MAALISMUSSUKAT HERÄTYS!!!alkuviikko
Kommentit (37)
Neiti kyseli; minä oon töissä varmaan pidempäänkin. ollaan yrittäjiä ja helmikuun alku aika kiireinen, joten epävirallisesti teen varmaan hommia niin pitkään kun jaksan.
Eli nyt kun viikkoja on 28+5 oli mitta 27cm. Viiemksi oli yläkäyrällä (rv 24+6, 25cm) ja nyt oli laskenut ylä ja normaalikäyrän puoliväliin:)
-Santtu
[color=YellowGreen]Siis tuosta seuraavasta tapaamisesta on ollut puhetta. Me varmaankin kotiudutaan mun vanhempien luota joko 27. tai 28. päivä, että jos tapaamiseen löytyy innokkaita, niin itse varmaankin näillä näkymin pääsisin tulemaan torstaina 29.12. Tai sitten siirretään sovinnolla ensi vuoteen, niin useampi pääsee paikalle. Mielipiteitä?!?!
Ja sitten vielä tuota TÖISSÄ OLOA olisin kommentoinut... Itse jään siis nyt jo 21.12. lomailemaan, koska mun työsopimus päättyy joulukuun vika päivä. Tokihan olisin mielelläni äippälomaa asti luokan kanssa hommia tehnyt, kun ainakin vielä oon jaksanut tosi hyvin töissä olla. Eihän sitä tietty koskaan tiedä, kuinka hyvin olisin jaksanut lopussa olla enää töissä pienten ekaluokkalaisten kanssa. Esikoista odottaessa tein päättötyötä, joten aika leppoista, oman aikataulun mukaan elämistä oli tuo aika silloin. Olen sitten ansiosidonnaisella puolitoista kuukautta ja äippäloma alkaa 15.2.
-Monkey-
Heipparallaa!
Vauvojen syntymäpainoista on ollut puhetta. Mä olen ollut syntyessäni (sektiolla, yks-kaks vkoa ennen la) n. 2.8kg ja 48cm. Mies on ollut köykäsempi (2.6kg), mutta sentin pidempi. Hänellä tosin vaikuttaa varmaan se, että asusteli kaksiossa perinteisemmän yksiön sijaan masussa ollessaan :) No, esikoinen oli 3.8kg ja 51cm, tosikoinen " vaatimattomat" 4.5kg samalla pituudella. Kolmosesta elättelen toiveita kakkosesta pienemmästä vauvasta, mutta nähtäväksi jää...
Tosikoisen aikana muistan monen kyllä kauhistelleen mahan kokoa säännöllisesti raskauden puolesta välistä eteenpäin. Ja näin jälkeenpäin valokuvista katsottuna, kyllähän se suuri olikin vaikkei sf yläkäyrän yläpuolelle mennytkään. Parhaiten on jäänyt vierailevan neuvola-tädin kommentti aiheesta, hän kehotti minua valmistautumaan isokokoiseen vauvaan. Harmittaa vieläkin, kun en silloin hoksannut kysyä miten siihen valmistaudutaan?!?! Mielestäni hivenen älyvapaa kehotus...
Aika moni täällä tuntuu olleen sokerirasitustestissä. Mullekin sitä ovat ehdottaneet, mutta toistaiseksi olen kieltäytynyt kunniasta. Siis jos mitään muuta (ts. mahan äkillinen kasvu, sokeria pissassa tms.) perustetta kuin isokokoinen tosikoinen ja _hänen_ odotuksen alussa vähän ylipainoa (nyt siis ei ollut, vaan oli vähemmän kuin esikoista odottamaan lähtiessä), niin en voi käsittää miksi?! Toinen juttu on sitten se, miten tässä kahden pienen lapsen kanssa mitään dieettiä noudatetaan (että kahdet eri ruoat pitäisi valmistaa, kiitos mutta ei kiitos!). Hyvä jos kerrankin saisi syödä kaikessa rauhassa... Tietävämmät voisivat kertoa, mitä seuraamuksia siitä testistä on (tulosriippuvainen toki, mutta noin yleisesti)? Seuranta jatkuu, jonkunlainen dieettiohje ja jatkuva muistuttelu asiasta? Huomaatte ehkä, että suhtaudun asiaan aika negatiivisesti... :)
No, mutta muuten raskaus etenee omalla painollaan. Vähän on stressintynkääkin ilmaantunut, niinkin tärkeästä asiasta kuin vaunuista. Tähän viikonloppuun asti olen ollut sitä mieltä, että meille tulee peräkkäin istuttavat kaksostenrattaat ilmakumipyörillä (ikäeroa tulee 1v5k, joten jos kolmen kanssa meinaa kotipihalta pois, niin vaunut on pakko olla, plääh sillekin). Pikaisesti kävimme tutkimassa valikoimia ja nyt nakertaa epäilys, että josko sittenkin rinnakkainistuttavat. Toissayönä vain eri vaunuvaihtoehdot seikkailivat unissa. Tupla-plääh!
