Gallup: Paljonko on ISO asuntolaina?

200 000 on ISO, mutta mun mielestä jo 150 000 on iso :)

Tosin, Espoossa tuolla rahalla ei saa kyllä mitään perheelle sopivaa.

Tietenkin se voi olla ihan hyvin maksukyvyn rajoissa jos tulot on kohtuulliset.



Kun olen lukenut ihmisistä, joilla on 350 000 lainaa, niin se kuulostaa jo HIRVEÄLTÄ.

Minusta lainaa on paljon, jos sitä on perheessä yli 180000, oli sitten tulot mitä hyvänsä. Jos sitä maksaa takaisin vaikka 25 vuotta, niin se tekee esimerkiksi 4% keskikorolla sen, että asunto maksaakin sitten 285000 euroa korkoineen. Mitä enemmän lainaa on, niin sitä kannattamattomampaa se tietysti on ja esimerkiksi korkojen nousu voi tehdä melkoisia muutoksia tilanteeseen. Tietysti on vähän eri asia omata velkaa vaikka 180000 180000 euron arvoiseen asuntoon kuin että vaikka 360000 euron asuntoon. Samoin on hivenen eri asia, että onko vaikka omaan asuntoon 100000 euroa lainaa ja 80000 euroa vaikka sijoitusasuntoon.

melba:

Minusta lainaa on paljon, jos sitä on perheessä yli 180000, oli sitten tulot mitä hyvänsä. Jos sitä maksaa takaisin vaikka 25 vuotta, niin se tekee esimerkiksi 4% keskikorolla sen, että asunto maksaakin sitten 285000 euroa korkoineen.

Niin mutta mitä tulisikaan maksamaan, jos ensin asuisi vuokralla 10 vuotta ja säästäisi omaa asuntoa varten rahaa? Sen 10 vuotta makselisi vuokraa parhaassa tapauksessa yhtä paljon, kuin olisi lainanlyhennykset + korot, ja samalla yrittäisi pistää joka kuukausi rahaa säästöön asuntoa varten. Eli vaikka lainaa loppujen lopuksi ottaisi ' vain' 100.000, niin asunnon todellinen hinta voi silti olla tuon saman 285.000e. Tosi asia kun on, että ainakin pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat sitä luokkaa, että ensiasunnon ostajan on joko otettava iso laina, tai sitten asuttava vuokralla...

Minusta liian iso laina on sellainen, missä korot ylittävät vuokran. Eli jos vuokralla asuisi halvemmalla, mitä maksaa korkoja. Sopiva laina on mielestäni sellainen, jossa lyhennys + korko= perheelle sopivan kokoisen asunnon vuokra samalla alueella. Iso laina on sitten jotain noiden kahden väliltä :) Tietenkin aina pitää ottaa huomioon mahdollinen korkojen nousu, ja laskea budjetit hieman nykykorkotasoa korkeammalla korolla.

Se on totta, että vuokralla asuminen pidemmällä aikajänteellä on harvoin kannattavaa omistusasunnossa asumiseen verrattuna. Sen sijaan lyhyellä aikajänteellä taas kukaan ei pysty sanomaan, että kumpi on kannattavampaa - asuntojen hinnathan voivat vaikka nyt lähteä putoamaan ja vaikka nyt asuisi vuokralla, niin voi saada paljon halvemmalla asunnon esim. 5 vuoden päästä.



Se, mitä tuot kirjoituksessasi esiin on hyvin tyypillistä nykypäivän yhteiskunnassa. Muistan kun olin itse ostamassa ensiasuntoa v. 99, niin kukaan tuttavistani ei silloin ottanut mitään 1000000 mk lainaa. Nyt taas tuntuu, että joka toisella tuttavalla on vähintään tuon verran lainaa. Ihan siis kuudessa vuodessa on asenne muuttunut oleellisesti siitä, että aikaisemmin ostettiin hivenen vaatimattomampi asunto ensin ja sitten vaihdettiin myöhemmin isompaan ja kalliimpaan. Mikäli asiaa tarkastellaan vain taloudellisesti (toki tiedän, että usein nimenomaan ne muut arvot ratkaisevat), niin mikäli siirtyy ensin 80000 euron asunnosta 140000 euron asuntoon ja siitä 200000 euron asuntoon, niin jokaisessa säästää peräti 130000 euroa verrattuna toiseen perheeseen, joka ostaa kerralla 200000 euron asunnon. Se on minusta iso raha, varsinkin kun jaetaan se vain sillä ekalla kahdellatoista vuodella, minkä tää eka perhe asuu huonommin. Aika kalliita ovat siis ne ekat 12 vuotta kalliimmassa asunnossa, 900 euroa kuussa.

tuntuu hurjalta, kuin joillakin on tuplasti tuo määrä lainaa.

