Oletko kotiäiti vai työssäkäyvä äiti?Kotiäidit muka tekevät kaksinker

Nyt on vielä aikaa surffata täällä av:lla kun pieni nukkuu päikkäreitä..

tulee sitten kolmas(vai monesko se oli..) työpäivä?

Kun kotona kuitenkin ollaan päivisin niin kukahan sen ruoan väsää? Entäs siivoaa sotkut? On lasten kanssa?



Vai luuletteko että se ruoka tulee itsestään pöytään päivän aikana?



Nyt kun olen töissä niin kyllä koti pysyy huomattavasti siistimpänä kun ei täällä ole ketään sitä sotkemassa!!!



Mieskin tekee nyt kotihommia enemmän kun MINÄ olen töissä. Kyllä pääsen nyt huomattavasti helpommalla kuin sinä 3 vuotena kun olin kotona. NÄin se vain on meillä!

Ei laita lapsille lounasta, ei ulkoile, leiki ja nukuta niitä päiväunille (joku muu tekee nuo päivällä), ei synny päivän aikaan sotkuja illaksi siivottavaksi.



Ja minulla on kokemusta molemmista, kotiäitiydesta ja työäitiydestä ja kyllä töissä ollessani oli kotitöitä vähemmän kuin nyt kun olen kotona.

Voin sanoa että työssä käyminen on raskaampaa ainakin kohdallani. Töissä 8 tuntia täyttä työtä ja kotiin tultuaan ei ole lepohetkistä tietoa, vaan kaupassa käynnit, tiskit, siivoukset jne. odottaa.

Toisaalta kotiäitinä henkisesti tuntui raskaalta se ettei muita ihmisiä tavannut kovin paljon ja kaipasi vaihtelua. Ja silloin sitä on lasten kanssa koko ajan, ja välillä niistä kaipaa " vapaata" .

kenellä on huonoin moppi ja moppaaminen on kaikkein raskainta. Tai isoin kukkapenkki (=tekee eniten töitä).



Itse olen työäiti ja elämäni on todella raskasta tällä hetkellä. Mielummin olisin kotona. Nyt tuntuu, että elämä on ihan kauheaa rumbaa ja itselle ei ole hetkeäkään aikaa koskaan toisin kuin kotona ollessa. Silloin lapset nukkui sentään päiväunet ja iltaisin pystyi lähtemään jonnekin.



Seuraavaksi kysyisin, että miksi naisen elämän pitää olla kauhean raskasta? Yhdestä-kahdesta lapsesta tulee jo kodinhoidon kanssa ihan täysityöllistetty olo. Pitääkö naisen polttaa itsensä loppuun ja tehdä tuplatyötä?

kahden lapsen äitinä on ihan tekemistä tarpeeksi!!Vaihtaisin oloni kotiäidin " virkaan" milloin tahansa, mutta valitettavasti haluan leivän päälle muutakin kuin ylähuulen.

Ja kyllä on rankempaa olla töissä ja hoitaa kaikki kotiin liittyvät asiat kuitenkin. Aika ei tahdo riittää millään kaikkeen. Kotona ollessa oli aikaa tehdä asioita rauhassa ja ilman jatkuvaa kiirettä ja lapsiin ehti paneutua. Nyt ei kunnolla ehdi.

Mielestäni tämä asia liittyy paljon organisointi kykyyn.

Olisin ehdottomasti vieläkin kotona jos vaan pystyisi ja arvostan kotiäitien arvokasta työtä ja olen jopa hiukan kateellinen heille joilla mahdollisuus hoitaa lapsensa koulu ikään asti kotona, en pelkästään leppoisuuden takia vaan myöskin siksi, että heidän suhteensa lapsiin pysyy niin läheisenä.

Itse kieltäydyn ajattelemasta, että teen kaksin- taikka yksinkertaistakaan työpäivää. En tahdo tehdä minkään valtakunnan työpäivää, vaan elän ihan tavallista " päivää" vaan, vaikka siihen erinäisiä töitä aina kuuluukin.

Kyse oli siitä että kun lapsia ON ENEMMÄN eli 3 niin silloin äidin päivä on tosi raskas!!



Ja jo kahden pienen kanssa kotona oleminen on eri asia kuin yhden kanssa. Meilläkin lapsille tulossa ikäeroa 1 v 4 kk joten TYÖTÄ riittää ihan varmasti enemmän mitä olisi muuten. Mutta jos olisin pk:ssa töissä niin vaikka sitä työtä olisi enemmän, voisin kuitenkin jakaa vastuuta ja työtä muidenkin kanssa!!

että olipa töissä tai kotona, niin rankaa on molemmisssa ja välillä sitten vähemmän rankaa. Varmasti saa itsensä väsymään ihan kummin vaan.

Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Ja jos ei ole kotiäitityyppiä ni ei varmaan kannata olla kotona, koska silloin tuntuu että tekee 10-kertaisen työpäivän ja päinvastoin. (Vaikka kylläkai se rahakin ratkaisee, eikä pelkästään omat intressit.)

Minä ainakin koen pääseväni helpommalla kun olen kotona, vaikkei täälläkään aina mitään lekottelua ole=)

Eihän työssäkäyvän äidin tarvitse

- siivoilla päivän aikana lapsen sotkuja ja omia sotkuja

- tehdä lounasta ja ehkä päivällistäkin

- vaihdella vaippoja/potattaa/pestä/pyykätä jne

- valmistaa kotia edes jollain lailla iltaa varten



Mutta rankkuus riippuu mielestäni paljon myös äidin omasta jaksamisesta. Esimerkiksi joskus on päiviä jolloin olisi NIIIIIIIIN paljon helpompaa keskittyä VAIN omiin asioihin tai vain olemaan muualla kuin kotona. Esim. mies jolla on rankka duuni kun koko ajan pitää suunnitella ja toteuttaa eikä siinä voi olla väsynyt, niin sanoo että onhan se eri asia kun voi päivän mittaan toisten aikuisten kanssa heittää huumoria. Mutta jos mullakin tavallinen päivä eli ei ole vieraita tai en itse mene mihinkään niin kaipaa sitä kyllä toista aikuista tähän...

ja menevät kotiin jossa on sitten asioita taas hoidettavanaan. Pelkästään lapsien pukeminen talviaikana hoitoon kuu´lostais mun korvissa ja mielessä aika väsyttävältä joten olen todellakin onnekas että ainakin sellaiset siirtymävaiheet ovat helpompia kun lapsi saa nukkua pitkään jos nukkuu ja kiirettä ei sillain ole.

Eikä kukaan muu koskaan voi käsittää, kuinka raskasta juuri minulla on kun olen töissä/kotona/yhden lapsen äiti/suurperheen äiti/sitä/tätä..



Kun olin töissä kaipasin kotiin. Olisi ollut ihana, kun kaiken olisi saanut tehdä rauhassa omassa tahdissa, lasten ei olisi tarvinnut raahautua ylös kukonlaulun aikaan ja itse olisi saanut olla lasten kanssa.



Kotona kaipasin työkavereita ja sitä vapautta huolehtia vain omasta työpanoksestaan ja sitä, ettei kukaan roikkuisi jaloissa vaatimassa sitä ja haluamassa tätä. Kaipasin myös kotitöiden pienempää määrää, koska töissä ollessa kotitöitä ei todellakaan tarvinnut tehdä niin paljon kuin kotona ollessa. Pelkästään viiden aterian ja välipalan tarjoaminen tuntui toisinaan työläältä.



Nyt kun olen taas töissä en kaipaa mitään. Tai no ehkä sitä, että saisin olla päivät omien lasteni kanssa. Ja ettei tarvitsisi herättää lapsia kukonlaulun aikaan.

Kyllä työssä käyvä äiti pyykkää ihan saman verran kuin kotiäitikin. Vai luuletko että pyykit hoidossa pestään? Ruoka myös kotona oltava 17 aikoihin. Itse koen että ruuanlaittoon menee ihan sama aika olit kotona tai töissä koska teen isomman satsin kerrallaan. En todellakaan kotona olo aikana tehnyt joka päivä kahta eri ruokaa.

vaipan vaihtoko raskasta? On vähän eri asia käydä lasten kanssa ulkoilun lomassa kauppareissu..Työssäkäyvä äiti tulee kotiin ja lähtee sitten lasten kanssa kauppaan, tekee ruuat, pyykkää, siivoaa jne. Kaikki tämä muutaman tunnin aikana illasta kun kotiäidillä siihen koko päivä aikaa. Ja kotiäidillä udein vielä mahdollisuus ottaa päikkärit tai muuten vaan viettää omaa aikaa lasten nukkuessa.