Lukuunottamatta tätä pikku-ongelmaa en kyllä voi valittaa oloani. No okei, vähän vasemman puolen lonkkanivel (vai oisko se SI-nivel) vihoittelee lattialta ylös noustessa, mutta häiritsee harvakseltaan. Supisteluista ei voida puhua, vaikka vähän tuntuu että harjoitussellaisia ois muutamia ollutkin. Mulla taitaa olla parkkiintunut nahka ;)
Hyvää viikkoa kaikille ja jos jollain on hyviä perusteluja kaksostenvaunurintamalta mallin tai toisen puoleen, niin laittakaa ihmeessä jakoon!
T.MaalisPapu rv25+5
eli riippuen mitä ne arvot sitten niissä verikokeissa näyttää niin tehdään jatkosuunnitelma..Arvojen rajat vaihtelee kunnittain :/ Outoa!
Jos ylittää rajat niinkuin minulla aloitetaan seuranta. Viikon mittailin iteltäni sokereita enen ateriaa ja jälkeen että nähtiin paljonko sokerit nousee ja mitä mistäkin ruuasta ja määristä. Minulla nousi jos söin niin kuin ennenkin mutta jos syön vähemmän kerrallaan niin pysyi arvot hyvinä..Sen takia nyt sitten olen menossa äippäpolille..Saan ruokavalio ohjeistusta ja tarkkaillaan vauvan kokoa. Ns sokeri vauvathan kasvaa isoiksi yleensä ellei tautia hoideta ruokavaliolla ja/tai myös insuliinipistoshoidolla. Minun tapauksessani luulen että riittää tuo ruokavalion tarkkailu, mutta lisää siitä kuulen torstaina äippäpolilla. Luultavasti sitten vielä kerran ainakin ennen laskettua äippäpolilla vauvan kokoarviossa. Näin ollen jos vauva kasvaakin liian kovaa vauhtia niin synnytys ehkä joudutaan käynnistämään ennen aikojaan..Vauvalle äidin korkeista sokeriarvoista seuraa sitä että myös vauvan sokerit ovat yhtä korkealla masussa mutta syntymän jälkeen romahtavat kun tätä sokeria ei riittävästi elimistöön tule ilman maitoa ja ei sitä maitoa kovin paljoa ensipäivinä tule..Näin ollen vauva väsähtää ja saattaa veltostua ja joutua ns sokeritiputukseen ja vauvalta seuraillaan ikävin pistoin sokereita sitten.
Tämä on se mitä tiedän asiasta. En halua että joudumme vauvan kanssa tätä kokemaan sairaalassa ja pyrin pitämään ruokavalion terveellisenä, mutta en liian tiukkapipoisesti kuitenkaan..Aion antaa itselleni luvan niinkuin moni muukin tavallinen diabeetikko herkutteluhetkiin silloin tällöin mutta harvemmin : )
Tuntuu olevan matalapainetta liikkeella.. Niin taallakin. Eilinen meni siipi tai oikeastaan molemmat maassa, ja syyta ei todellakaan tieda. Kaiken pitaisi olla tosi hyvin.. Mua kanssa mietityttaa minkalainen aiti tulen olemaan, ja osaanko hoitaa vauvaa.. Onhan se todella suuri elamanmuutos, ja ma olen aina tottunut menemaan miten huvittaa. Ei silti, olen loytanyt jo nyt itsestani uusia puolia, ja tahan mennessa kaikki on ollut vaan positiivista :)
Mina olen jo nyt jaanyt toista pois, kun taalla nuo tyoviikot olisi niin pitkia.. Miehen kanssa tuumailtiin et nain on parasta, ja yritankin nyt nauttia ' omasta ajasta' ja paatin etten ainakaan kyllasty!!! Maaliskuussa tama oma aika tulee olemaan muisto vain..
