Onko opiskelijoita?

Meillä oli viime keväänä se tilanne, että minä olin kotona vauvan kanssa (mini-äp) ja mies opiskeli. Joka kuukausi olivat menot tuloja suuremmat. Onneksi oli säästöjä.

Eli vauvan LA olisi heinäkuussa, mies valmistuu aikaisintaan jouluna 2006, mulla jää opinnot 1-2 lukukautta vajaaksi. Mies käy samalla töissä n. 10 h / vko, itse teen keväällä pari päivää viikossa töitä ja yritän hiukan niistä säästää. Ollaan ajateltu pärjätä :) Sitä paitsi monilta olen kuullut, että opintojen kesken syntyvä vauva on ihan hyvä tilanne. Jos on valmistunut mutta lapseton nuori nainen, niin työnsaanti saattaa olla konstikasta (vaikkei saisi olla niin). Eikä ne vauvan menot niin isot ole kuitenkaan, juuri pari viikkoa sitten tuttavapariskunta kertoi, että on jopa menot pienentynyt vauvan synnyttyä, kun ei tule lähdettyä ex tempore leffaan, ulos syömään tms. Toki ennen syntymää pitää hankkia monenlaista, mutta ei vauvan tavaroitten tarvitse olla kalleimmasta päästä.



Ikää meikäläisellä on 24 v, joten ihan ilomielin jo jäisin vauvan kanssa kotiin tässä vaiheessa.



Tämä on mun suosikkikeskustelunaihe, koska haluan saada etenkin kaikki tuttavat uskomaan, ettei vauva mitään ihmeellisiä puitteita tarvitse elääkseen ja voidakseen hyvin :) Uraa ehtii tehdä myöhemmin, jos sellainen kiinnostaa.



T: Suippo ja Eppu rv9

Molemmat ollaan opiskelijoita ja valmistuminen on kaukana tulevaisuudessa. Ja nyt siis ootetaan pikkukakkosta (eka on kohta vuoden vanha). Riippuu oikeestaa ihan siitä mihin haluaa rahansa laittaa. Jos joudutte kaikki ostamaan itse (sängyt, vaunut jne jne) saa rahaa kulumaan paljonkin jos haluaa merkkituotteita ja uutta. Pieni lapsi kuitenkin syö lähinnä rintaa (jos imetys onnistuu) -> ei kuluja. Vaatteista riittää aluksi tosi hyvin äp vaatteet, meillä ainakin oli ihan liikaa turhaa, vauva ei kuitenkaan niin hirveesti sottaa, ellei sitten paljon pulauttele jne jne... Eli isoimmat kulut on nuo sänky, vaunut, turvakaukalo... mutta kun ne on kerran ostettu ei niihin enää tarvi satsata...



Kannattaa kuitenkin tosiaan myös huomioida se ettei esim baareissa tule alvariinsa ravattua jne. (tai ei mulla ainakaan ole tullu käytyy)

Noi teidän viestit helpottaa paljon. Nyt täytyy oikeesti miehen kans keskustella asiasta vakavasti. Kyl se vähän puhu, et se vois vähän töitä tehdä opiskelujen lomassa. Ja mä laskeskelin noita sänkyjen jne hintoja ja eikä ne loppujen lopuks kalliiks tuu ku jakaa niiden ostoa eri kuukausille.

Enitenhän tässä harmittais se, et mun äiti varmaan suuttuis mulle. se on niin tarkka siitä et pitäis olla hyvä työ ja oma koti jne.. Mut jos mä alan oikeesti niitä oottaan niin mä olen 40v ku mun äidin mielestä olis sopiva hetki.

Me viime keväänä sovittiin mun miehen kans et tammikuussa 2006 voitais jättää pillerit pois. Nyt on kyl mies ruvennu empii, mut enköhän mä saa sitä pysyy aikataulusta. EIhän sitä tiedä kuinka kauan menee lopulta ennen ku tärppää..

