Gallup: Paljonko on ISO asuntolaina?

Kiva tunnistaa täältä " tuttuja" =).



Se on kyllä hyvä kysymys, että jos asuisi vuokralla (mitä en siis itsekään tee, kunhan pohdin näitä asioita ihan vain teoreettisesti), että mihin ne rahat kannattaisi sijoittaa. Monissa jutuissa on riskinsä ja jos niitä ei ymmärrä, niin aika tavalla on samaa luokkaa kuin lanttia heittäisi, että valitseeko hyvin vai huonosti. Kokeneetkaan sijoittajat eivät paljon yli 52% taida arvauksissaan mennä, joten mitenpä me maallikotkaan. Sitten yksi ongelma on se sijoituksissa, että usein rahan arvo laskee ajan myötä. Sitä vastaan suojautuminen taitaa olla melkein parasta ostamalla juuri asunto(ja). Niin hullulta kun se kuulostaa, niin esim. nyt kun asuntojen hinnat ovat korkealla, niin voisi olla viisasta vaikka myydä asuntonsa ja muuttaa edulliseen vuokra-asuntoon ja säästää siinä sitten rahaa vaikka sijoitusasuntoa varten. Jokainen tietysti tuntee itsensä parhaiten että pystyisikö mitään säästämään vuokrakulujen ohessa... No, mutta ymmärrän hyvin, että harva lapsiperhe haluaa moiseen ryhtyä (onhan itsellenikin pysyvyys rahaa tärkeämpää) ja tietysti on näitä ennusteita kuten tämänkin päivän uutisissa, että korkojen noususta huolimatta asuntojen hinnat jatkaisivat nousuaan tämän vuoden vielä.



Yksi asia mihin tässä ketjussa ei ole taidettu puuttua on se vielä, että ei se velkaraha ole rikkaallekaan yhtään sitä halvempaa kuin köyhällekään. Siinä mielessä on ihan sama että onko se 200000 euron laina matti meikäläisellä tai sitten euromiljonäärillä, ihan yhtä kallista se on molemmille.

melba:

Yksi asia mihin tässä ketjussa ei ole taidettu puuttua on se vielä, että ei se velkaraha ole rikkaallekaan yhtään sitä halvempaa kuin köyhällekään. Siinä mielessä on ihan sama että onko se 200000 euron laina matti meikäläisellä tai sitten euromiljonäärillä, ihan yhtä kallista se on molemmille.

Viilaan kyllä sen verran pilkkua, että maksuaika ratkaisee todella paljon kuitenkin. Se euromiljonääri voi lyhentää saman asuntolainan vaikka 8 vuodessa mitä mattimeikäläinen lyhentää 18 vuotta. Silloin asunto on kyllä ollut halvempi kokonaisuudessa euromiljonäärille.

kaaka:

Mutta onhan se totta, että monille " pakkosäästäminen" sopii paremmin. Säästösumman osuus kuukausittaisesta maksusta jää vain tavattoman pieneksi, jos koron osuus on suuri pitkän laina-ajan vuoksi ja asuntojen hinnat vielä samalla laskevat.

Asuntojen hinnat nousevat ja laskevat ja pysyvät samalla tasolla ja ylipäänsä vaihtelevat suhdanteiden myötä. Kiinteistöissä kehitys suuntaan ja toiseen on maltillisempaa ja sijaintihan ratkaisee paljon (lopulta kuitenkin eniten). Jos ostat kuitenkin asunnon/kiinteistön, jossa aiot asua pidemmän aikaa, on aika todennäköistä, että saat siitä vähintään omasi pois myydessäsi (ellei tule homeongelmia, asuinalueen arvo laske syystä tai toisesta tms.). Riippuu tietysti paljon mitä olet siis ostanut, mutta en usko kaikkien kohteiden arvon automaattisesti laskevan tai kummemmin nousevan. Tilastokeskusken sivuilla on aika hyvin asioita esitetty.