TAPAAMISESTA. Mulle kavisi se 29.12 jota Monkey ehdotti. Olen just silloin siskoni luona Helsingissa. Eli jos muita tulijoita loytyy, ois kylla tosi kiva, vaikka ajankohta ei varmaan kylla kaikille sovi.
Mutta nyt salille ja uimaan.
Browniette 27+5
[color=darkgreen] Eikös se ole Lucian päivä tänään...? Joulukalenterista tuli Ruun naama! Mulla on Nalle Puh suklaakalanteri, siinä on muuten tosi hyvää suklaata!
Minä jatkan töissä ihan sinne " normaalin" äitiysloman alkuun, joka taitaa minulla alkaa 1.2.2006, näin Kelan sivuilta katsoin... Eli sinne asti pitäisi jaksaa. Ja miksi en jaksaisi, olo on oikein hyvä. Työmotivaatio vaan uupuu...
Mulle kävisi se tapaaminen 29.12. ainakin juuri nyt. Onko kenelläkään mitään paikkaa mielessä?
Saatiin eilen laitettua kolme taulua seinään, jee! Ja valittiin vähän värejä vauvan huoneen seiniin. Joulun jälkeen ruvetaan laittamaan vauvan huonetta sitten pikkuhiljaa valmiiksi. Nyt se huone toimii lähinnä varastona...
NapNap rv27+6 [/color]
Painoista meillä näin;
Mie synnyin joskus viikolla 38 painoin 3340g ja pituutta oli huikeat 50cm ja pipo 34.5cm.
Meiän pikku-ukko synty viikolla 41+0 ja paino 4210g pituutta 51cm ja pipo 36.5cm.
Mie en miun miehestä niin tarkkoja pituuksia ja painoja tiiä, mutta synty joskus viikolla 36 ja paino reilu 3000g ja pituuttaki oli jottain 50cm noin.
Toivon ettei tästä toisesta kaverista tulis kauhian paljon isompi (niinku yks yö näin unta että synty 10vkoa etuajassa ja paino silti jottain 7kg, kääks!). oli meinaa ihan tarpeeksi kauhiaa tuon ekanki kans tuo synnytys.
Töissä olosta sen verran että, kylä mie aattelin olla töissä mieluiten sinne äippäloman alkuun, eli helmikuun 16. päivä ku se nyt sitte pitäis alkaa. Riippuu tietty siitä kuinka selkä jaksaa. Maanataina ois töihin paluu edessä, saa nähä kuin käy. Ei onneksi oo ku 3 työpiävää ennen joulu vapaita.
Jouluksi ollaan lähdössä pohjoseen, mun vanhempien luo, ei olla vielä kertaakaan päästy poitsun kanssa Lappiin joulunviettoon, ihana päästä nyt. Ja sitte ku varmaan vasta lähempänä kesää vittii sitten vasta vaavelin kanssa lähtiä matkustaan noin pitkää matkaa.
Tekee varmaan tosi hyvää mun selälle toi n.12h automatka. :)
Mie en vielä tiiä tarkkaa ajankohtaa koska ollaan takasi tulossa, mutta mielelläni tulisin tapaamiseen jos sellanen järjstetään, ja jos en ole töissä juuri silloin.
Nyt pittää lähtiä viemään hauva pisulle ja sitte voi hyvillä mielin lösähtää soffalle kattomaan sydämen asialla. :) ah..
Mie ja pirpana rv 25+5
Meillä mies on joulun jälkeisen viikon lomalla, mutta jos tuohon 29.12. ei tule mitään ihmeempiä niin mäkin voisin silloin tulla tapaamiseen. Kotona ollaan kuitenkin se viikko, ei lähdetä minnekään.
-Santtu 28+6
Väsyneenä risteilyltä palanneena. Nyt päiväunille. Ajattelin ihan vaan pikaisesti kirjoitella. Me ei lähdetä mihinkään jouluna mutta en taida kuitenkaan päästä 29.12 treffeille. Harmi! Muihin en nyt kommentoi, palaan illalla. Vaunuista tuli taas mieleen että meillä mahtui pieneen hissiin just Gessleinit kun niissä on heittoaisa ja sen pystyy nostamaan suoraa ylöspäin. Toinen mikä tuli mieleen että itse ihastuin Tukholmassa noihin Bugaboon rattaisiin ja ne painavat alle 10kg. Taidan ostaa meille sellaiset.
[color=crimson]Äippälomasta ollut puhetta ja mulla alkais 20.2.2006 ja ainakin nyt tuntuu siltä, että motivaatiota olisi ihan viimemetreille saakka. Tykkään kuitenkin työstäni ja sitten olen ties kuinka kauan poissa työelämästä vauvan syntymän jälkeen. Fyysisesti on raskasta välillä, eli sen puolesta voi tulla stoppi ennen äitiyslomaa.
Mitenkäs muut, jos lapset tulleet peräkanaa, oletteko olleet kauan poissa töistä yhtä soittoa? Mulla mielessä siintelee parin vuoden ikäero lapsilla ja haluaisin kuitenkin pitkään hoitaa kotona, niin äkkiäkös se neljästä kuuteen vuotta menee kotosalla. Vai mitäs ootte mieltä? Tämä nyt on vaan tämmöstä ajatusten virtaa, todellisuushan voi olla sitten ihan toinen töihin paluun ja lapsen hoidon ja lastensaannin suhteen.
Nyt pitäs lähtä lämmittelemään hernekeittoa, on tämä iltapäivä mennyt ihan hurahtamalla töiden jälkeen. Kuulemisiin.
~cadavera&muru~ rv25+2
Sain nyt sitten sairaslomaa näitten selkä ja häyluukipujen takia koko loppuvuoden. Viraallinen äippäloma alkaa vasta 10.2 mutta pidän vielä täyden 28 päivän vuosiloman ennen sitä joten ei töitä siis tiedossa pariin vuoteen ; ))) Olo onnellinen. Vien silti vielä joku päivä töihin pullat vähä niinkun läksiäsiet vaikka takasin palaankin joksus..ehkä..Vakipaikka se ainakin on ; )
Ehdin sitten olemaan paria viikkoa vaille vuoden töissä. 3.1 tänä vuonna aloitin työt sitten kuopuksen syntymän. Hän oli tuolloin 1v9kk kun menin töihin..Ainakin sen 2 vuotta aion nytkin olla vauvan syntymän jälkeen kotona. Jos hyvin käy ja talous pysyy jonkunlaisena niin olen ehkä jopa 3 vuotta kotona. Nyt aion nauttia tästä ajasta ekan kerran oikein kunnolla jos sitten en enään koskaan saa tilaisuutta olla lasten kanssa kotona..
Eli siis näillä näkymin vuonna 2008 syksyllä töihin tai 2009 keväällä kun kodinhoidontuki loppuu ; ))) Nyt sitten toteutan ennen vauvan syntymää kaikkea mikä kivalta tuntuu. Lepäilen, käyn vähän ostoksilla, siivoilen kaappeja oman jaksamisen mukaan, kyläilen jne. Tällä tietoa vanhemmat lapset ovat hoidossa tammikuun loppuun asti joten minulla on siis reilu kuukausi aikaa vain itselleni.
Toki lapset voisivat kotonakin olla, mutta kun kovasti itse viihtyvät, tykkäävät ja haluavat olla hoidossa niin olkoot. Olen kysynyt jo heidän mielipidettään ja valitsivat päivähoidon ; ) Tammikuun jälkeen saavat sitten jäädä kotiin..En viitsi maksaa korkeita hoitomaksuja jos itse olen kotona..ellei sitten jotakin paria päivää viikossa hoitoa ajattelsisi, mutta nyt ulos. Moikka!
En sit tullutkaan kertoilemaan ultrakuulumisia viime torstaina... jouduin nimittäin naistenklinikalle osastolle vuodelepoon! =(
Mulla oli kohdunkaula 2viikossa lyhentynyt 23millistä 14milliin ja myös pehmentynyt. Samantien sanoi, että nyt täytyy kyllä jäädä tänne seurantaan ja ruoat tuotiin sänkyyn. Vessassa vaan sai käydä.
Heti ekana iltana rv 27+5 sain ekan kortisonipiikin vauvan keuhkoja kypsyttämään ja seuraavana päivänä sen toisen piikin.
Supistuksia en ole tuntenut enkä muutenkaan mitään epämääräistä kipua, joten tuli tosi shokkiyllätyksenä, että muutosta oli tapahtunut. Joka päivä otettiin vauvan sydänkäyrä ja supistuskäyrä eikä niissä näkynyt mitään poikkeavaa eli ei mitään " piilosuppareitakaan" ole ollut.