Mieluummin sopivassa asunnossa omaa maksellen kuin vastaavan määrän rahaa hukaten vuokraan. Jos pankki jostain syystä saisikin asunnon, voisi ajatella, että tilanne olisi sama kuin jos olisi vuokraa maksellut.

niinkään enää ole " väliä" kuin sillä, että mikä kuukausierän suuruus on. Eli kun maksaa lainaa ja korkoja kuukaudessa sen verran kuin pystyy, niin ei kannata niin hirveästi pelätä kokonaislainan määrää. Vuokrallahan joutuisi maksamaan tyhjästä kuitenkin aina sen kuukausimäärän verran, eikä se ikinä tulisi omaksi.



Kannattaa myös muistaa, että omaa asuntoa maksettaessa - oli se lainan summa sitten mikä hyvänsä - jokainen maksettu euro lainasta on kuin rahaa pankkiin laittaisi. Tietenkin, jos asuntoa lähtee myöhemmin myymään, vastaan saattaa tulla mahdollisia arvon alentumisia ja muita, mutta kokonaisuudessaan lainan maksu on kuin sijoittaisi tulevaisuuteen.



Nalle

siinä on isompi kuukausierälyhennys kun asuisit vuokralla,huomattava. Joutuis todella laskemaan saako maitoo ja leipää.

Itse en pidä niin kamalan isona kun meillä on 4-henkinen perhe ja maksamme 500¿ lainaa ja omakotitalon kulutus päälle, vaikka toinen meistä on työttömänä. Aina on varaa hakea asumistukea ja ottaa muutama kuukausi lainan helpotusta ja maksaa vain korkoja.

Jos asuisimme vuokralla (keski-suomessa) kerrostalossa, tarvitsisimme ainakin kolmion ja täällä vuokrat on suunnilleen 500-600¿ paikkeilla??? eli jos on töissä, niin kannattaa ottaa se ISO laina

Jos korkokulut ovat pienemmät tai samaaluokkaa kuin vuokrakulut olisivat niin laina on ok. Lainan lyhentäminenhän on säästämistä ja aika usein on parempi tuotto-odotus rahoilleen asuntokaupassa kuin säästämällä esim. pankkitilille.



Euroalueen korkojen nousu " pilviin" on erittäin epätodennäköistä. Ja jos asiantuntijoihin on uskominen ei varsinaista hintakuplaa asuntomarkkinoilla ole, joten valtavat arvon romahduksetkaan eivät mikään suuri uhka ole. Ja korkojen nousua pelkääväthän voivat ostaa korkokaton lainalleen.



Jos vaihdat asuntoa (varsinkaan kiinteistöä) tiuhaan maksat kyllä varaiinsiirtoveroakin aika paljon. Ja kodinhan ihminen usein ostaa, varsinkin perheellinen.



Me asumme Itä-Suomessa, tarvitsisimme aivan vähintään kolmion (en ahtautuisi mielelläni niinkään pieneen) ja maksaisimme vuokraa enemmän kuin maksamme korkoja nyt yli 300 neliön,erittäin hyväkuntoisen omakotitalon, keskustan tuntumassa, Saimaan rannalla, lainasta korkoja. Mielestämme toimimme järkevästi vaikka lainaa paljon onkin.

meillä isonkaan lainan laina-aika ei ole mielettömän pitkä, koska lyhennämme lainaa melko reippasti. meillä ei ole muita lainoja, työmatkakulut ja asumiskustannukset ovat aika pienet, joten voimme lyhentää lainaa ihan mukavasti. pystymme silti viettämään meille ihan riittävän laadukasta elämää ja jopa hieman matkustelemaan, vaikka emme mitään kovin suurituloisia olekaan, nuoria kun olemme.

noussut asuntojen hinnat 25 %. Kyllä se musta ainakin aika hurjalta tuntuu, oli kyse sitten kuplasta tai ei.

kaaka:

noussut asuntojen hinnat 25 %. Kyllä se musta ainakin aika hurjalta tuntuu, oli kyse sitten kuplasta tai ei.

Voi olla asunnot jollakin tietyllä alueella, mutta ei ainakaan koko pääkaupunkiseudulla, saati koko maassa, ainakaan tilastokeskuksen mukaan. kiinteistöjen kohdalla hintakehitys ollut vieläkin tasaisempaa.

Vetoan rv 41:seen, mutta siis varmaankin Hesari. Siellä nyt kyllä muutenkin paasataan asuntojen hintojennoususta.

ostimme itse asunnon 2002 ja jo silloin hinnat olivat ihan törkeitä. Nyt sentään lohduttaa, että hinnat ovat siitä vain nousseet.



Samaa mieltä olen siitä, että periaatteessa omistusasuminen kannattaa, kun korkokulut ovat vuokraa alhaisemmat.

Ei sitä ihan noin yksiselitteisesti voi sanoa, että omistusasuminen kannattaa, jos korkokulut ovat pienemmät kuin vuokra vastaavassa. Omaan asuntoonhan tulee esimerkiksi talonyhtiön remontteja ja mahdollisesti myös sisäremontteja. Hyvä esimerkki on vaikkapa putkiremontti, joka voi maksaa 350-500 euroa neliö ja tekee siis helposti perheasuntoon noin 40000 euron lisäkustannuksen. Jos tuommoisen summan jakaa vaikka 10 vuodelle, niin sekin tekee 333 euroa kuussa ilman mitään korkojakin. Ja tämä siis vain yksi yksittäinen remontti, usein samaan rysäykseen saattaa tulla vaikka julkisivuremontti tai jotain muutakin.