Mitä sitten taas maksukykyyn tulee, eli mitä pystyy korkojen lisäksi lainasta maksamaan niin sehän juuri asettaa rajat sille, minkä arvoisen asunnon/ kiinteistön pystyy järkevästi ostamaan ja maksamaan. Me lyhennämme lainaamme tällä hetkellä n. 1000 euroa kuukaudessa ja siihen päälle maksamme korot kuukausittain. Minusta summa mitä " sijoituu/ säästyy" on ihan kohtuullinen vaikka lainaa onkin " paljon" ja maksuaika on toistakymmentä vuotta. Lisäksi asumme nyt koko ajan mukavasti ja hyvällä paikalla ja remontoimme ja laitamme mieleiseksemme omaa kotiamme.

Ne koron nousut, mitä realistisesti on odotettavissa, kestämme kyllä. Sitä minusta kannattaa muidenkin velallisten ja velallisiksi aikovien miettiä ja ihan järkevillä luvuilla laskea. Nyt jos yleinen käsitys muuttuu siihen suuntaan, että apua, apua, korot nousevat ainakin 5 % pian ja asuntojen hinnat romahtavat ainakin 30% seuraavan parin vuoden aikana niin ennuste alkaa pikkuhiljaa toteuttamaan itse itseään, kun ihmiset eivät enää uskalla investoida ... Euroalueen talous ei onneksi kyllä kovia korkojen nousuja hetkeen tule kestämään (erityisesti Saksa) ...

korkojen kohdalla tarkoitan 5 prosenttiyksikköä ;-)

Nykyään moni nuoripari hankkii ensimmäiseksi asunnoksi ok-talon. Joko se rakennutetaan/rakennetaan tai sitten ostetaan vanha remonttia kaipaava. Säästöjä ei monellakaan juuri ole. Kaikki siis tapahtuu velkarahalla mikä tänä päivänä pankillekaan ei ole ongelma.

Olipa omaa rahaa tai ei, velkasummat nousevat korkeiksi. Uutta taloa rakentaessa 150000¿:a tuntuu olevan minimi, pääkaupunkiseudulla tuolla summalla ei tahdo saada tontin lisäksi edes kivijalkaa.

Lainaa otettaessa maksukyky näyttää hyvältä, maksuajaksi moni ottaa pisimmän mahdollisen (20-25v:tta). Korot ovat olleet matalalla, mutta jo tämän syksyn aikana ne ovat kohonneet. Sitä tosin " tavallinen mattimeikäläinen" ei edes havaitsi. Mutta suunta on ylöspäin.

Usein käy myös niin että budjetti pettää ja rakennuksen ollessa loppusuoralla pitää pankista käydä kyselemässä lisää lainaa. Muutama kymmenen tuhatta euroa, eihän se ole mitään...

Mutta entäs sitten kun korot nousevat vaikkapa 6%-yksikköä? Tässä nousu ei näytä pahalta, mutta jokainen voi käydä pankkinsa sivustoilla laskemassa mitä se tekee kk-erään lisää. Ja varmaa on että 20vuoden aikana korot nousevat ja tuntuvasti. Kun laina-aika on neuvoteltu jo alkujaan pitkäksi siitäkään ei juuri ole apua. Moni myös ottaa lyhennyksistä vapaat vuodet heti laina-ajan alkuun, onhan yleistä että rakentaminen ja pikkulapset sattuvat samaan saumaan.

Niin ja vaikka laskisikin saavansa omansa pois myymällä asuntonsa, niin jossakin vaiheessa niitä uusia ok-taloja on myynnissä yli tarpeiden.

Ja mitä järkeä on ottaa lainaa aivan mahdottomia summia? Taitaa olla kyse tästä mulle-kaikki-heti-tässä-nyt ihmisistä. Ei vaihtoehtoina ole vain vuokralla asuminen tai kalliilla rahalla ostettu koti.

Pankki kyllä antaa tänä päivänä rahaa, kilpailu on kovaa ja moni pankkiryhmittymä löysää ehtoja. Johan tämän päivän menosta kertoo lisääntyvä pika- ym kulutusluottojen tarjonta.

Olisipa kiinnostavaa kuulla mihin tilastoihin Justeeri perustaa väitteensä... " moni nuoripari" , " säästöjä ei monellakaan ole" , " maksuajaksi moni ottaa" ...