Minä olin 17, kun aloin odottaa esikoista. Silloin oli opiskelut pahasti kesken. Äitini ja mummo suuttuivat aivan hirveän paljon ja pitivätkin mykkäkoulua ainakin kk:n. No, kyllä se äitikin sitten alkoi soitella ja kertoa, kuinka oli löytänyt ihanan sellaisen ja sellaisen vauvanpuvun..ym. Tämäkin suuttumus johtui ihan vain siitä, että olin todellakin niin nuori, koulu kesken, ei naimisissa (mummon mielipide, mutta eipä itekään ole koskaan ollut, kun mies (pappa) kuoli ennenkuin kirkkoon kerkesivät), ei vakityötä ym..Näitä " tavallisia" ..



No niin vain tytön tein ja olin hänen kanssaan 9 kk kotosalla minimiäitiyspäivärahalla. Mies oli yrittäjänä ja sen tulot oli aika paljon +/-0 menojen jälkeen :( Sai kuitenkin ostettua meille pinnasängyn, hoitopöydän, jonka laatikot toimivat meillä ainakin vauvan tarvikkeille ja vaatteille varattuna tilana. Suurin menoerä oli varmaankin vaunut, jossa on rattaat mukana..Ne me haluttiin uusina ja niihin sitten säästettiinkin melkein koko talvi. Kyllä me ainakin pärjättiin ihan kivasti. Meillä kuitenkin asiaa auttoi se, kun asuttiin miehen kotona. Hermothan siinä oli mennä..

Koulua jatkoin heti 9 kk:n jälkeen, samalla kävin autokoulun..Täällä " korvessa" kun asutaan ;) Valmistuin 1 ½ vuoden jälkeen..Hyvin pärjättiin, kun opiskelijana ei tarttenut maksaa hoitomaksujakaan. Miehen tulot ei pieninä vaikuttanut tuohonkaan..



Vuoden kävin töissä, nyt olen toista vuotta sekä päätoiminen opiskelija, että osa-aikainen tuntiopettaja. Nyt ollaan jo toista vuotta asumassa mieheni mummon vanhassa talossa, josta ei myöskään tule vuokrakuluja..Joten siinä taas säästetään. Eihän se vanha talo kovin ihanan lämpöinen ole, mutta menee niin kauan, että ollaan varmoja mihin asetutaan asumaan..ja sais nuo opiskelut pois ;)



Nyt siis pikkukakkonen tulossa ensi kesänä ja kyllä me ajateltiin vieläkin pärjätä :) Mies on nykyään muissa töissä, mutta rahatilanne on edelleen hänellä sama. Onneksi kuitenkin esikoisen tavarat ja paljon vaatteita on tallessa ja tulee hyvään käyttöön :) Paljon saatiin myös sukulaisilta vaatteita ja tavaroita. Kirppikset on myös hyviä. Hoitopöytäkään ei ole mikään välttämätön, meillä vain oli tilanpuute vauvan tarvikkeille, joten se helpotti siihen..



Kyllä mä uskon että tekin pärjäätte!!! Tsemppiä :)

Mulla siis vielä koulua jäljellä kakkosen syntymän jälkeen 2 vuotta. Uskoisin tulevan taas mykkäkoulua äitin ja mummon puolelta, mutta eiköhän ne jo usko, että kyllä me pärjätään :) Ja mä en halua olla 50, kun mun omat lapset vasta lähestyvät aikuisikää! Olen nyt siis 22..ja mielestäni hyvä ikä hankkia esikoiselle kaveri. Esikoinenkin lähtee vajaan 3 vuoden päästä itse kouluun *nyyh*..

ja hengissä vielä ollaan koko perhe.



Meille syntyi esikoinen kesken molempien opiskeluiden. Minä opiskelin synnytykseen asti ahkerasti (vauva motivoi kummasti!) ja tein töitä niin kauan kuin Kela hyväksyi. Vauva synnyttyä tein sunnuntai-töitä silloin tällöin äippärahan lisäksi, oli mukava lisä ja kivasti selvittiin. Mies teki töitä myös silloin tällöin ja nosteli opintotukea. Vauvanvaatteet ostelin lähinnä kirpparilta ja sain paljon ystäviltä. Niitä oli ihan liikaa. Uudet vaunut sponssasivat tulevat isovanhemmat, kaukalo lainattiin, pinnis saatiin.. jne. ei mennyt suuria summia alkuinvestointeihin. Äippäloma aikana sitten pakersin opinnäytetyön vauvaa samalla hoitaen -onnistui mukavasti.



Nyt meille odotetaan kakkosta, mies opiskelee edelleen ja minä olen työelämässä. Kun jälkeenpäin ajattelen tuota esikoisen odotus- ja vauva-aikaa, niin päivääkään en vaihtaisi pois. Ajankohtaa en vaihtaisi. Vauva ei ollut este millekään tai aiheuttanut ongelmia, vaan toi ihanan lisän opiskelijan arkeen.

Vauva ja opiskelu on yhtälö, joka toimii varmasti oikealla asenteella!

Olimme molemmat opiskelijoita siihen asti, kunnes toinenkin lapsemme oli 2.5 vuotta, silloin minä valmistuin. Olin kyllä pitänyt opintotaukoa esikoisen syntymästä lähtien ja sitten rutistin kasaan n. 60 opintoviikkoa ja pojat olivat sen vuoden hoidossa.



Nyt mies tekee parhaillaan gradua työn ohessa, mä olin vähän aikaa töissä ennen kolmannen syntymää, nyt odotan jo neljättä samaan putkeen ja aloitan tammikuussa monimuoto-opinnot (30ov/vuosi). Lapsia ei ole tarvinnut hoitoon viedä enää, nyt tammikuustakin lähtien yritän saada opinnot hoidettua iltaisin ja viikonloppuisin kun mies on enemmän kotona.

Vauvan otan tarvittaessa mukaan kouluun, niitä lähipäiviä kun on onneks vaan 1-2/kk, muuten voi kotikoneelta tehdä.



Hyvää organisointi- ja priorisointikykyä tämä vaatii, mutta eipähän tule aika pitkäksi!



T: Vuokko, lapset -99, -01, -04 ja rv 23

Minä opiskelin ja kävin töissä yhtä aikaa, tein reilut neljä kuukautta 37h viikosta koulussa, ja töissä siihen päälle 25-30 tuntia. Rankkaa oli mutta sen takia saamme nyt kuukausittain parisataa euroa enemmän mikä helpottaa elämää.



Jos ei tarvitse kaiken olla uutta ja hienoa, niin kauppojen ilmoitustaululle voi laittaa lappua että " opiskelijaperhe ottaa kiitollisena vastaan käytetyn pinnasänkysi" jne.



Tutuilta ja tutuntutuilta voi kysellä, kertoa vähän sinne sun tänne että vauva on tulossa ja mainita että jos joltakulta löytyy käyttökelpoista lastentarviketta, ottakaa yhteyttä.



Kestovaipoilla säästää paljon, meiltä liikenisi varmaan pieni aloituspaketti postimaksun hinnalla jos haluat kokeilla. korpimaki1@luukku.com



Turhia hankintoja voi tehdä vaikka kuinka paljon, esim. yhdistelmävaunut eivät ole välttämättömät, pelkkiin rattaisiinkin joista saa selkänojan alas ja jalkanojan ylös, voi laittaa pienenkin nukkumaan makuupussiin.

Itse valmistun amk:sta ensi lauantaina.. ja la olisi siitä kahden viikon päästä, eli 31.12. Itse kykenin jatkamaan opintoja niin pitkään kuin oli mahdollista. Mieheni opiskelee vielä parisen vuotta. Täytyy sanoa, että apua on tullut joka suunnasta. Vauva on esikoisemme ja tuttavillamme ja sukulaisillamme on pieniä vauvoja, joilta olemme saaneet vauvan vaatteita lainalle. Ainoat todelliset investoinnit olivat vaunut.. sänkyjä saa halvalla ja istuimia kannattaa katsella käytettyinä.. todella hyväkuntoisia. Ja lapsilisällä saa jo monen monta vaippapakettia! :) Itse en näe sitä mitenkään esteenä, vaikka opiskeleekin. Että tsemppiä nyytinhakureissuun!!! :D