Eilen ja tänään sain jo vähän vapaammin liikkua (mm.itse ruokasaliin syömään jne) ja tänään oli sit eka lääkärin kontrolli osastolle joutumisen jälkeen ja nyt kun vuodelevolla paikat oli pysynyt ennallaan niin sain luvan tulla kotiin. Tosin joudun huomenna aamusta heti menee taas käymään osastolla. En kyllä käsitä miks mun jo huomenna pitää mennä kun aion samaa rataa levätä kotona kuin osastolla eikä sielläkään 5 päivään lääkäri tutkinut kuin vasta siis tänään. No ainakin varman päälle pelataan.
Nyt viikkoja 28+3 täytyy toivoa, että tulis vielä rutkasti lisää!
Pixi(?) sullakin tais olla vuodelepokomento? Kannattaa mahdollisimman orjallisesti noudattaa, ei todellakaan ollut herkkua maata tuolla osastolla. Varsinkin kun oli neljän hengen huone niin ei paljon unta saanut kun jatkuvasti tapahtui, mutta palailen taas kun uskallan/jaksan.
En viitsi enempiä keskusteluita kommentoida, että pääsen taas pitkälleen. Paitsi sen verran et rv 27+5 painoarvio oli 1100g ja sf-mitta 25cm =)
Täällä sormet ja varpaat ristissä et vaavi jaksais pysyä masussa tarpeeksi kauan. Onneks tota painoakin oli jo sen yli kilon. Nyt vaan jotain hyvää luettavaa ja paljon et menee aika rattoisasti. Mutta siis paljon tsemppiä!
Täällä on pari päivää kärsitty ihan järkyttävästä selkä kivusta. Istumasta pääsee ihan hyvin ylös mutta ekaa askelta joutuu hetken hakemaan ja mielellään ottamaan tukea jostain. Mies kyllä yritti eilen hieroa mutta ei ollut juurikaan apua.
Joululahjat sain paketoitua ja vielä muutama pitäisi ostaa. Ja huomenna edessä osoitteiden etsiminen. Taidan ottaa puhelun nolla kakkoseen ja kysellä sieltä ne puuttuvat 30 osoitetta. AARGH! Pitää aina kaikki jättää viime tinkaan.
Masussa taas on vilske käynnissä. Ei mitään uutta.
Nyt en jaksa kirjoitella enempää vaan alan odotella isäntää kotiin.
Kati rv 28+2
Katjuska valitteli selkäsärkyään... Minä itse löysin avun mikrossa lämmitettävästä vehnätyynystä. Kaksi minuuttia miksossa ja kipeän kohdan päälle varttitunniksi. Kyllä auttaa! Ja jatkossakin tuotteelle löytyy taatusti käyttöä; kipeät rinnat kun maito alkaa herua ja varsinkin jos meinaa tulla rintatulehdusta, ja kenelläpä ei hartiat olisi joskus jumissa... Toimii muuten myös kylmänä versiona yhtälailla. Näitä saa varmaan kaikista suuremmista kaupoista, itse ostin Prismasta ja hintakin oli vain 9,90e. Että halpa apu ainakin omaan vaivaan!
Annunen 32+2
Taidan kokeilla sellaista. Viime jouluna annoin jyvätyynyjä lahjaksi, ei sitten tullut mieleen että voisi itselleenkin jättää yhden. Jos vaikka torstaina pääsisi kaupoissa käymään ja katselemaan. On meinaan aika kelju vaiva jos haluaa nopeasti liikkeelle. Varsinkin yöllä kun herää hirmuiseen vessahätään.
Hmmh..olenko ainut joka näin alustavasti meinaa tehdä töitä helmikuulle saakka?Tai niin että laskettuun on n.1kk aikaa?
Mitäs vielä..viime viikolla oli neuvola ja rv 24 sf-mitta oli 24cm :D
Hittolainen tätä menoa oikeasti repeän lopussa.Mutta sf-mitta on kasvanut tasaisesti viikkojen kanssa koko ajan joten mitään huolta ei ole..Painoa on tullut reilu 7kg ja rautakuuri alkoi täälä kun ei tahdo nousta niin ei nouse..oli meinaan 111 :P
Ens viikolla olis sitte sokerirasitus :p ei kai se nyt niin kauhea ole,eniten kauhistuttaa olla syömättä 12tuntia :)
Neiti1 rv 25