Ja miksi kuvittelet että " mattimeikäläiset" eivät osaa ottaa huomioon mahdollista koronnousua? Sinulla on varmasti hyvä syy asettaa itsesi tavallisen ihmisen yläpuolelle ;)...

justeeri:

Nykyään moni nuoripari hankkii ensimmäiseksi asunnoksi ok-talon. Joko se rakennutetaan/rakennetaan tai sitten ostetaan vanha remonttia kaipaava. Säästöjä ei monellakaan juuri ole. Kaikki siis tapahtuu velkarahalla mikä tänä päivänä pankillekaan ei ole ongelma.

Olipa omaa rahaa tai ei, velkasummat nousevat korkeiksi. Uutta taloa rakentaessa 150000¿:a tuntuu olevan minimi, pääkaupunkiseudulla tuolla summalla ei tahdo saada tontin lisäksi edes kivijalkaa.

Lainaa otettaessa maksukyky näyttää hyvältä, maksuajaksi moni ottaa pisimmän mahdollisen (20-25v:tta). Korot ovat olleet matalalla, mutta jo tämän syksyn aikana ne ovat kohonneet. Sitä tosin " tavallinen mattimeikäläinen" ei edes havaitsi. Mutta suunta on ylöspäin.

Usein käy myös niin että budjetti pettää ja rakennuksen ollessa loppusuoralla pitää pankista käydä kyselemässä lisää lainaa. Muutama kymmenen tuhatta euroa, eihän se ole mitään...

Mutta entäs sitten kun korot nousevat vaikkapa 6%-yksikköä? Tässä nousu ei näytä pahalta, mutta jokainen voi käydä pankkinsa sivustoilla laskemassa mitä se tekee kk-erään lisää. Ja varmaa on että 20vuoden aikana korot nousevat ja tuntuvasti. Kun laina-aika on neuvoteltu jo alkujaan pitkäksi siitäkään ei juuri ole apua. Moni myös ottaa lyhennyksistä vapaat vuodet heti laina-ajan alkuun, onhan yleistä että rakentaminen ja pikkulapset sattuvat samaan saumaan.

Niin ja vaikka laskisikin saavansa omansa pois myymällä asuntonsa, niin jossakin vaiheessa niitä uusia ok-taloja on myynnissä yli tarpeiden.

Ja mitä järkeä on ottaa lainaa aivan mahdottomia summia? Taitaa olla kyse tästä mulle-kaikki-heti-tässä-nyt ihmisistä. Ei vaihtoehtoina ole vain vuokralla asuminen tai kalliilla rahalla ostettu koti.

Pankki kyllä antaa tänä päivänä rahaa, kilpailu on kovaa ja moni pankkiryhmittymä löysää ehtoja. Johan tämän päivän menosta kertoo lisääntyvä pika- ym kulutusluottojen tarjonta.

mihin perustuvat nämä vihjailut korkojen nousemisesta esim. 6 %-yksikköä nykyisestä? Tai ylipäänsä nousemisesta " pilviin" ?



Suosittelisin kyllä käymään, jos näitä asioita oikeasti pohtii ja omaa tilannettansa arvio, esim. Suomen Pankin kotisivuilla katsastelemassa, minkälaisia lukuja ylipäänsä siellä on viimeisen parin kymmenen vuoden aikana vilahdellut ja mitä minkäkin tilanteiden takana mahdollisesti on. Ei nimittäin esim. 12 kk:n euribor ole yli kymmennen vuoteen kovinkaan yli 5% ollut missään vaiheessa, suurimman osan aikaa tämän alle. Ja en tiedä muiden pankkimarginaaleista, mutta itsellämme on ainakin alle 0,5, joten kokonaiskorko 6% on jo ihan reippaasti kauhusskenaarion maalaamista ainakin lähivuosina. Ja näinä lähivuosina ennättää onneksi lainan pääomakin pienentyä ...



Onneksi jotkut uskaltavat ottaa lainaa ja investoida, muuten olisi isänmuamme talous aika pahassa jamassa ...

Pankkiala on tuttu työn kautta. Tänä päivänä moni nuoripari hankkii ensimmäiseksi omaksi kodikseen ok-talon tai sitten muuten kalliin asunto-osakkeen. Ei enää mennä tyyliin pienemmästä isompaan. Harvalla on kolmen kymmin hujakoilla rahaa säästössä suuria summia. Miksi muuten lainaa otettaisiin vaikkapa 200 000¿:a?

On totuttu aika mukavaan elämän tyyliin. Mutta entäs kun se lainan korko nousee jokusen %-yksikön? Laina ei lyhenekään samaan tahtiin ja kk-erän korotus menee korkoihin. Äkkiä tulee lainakuluja useita satoja euroja kk:ssa lisää ja se on sitten jostain muusta pois.

En minäkään usko korkojen pomppaavan pilviin, mutta aivan varmaa on että 20v:den laina-ajan aikana ne nousevat.

En pidä itseäni muita ylempänä. Ihan samalla tapaa meillä on lainaa kun muillakin. Vähän ainakin tämän gallupin mukaan.

Monella suuren lainan maksajalla varmasti menee hyvin ja lainat tulee maksettua ajallaan ongelmitta. Mutta tosiasia on että monella on vedetty vyö niin tiukalle kuin mahdollista eikä riskejä mietitä.

Uskaltaa täytyy ja rahan pitää kiertää, mutta on hyvä pitää jalat maassa eikä elää aivan viimeistä päivää. Pankit kyllä lihovat muutenkin.

Vieläkään en ymmärrä väitettä, että " moni nuoripari" ostaisi ensimmäiseksi asunnokseen okt:n tai kalliin asunto-osakkeen. En kiistä etteikö heitä ole, mutta varmaan erittäin pieni osa lainanottajista. Omassa laajassa tuttavapiirissäni suurin osa on hyvätuloisia 3-kymppisiä perheenperustamisiässä olevia järkeviä ihmisiä. Kaikki ovat ostaneet ensin yksiön tai kaksion kerrostalosta, sitten kolmio rivitalosta jne. Itsellämme tämä rakenteilla oleva okt on kolmas omistusasunto, molemmista aikaisemmasta on mukavat voitot tulleet ja hyvä omarahoitusosuus saatu tähän projektiin. Eli tämä ihan yksityiselämän kokemuksella, sen lisäksi työskentelen minäkin erittäin tiiviisti asuntolainojen parissa.

Eli kyllä nykyisin monien ja aikasempaan verrattuna useampien ensimmäinen omistusasunto on iso perheasunto tai okt ja hinta saattaa olla hyvinkin 200 000¿, joka otetaan kokonaan lainaa. Kyllähän täälläkin keskusteluissa hyvin usein joku kysyy vakuuksista, kun ei ole säästöjä ollenkaan ja lainasumma on iso. Ja vielä useampi kertoo, miten on itse saanut takaajat yms. hankittua vastaaviin lainoihin. Onhan rahoitustarkastuskin antanut huomautuksia, kun pankit tekevät näin eli kyllä tämä taitaa olla valitettavan tavallista nykyisin.



Ja nimenomaan tällaiset ovat riskiryhmässä, etenkin jos lainanlyhennykset on laskettu siten, että kahden työssäkäyvän palkoilla ne juuri ja juuri pystytään maksamaan. Tietty osasyy on pankeilla, jotka tällaisia lainoja myöntävät, mutta lainan ottajat siitä eniten tulevat kärsimään, jos huonosti käy.



Varmasti suuri osa lainanottajista on säästänyt etukäteen tai hankkinut ensin pienemmän asunnon ja vaihtanut vähitellen isompaan. Tällaisilla yleensä riskit eivät olekaan kovin suuret, vaikka tulisi lama.



Minun mielestäni on hölmöä katsoa vain lainan määrää. Pienituloiselle perheelle 120 000¿ voi olla tuloihin nähden liikaa, varsinkin, jos koko asunnon hinta on maksettu lainalla. Toisaalta taas hyvätuloiselle perheelle 200 000¿ lainaa talosta, jonka arvo on 400 000¿, ei ole välttämättä ollenkaan paljon.

että asuntolainaa otetaan keskimäärin 80 000¿. Olikohan pk-seudun vai koko maan keskiarvo? Että en kyllä usko, että _suurin osa_ nuoripareista ottaa 200 000 lainoja:)



Mutta toki jättilainat ovat ilmiönä huolestuttavia. Osittain liittynee eurosokeuteen ja toisaalta tällä hetkellä alhaisiin korkoihin. Katsotaan vai kk-menoja, muttei ajatella paljon laina todellisuudessa maksaa+ asumiskustannukset päälle.



