Miksi jotkut ei koskaan mene lastensa kanssa minnekään?
Onko siihen joku kasvatuksellinen syy tai muu, kertokaa uteliaalle.
Mitenkään en moralisoi, haluaisin vaan tietää. Minusta lasten kanssa liikkuminen on vaivalloisempaa, mutta palkitsevaa. Ja on lapsille hyväksi oppia, miten ihmisten ilmoilla käyttäydytään.
Kaverini on sellainen, että se ei koskaan osallistu lapsensa kanssa mihinkään lastenkulttuuritapahtumaan, vaikka ilman pääsisi. Ei konsertteihin, näyttelyihin, teatteriesityksiin. Hän ei itse niitä arvosta, eikä usko, että lapsikaan niistä mitään oppisi.
Ja sitten on oma lukunsa ne, jotka eivät hoida arjen asioita lasten kanssa, koska kokevat sen rassaavaksi esim. käydä kaupassa lasten kanssa.
Kommentit (33)
Siksi että kärsin yliaktiivisesta rakosta ja varsinkin kun on jossain liikenteessä pitäisi ravata vessaan puolen tunnin välein, yleensä wc-hädän tunne ei häviä rakosta ollenkaan näillä reissuilla. Ei ole todellakaan mitään hauskaa. Olen viimeksi käynyt elokuvissa vuonna -92, sen jälkeen en ole mennyt kun parilla viimeisellä kerralla elokuvan aikana jouduin käymään vessassa kesken kaiken. Mies sitten käy kyllä välillä lasten kanssa tapahtumissa. Ja olen kyllä minäkin käynyt, mutten niistä kovin hyvin pysty em. syystä nauttimaan...
Me viedään lasta eläintarhoihin, puutarhoihin, metsiin, rannoille, lintsille. Isompana muutama kerta vuodessa leffaan, Heurekaan joskus, museoihin.
Kyse oli muustakin kuin kulttuuriharrastuksesta.
Vierailija:
Kulttuuriharrastus opitaan kotona.
leikitä, touhuta yhdessä sitä arkea yms. On vain aina kauhea menemisen pakkomielle. Kyläänkin jos tulevat, kohta jo kaivellaan kännyjä, että mihin tästä seuraavaksi...
lähellä ja sinne on päästävä heti kun hätä iskee, siinä vaihees ei paljo jonotella... Rajoittaa noita menemisiä jonkin verran.
koska esikoisellamme on asperger ja käyttäytyy erittäin huonosti. Sitä ei jaksa edes vanhemmat katsella saati vieraat vielä ihmetellä kuinka huonosti käyttäytyvä lapsi. Siispä pysymme kotona. Olisi kyllä mukava käydä esim. joulukirkossa, mutta mihinkäs tuon yhden tunkisi siksi aikaa? Kaikki lapsenhoitajatkin karkottuvat yhden kerran jälkeen :(
Käytöstapoja voi opetella missä sosiaalisessa ympäristössä tahansa.
Vierailija:
Kyse oli muustakin kuin kulttuuriharrastuksesta.Vierailija:
Kulttuuriharrastus opitaan kotona.
Mutta monessa hän on mukana: lastenelokuvissa, näyttelyissä, konsertteja hän suorastaan rakastaa.
Vierailija:
koska esikoisellamme on asperger ja käyttäytyy erittäin huonosti. Sitä ei jaksa edes vanhemmat katsella saati vieraat vielä ihmetellä kuinka huonosti käyttäytyvä lapsi. Siispä pysymme kotona. Olisi kyllä mukava käydä esim. joulukirkossa, mutta mihinkäs tuon yhden tunkisi siksi aikaa? Kaikki lapsenhoitajatkin karkottuvat yhden kerran jälkeen :(
Mutta joo, tuo voi ilman muuta olla syy, miksi ei tule kauheasti reissattua. Mutta väitän, että ei aspergerkaan KAIKKEA menemistä voi karsia, tehdä voi niin erilaisia juttuja.
-ap-
Vierailija:
Käytöstapoja voi opetella missä sosiaalisessa ympäristössä tahansa.Vierailija:
Kyse oli muustakin kuin kulttuuriharrastuksesta.Vierailija:
Kulttuuriharrastus opitaan kotona.-ap-
Esim vauva ½-vuotias ja kesäloma alkamassa. Mihin menisi, ei kai etelään tarvita passia vauvalle, ai tarvitaan, no Tukholmaan sitten, mitä ihmettä siellä tekee?
=D Oi, tuota tietämättömyyden autuutta!
Luepa tämä ketju:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=5870336&p=&mpage=1&tmode=…
Luulet tietäväsi 1-vuotiaan äitinä, kuinka esim. 2v tai 3v kanssa käydään kulttuuritapahtumissa? Vuosikkaallasi et ole huomannut käyttäytymisongelmia, koska niitä EI OLE vielä noin pienellä! Uhmaikä on asia erikseen ja teilläkin vielä edessä päin :)
Esikoiseni kanssa emme voineet käydä oikein missään hänen ollessaan n.1,5-3v. Ihan jo säästääksemme muiden kulttuurista nauttivien hermojakin. Kuopus on ihan toista maata, häne kanssaan on käyty eri paikoissa jatkuvasti.
Vierailija: