Työssä käyvät

Viikonloppuisin sitten tietysti ehtii enemmän.

että yhteinen aika on sitä että vien lapset aamulla hoitoon. Kun tulen illalla kotiin lapset pyörivät jaloissa kun laitan ruokaa. Syödään, sitten onkin pian iltapesujen ja satujen aika ja petiin. Siinä se yhteinen aika on...

että viettävät kaiken ajan töistä tulon jälkeen kaupassa, ruuanlaitossa ja kotitöissä =)

Tulen töihin aikaisin, jotta meille jää mahd. paljon yhdessäoloaikaa ja kyllä minusta tämä toimii. Sitten on vielä ne viikonloputkin :)

Itselläni tuntuu, että kaikki aika menee juuri kotitöihin. Lapset puuhailevat siinä mukana, mutta eivät he koko aikaa jaksa ' auttaakaan' , enkä edes vaadi sitä.

Mietin kyllä, että teenköhän ihan turhaa työtä, kun yritän pitää kämpppää samassa kunnossa kuin äitiysloman aikana. Pitäisiköhän vähän hellittää?

Tämä joulun läheisyys vielä stressaa lisää. Ehkäpä tämä menee ohi, kun pyhät on onnellisesti vietetty.

Ei joka paikan tarvitse kiiltää jos on päivät töissä. Täällä kirjoittavat vain nämä marttyyriäidit, jotka munivat töistä tullessaan munatkin itse, jos meinaavat risoton laittaa. Todellisuudessa en usko kaikkien viettävän iltojaan kotitöiden parissa. Minulle ainakin riittää, että siivoan kerran viikossa kunnolla ja töistä tullessa vain keräilen pahimmat sotkut paikoilleen ja laitan ruuan.

Eilinen esimerkki:

Vietin lapsen kanssa aikaa klo 6.30-7.30 sekä klo 15.45-20.45. Tähän sisältyi toki aamutoimia, pukemista, ruoan laittoa jne. mutta suurimman osan ajasta lapsi oli joko touhuissa mukana tai vieressä katsomassa. Lopun aikaa leikimme ja luimme. Tonttuleikki oli eilen hyvin suosittu, vedimme " Tip tap tip tap tipe tipe tip tap" -leikkiä melko monta kertaa koko perheen voimalla :)

Ja mies osallistuu yhtä lailla kotitöihin, tai ainakin yritän saada sitä osallistumaan.

Aamulla just aamuhalin ja pukemisen ajan, tarhamatkan. Töistä kotiin n 16.30, ihana mummo hakee lapsen kotiin jo 15 aikaan. Sit ruuan laitto ja lastenohjelmia sivusilmällä. Harrastusmatkat on kivoja, autossa on hyvää aikaa jutella kuulumisia. Viikobloput sit yhdessä 24 tuntia ja se on ihanaa.

kuinka paljon oikeasti kotona ollessasi vietit aikaa ihan vain lapsen kanssa. Kun olin itse äitiyslomalla, puuhailin koko ajan jotain ja lapsi oli siinä matkassa joko kantoliinassa tai rattaissa istumassa. Ei ne lapset varmasti kärsi vaikka päättäisit tehdä mitä.

Hommat rutinoituvat ja turhanpäiväiset asiat jäävät vähitellen pois, kun huomaat mihin voimat riittää.



Minä ajattelin ihan hyvällä omalla tunnolla ostaa suuren osan jouluruuista valmiina ja tavallinen viikkosiivous saa riittää meidän joulusiivoukseksi. Kuusen kynttilöiden valossa ei pahemmin pölyt näy =)

Aamuisin yhteistä aikaa on noin 5 minuuttia, sillä lapsi herää silloin, kun minä lähden töihin. Illalla haen hänet noin klo 17 mutta työni jatkuvat usein vielä kotonakin. Kotitöiden tekemiseen ja töihin menee ilta-aikakin, joten yhteistä laatuaikaa ei meilä ole kuin viikonloppuisin. Olen kyllä paikalla mutta en läsnä... =(

jotka suureen ääneen julistavat, että " jaksan illalla olla parempi äiti lapsilleni, kun saan olla päivän töissä" ??



Kyselee ahdistunut kotiäiti, joka tammikuussa palaa töihin.