Monesti ajatellaan, että saahan talon myytyä jos tulee tiukkaa. Ei ole kuitenkaan sanottu, että talosta saa omansa takaisin kun hintojen nousu pysähtyy ja todennäköisesti vähän laskeekin. Arvon lasku voi olla odotettua isompikin jos vaikka on iso okt syrjemmässä. Ja kun samaan aikaan korot nousevat niin koko asuntokauppa hiljenee ja ostajaa (etenkään isompaan omakotitaloon) ei löydy yhtä helposti kuin alhaisten korkojen vuosina.



Alkuperäiseen: pidän 100-150 000 lainaa isona, mutta tietysti perheen tulotasosta riippuu mikä on iso ja mikä ei.

Rupesi vain itseä hirvittämään, että ollaanko tehty ihan " emämunaus" , kun meillä on tosiaan tulossa lainaa tuo 150 000 euroa (+lainavakuutus 9000¿)...Rakennamme ns. tavallisen omakotitalon (alakerta 120neliötä ja yläkerta 55 neliötä) pienelle paikkakunnalle. Tosin onneksi iso kaupunki aika lähellä (40km), joten ihan syrjässä ei sentään olla. Meille tämä tuleva koti on kolmas omistusasunto, mutta mitään suurempia voittoja emme kahdesta aikaisemmasta saaneet, kun ehdimme asua toisessa reilut 2v. ja toisessa vain vajaa vuosi, mutta jonkun verran sentään voittoa tuli pesämunaksi tähän tulevaan. Nyt tästä tulevasta asunnosta ollaan maksettu tähän mennessä käteisellä n. 35 000 euroa (sis. mm. tontin, liittymämaksuja ym.) ja tosiaan tuo 150 000 on tulossa lainaa, että päästään asumaan siihen. Talo tulee osittain valmiina ja sitten pikku hiljaa mies tekee itse yläkerran ja autotallirakennuksen. Niihin emme enää lainaa halua ottaa, vaan tehdään sillä periaatteella, että ensin säästetään ja sitten rautakauppaan ;) (eli eivät kaikki nykynuoret ole tällaistä heti-mulle-kaikki-tänne-ihmisiä!!!). Miehellä on keskituloinen vakityö, itse olen tällä hetkellä ä-lomalla, ei vakityötä mihin palata, mutta hyvä koulutus, joten uskon töitä löytyvän...). Ollaan kyllä laskettu, että muutaman prosentin koronnousukaan ei meitä perikatoon veisi, mutta kyllähän se taloutta kiristäisi. Ja kotihoidontuelle mulla ei ole mahkuja jäädä eli jotain työtä on pakko löytää...Lyhennysvapaata ei mielellään ottaisi, kun lainaa haluaisi heti alkaa lyhentämään, että joskus pääsisi siitä eroonkin. Mutta toisaalta olen tuon " Ruotsin-mallin" kannalla siinä, että mieluummin eletään väljemmissä neliöissä ja maksetaan sitä lainaa vaikka vähän pidempään, kuin että kärvistellään kolmen lapsen kanssa pienessä kämpässä ja sitten kun lapset ovat jo aikuisia voidaan muuttaa siihen omakotitaloon, jossa onkin ihan turhia neliöitä...

bapa:

että asuntolainaa otetaan keskimäärin 80 000¿. Olikohan pk-seudun vai koko maan keskiarvo? Että en kyllä usko, että _suurin osa_ nuoripareista ottaa 200 000 lainoja:)

Mutta toki jättilainat ovat ilmiönä huolestuttavia. Osittain liittynee eurosokeuteen ja toisaalta tällä hetkellä alhaisiin korkoihin. Katsotaan vai kk-menoja, muttei ajatella paljon laina todellisuudessa maksaa+ asumiskustannukset päälle.