Siivoamisesta vielä sen verran, että sitä pölyä kertyy samalla tavalla oli lapset päivät kotona tai hoidossa ja kuraa tulee sisääntullessa ja hiekkaa. Meillä tosin lapset jo pienestä pitäen auttaneet lelujen siivouksessa, että tämän äidin päivät ei ole kuluneet lasten leluja siivotessa...

Tämä kirjoitus siis siltä, joka oli 3 vuotta kotona lasten kanssa ja nyt 5kk töissä.

Vierailija:

Itse koen että ruuanlaittoon menee ihan sama aika olit kotona tai töissä koska teen isomman satsin kerrallaan.

Jotta seuraavana päivänä ei tarvitsisi tehdä ruokaa? Vai syöttekö enemmän, kun olet töissä?

Ei minun tarvitse tehdä sen isompia annoksi nyt, kuin kotona ollessanikaan. Jos tekisin esimerkiksi seuraavan päivän ruuat edellisenä päivänä, ei seuraavana päivänä tarvitsisi kuin lämmittää ruuat, eli aikaa ei mene sen enempää yhteensä. Kotona ollessani tarjosin itse aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan, nyt töissä ollessani vain kaksi viimeistä. Kyllä siinä on ruuanlaitto vähentynyt huomattavasti.

Kaikenlaisia marttyyreja sitä onkin. Työssäkäyvät ja kotiäidit...

Vierailija:

Kaikenlaisia marttyyreja sitä onkin. Työssäkäyvät ja kotiäidit...

" voi voi MINUA raukkaa, kun MINÄ olen töissä (tai MINÄ olen kotona), eikä kukaan ymmärrä kuinka raskasta MINULLA on, vain se mitä MINÄ teen on raskasta ja kaikki jotka tekevät toisin kuin MINÄ saavat painua..."

Kun olin kotona lasten kanssa oli se tavallaan raskaampaa ja toisaalta taas helpompaa.



Kotona ollessa hyvät puolet:

- ei ollut kiirettä

- oli aikaa tehdä niitä kotihommia

- omaa aikaa oli lasten nukkuessa sekä iltaisin taas lasten nukkuessa



Työssä olon hyvät puolet:

- saa keskustella aikuisten ihmisten kanssa ja juoda kupin kahvia kuumana ei tarvitse lämmittää sitä kolmea kertaa mikrossa.

- päivällä ruokailu kaikessa rauhassa

- ehdottomasti hiljaisuus on parasta (konttorityön etu)

-mies hakee lapset ja laittaa ruuan joka päivä



Kotona olon huonot puolet:

- ei ollut kauheasti aikuisia ihmisiä lähettyvillä. Oli siis aika yksinäistä hommaa.

- melutaso huomattavasti korkeampi kun töissä

- ruokailut ja kahvinjuonti yhtä höpöhöpöä

- olin yksin ruuanlaitto vastuussa



Työssäkäynnin huonot puolet:

-aamulla tulipalo kiire

-kodinhoitoon käytettävä aika on pieni

-kaupassa käynti vie aikaa yhdessä olosta



Yhteenvetona voisi todeta työssä ollessa on lähes aina kiire jonnekkin ja kotona olin taas toivottoman yksinäinen. Eli kun olin kotona ei ollut kiirettä, mutta olin yksinäinen nyt töissä on seuraa ja miinuksena kiire.

Etten taida pitää av:n kotiäideistä. Aina marisemassa jostain ja oikeesti eivät kotona näytä muuta tekevän kuin notkuvan täällä ja marisemassa. Kotona niin vaikeeta kun ei ehdi netissä tarpeeksi roikkua tyyliin.

Lisään vielä että " tavallisista" kotiäideistä kyllä pidän ja paljon. Ehkäpä tänne valikoitunut pohjasakka.

Tämä voi olla provo tai sitten ei..Ottakoon kukin miten tykkää...tiedän kyllä mitä av:n kotiäidit tykkää...ja marinaa ja narinaa..

Kuin myös näillä kotiäideillä.

Vierailija:

Etten taida pitää av:n kotiäideistä. Aina marisemassa jostain ja oikeesti eivät kotona näytä muuta tekevän kuin notkuvan täällä ja marisemassa. Kotona niin vaikeeta kun ei ehdi netissä tarpeeksi roikkua tyyliin.

Lisään vielä että " tavallisista" kotiäideistä kyllä pidän ja paljon. Ehkäpä tänne valikoitunut pohjasakka.

Tämä voi olla provo tai sitten ei..Ottakoon kukin miten tykkää...tiedän kyllä mitä av:n kotiäidit tykkää...ja marinaa ja narinaa..