Omassa asuminen tulee vasta pitkällä aikajänteellä usein halvemmaksi, mutta ei se ero nyt kovin suuri ole. En nyt tarkkaan muista (mutta suuruusluokka on oikea), mutta joskus kuulin, että jos asumiskulut on vuokralla alle 5% vastaavan asunnon hinnasta, niin se vuokra on halpaa. Eli periaatteessa jos vaikka löytää 200000 euron asunnon jostain ja sen vuokraa maksaisi 10000 vuodessa eli 830 euroa kuussa, niin silloin vuokralla asuminen tulisi halvemmaksi kuin vastaavassa omassa asuminen. Olettaen siis tietty, että oma olisi ostettu muulla kuin käteisellä.

Täällä ei taida olla omakotitalon rakentajia lainkaan...



Me rakensimme ison, yli 200-neliöisen kivitalon etelä-Suomeen ja lainaa on paljon, paljon enemmän kuin kukaan tässä keskustelussa on vielä myöntänyt eli 400 teur:n kieppeillä.



Hirvittää kyllä itseäkin, mutta toisaalta molemmat ollaan akateemisesti koulutettuja, hyvätuloisia, ja vakituisessa työssä, sekä lapsiluku (3)todennäköisesti täynnä, joten uskotaan että selvitään. Lisäksi talo on alueella, jossa arvo varmasti säilyy. Aina voi muuttaa pienempään ja halvempaan jos ongelmia tulee - näin ainakin uskottelen itselleni...

ensinnäkin, jos teillä on uusi kivitalo etelä-suomessa ja ennen kaikkea hyvällä sijainnilla ja paikalla niin onneksi olkoon. tulojen kehityksenkin pitäisi koulutetuilla olla ihan positiivinen :-) ja kuten itse sanoit, jos tuntuu, että asumis- ja lainanhoitokulut ovat liian suuret niin pitää sitten muuttaa halvempaan.



onneksi olkoon myös niille vuokralla asujille, joilla asumiskulut (siis vuokra, yhtiövastike jne.) eivät muutu putkiremonttien, indeksien ym. mukaan. ja myös niille, jotka vuokralla asuessaan laittavat roimat ylimääräiset rahat säästöön ja sijoittavat jotenkin muuten järkevästi kuin omaan asuntoon. itselläni ei onnistuisi helpolla ... nyt säästämme väkisin maksaessamme omakotitalon lainaa ja säästämme vielä hyvään kohteeseen (emme esim. autoon ;-)



tottahan toki asumiskustannuksia tulee omistusasumisessa ja myös remontointikustannuksia. oman kiinteistömme arvon nousuun pitkällä juoksulla uskon kuitenkin niin paljon, että uskon sen kattavan nämä kulut. ja uskon kuitenkin, että on järkevämpää, että esimerkiski vaikka 12 vuoden päästä on oma talo kuin että olisi asunut vuokralla ja ei olisi omaa taloa (tai muuta vastaavaa), ihan sama miten asiaa spekuloi ...



ihan en ymmärtänyt kyllä pohdintaa siitä, missä vaiheessa vasta omistusasuminen kannattaa? en nimittäin ymmärtänyt mihin ne " säästyneet" rahat kannattaa tässä ajatusmallissa käyttää/sijoittaa, koska vuokralla asumiseessa niitä ei säästy mihinkään.

Ongelmanahan on, että jos on hyvätuloinen ja asuu kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa (mahdoton yhtälö?), voi rahaa kyllä jäädä säästöönkin. Mutta mihin nuo säästyneet rahat sitten sijoittaisi? Täysin riskittömästi rahoille saa ihan mitättömän koron, alle inflaation, ja toisaalta asuntosäästäjänä en itse ainakaan uskalla rahojani osakkeisiin pistää. Niinpä järkeilemme, että säästöajan ollessa lyhyt, ehkä viisi vuotta, tyydymme riskittömään korkoon.



Mutta onhan se totta, että monille " pakkosäästäminen" sopii paremmin. Säästösumman osuus kuukausittaisesta maksusta jää vain tavattoman pieneksi, jos koron osuus on suuri pitkän laina-ajan vuoksi ja asuntojen hinnat vielä samalla laskevat.



Itse vastustan siis syvästi pankkien slogania, että on turha tuijottaa lainan loppusummaa, vain kohtuullinen kuukausierä ratkaisee. ´



Mukavaa muuten, että melba jaksaa aina laskeskella noita lukujakin, kun minä vedän nämä raha-asiat aina vähän fiilispohjalta.



Mutta, voihan olla, että kymmenen vuoden kuluttua me kärvistelemme edelleen tässä kerrostalokolmiossamme, kun taas muiden palstalaisten omakotitalot alkavat olla maksettu :)