihastunut. Mitä omia halujasi ja puutteitasi tuolla ihastumisellasi paikkaat. Ja tehdä sitten niille omille syillesi jotakin.
Selitänpä: kaikki tunteet palvelevat meidän omia psyykkisiä tarpeitamme. Ihastumme, koska sillä on jokin funktio meille. Kyse ei siis niinkään ole siitä miehestä vaan siitä, mitä ihastuminen sinulle merkitsee. Oletko tylsistynyt arkeesi, mieheesi, haetko jännitystä, pönkitystä itsetunnollesi. Tee näille tarpeillesi jotakin nykyisen parisuhteesi puitteissa, niin ihastumisen houkutus vähenee.
Sillä se ei ainakaan unohdu. Minä myös olin vähän ihastunut yhteen opiskelutoveriini ja olin päättänyt asian olla. Kauheaa oli, kun tuo kyseinen mies tuli ja otti ihastumisensa puheeksi ja totesi huomanneensa, ettei ole ihan yksi puolista. Siihen loppui se toveruus ja nyt ei voida olla missään väleissä, jotta mitään ei pääsisi tapahtumaan.
en ole YHTÄÄN pettäjätyyppiä. Silti nyt on monta kuukautta vaan pyörinyt mielessä, että onko kahdessa päällekkäissuhteessa jotain väärää. Vaikea tuntea enää itseä, kun ajattelen tällasta..