Voi myös olla, että on nuoria pareja, joilla esimerkiksi 5 vuoden sisällä lainan otosta mahdollisuus maksaa lainaa isokin summa kerralla pois, ja/tai mahdollisuus hieman nostaa kuukausierää silloin tällöin ja tiukan paikan tullen vielä enemmän. Eikä kaikissa " jättilainoissa" maksuajaksi alun perinkään ole valittu välttämättä edes 20 vuotta. On varmasti tapauksia, jossa laina otetaan liian hyvässä uskossa tulevaan ja aivan maksukyvyn ärrirajoilla, mutta on näitä tapauksia myös hyvinkin pienissä lainoissa. Opintolainojakin menee ennätyksellisesti valtion maksettavaksi ja eihän niissä summat suuren suuria ole. Pieniä asuntojakin pakkohuutokaupataan, joku ei selviä 50 000 euron asuntolainasta jne. jne.

Pareista puhuttaessa kannattaa myös muistaa, että maksajia on aika usein kaksi. Ihmiset eivät välttämättä kauhistele yksinään asuvalla 80 000 euron lainaa, mutta kaksistaan maksavilla 150 000 euron lainaa ...

Siinä mielessä olen sillä kannalla, että maksukyky ja se, mitä lainalla on ostettu, on kaiken a ja o, oli kyseessä sitten 3000 euron laina tai 300 000 euron laina.

Minusta yli 200 000 menevä laina on iso. Se vaatii jo hyvän maksukyvyn. Itse en uskaltaisi ottaa noin isoa lainaa mutta tiedän parin tuttava perheen ottaneen. Toisella ei ole lapsia eivätkä taida hetkeen voida hankkia sillä lainan lyhentely mammalomalla olisi " mahdotonta" mitä suuresti ihmettelen. Meille 100 000¿ oli jo liikaa mutta pienemmälläkään lainalla ei talonrakentamisesta selvitty. Sensijaan kaiken kokoisia autolainoja pidän liian isoina ja täysin turhina!

Eli tuo otsikoissa kauhisteltu 200 000 euroa. Asumme itse rakennetussa 160/190 m2 omakotitalossa Etelä-Suomessa järven rannalla ja tämä on toinen omistusasuntomme. Ensimmäisestä kämpästä saamillamme voittorahoilla maksoimme miehen opintolainat pois. Ikää meillä on molemmilla on 28-vuotta. Perheessä on yksi lapsi.



Lainaa lyhennämme yhteensä 900 euroa kuukaudessa + kiinteät asumiskulut päälle (kaukolämpö, sähkö, vesi, jätemaksu, vakuutukset) Kiinteät kulut tekevät noin 150 euroa/kk. Laina-aika on 25 vuotta. Rakentamisen ajan asuimme pienessä vuokrakolmiossa, josta maksoimme 770 euroa kuussa. Tuon vuoden jälkeen maksamme ilomielin pari sataa euroa lisää, sillä asumismukavuuskin on aivan eri luokkaa. Ekasta omistusrivarikaksiostamme maksoimme 600 euroan lyhennustä ja 200 euron vastiketta, joten uuden lainan myötä kuukausittaiset asumismenot eivät mitenkään merkittävästi kasvaneet.



Meidän perheen nettotulot ovat 3300 euroa kuukaudessa. Omista tileistämme laitamme molemmat 650 euroa yhteiselle tilille, josta hoidetaan laina ja muut asumiseen liittyvät maksut. Pikkaisen jää siis vielä säästöönkin;)



Asuntomme vakuusarvo (80 prosenttia todellisesta myyntihinnasta) on pankin arvion 265 000 euroa eli jos talo jouduttaisiin jostain syystä myymään, sitä aloitettaisiin kauppaamaan hippusen alle 300 000 eurolla. Omamme saisimme siis varmasti takaisin.



Eikä meitä kyllä muutenkaan iso laina hirvitä, johtuuko sitten hullun rohkeudesta vai mistä. Parin prosentin koron nousukaan ei meidän taloutta kaada ja miehen tuloihin on odotettavissa vuosittaista kasvua. Molemmat olemme aloilla/työpaikoissa, jossa töitä riittää.



Tällä kertomuksellani en kannusta muita ottamaan järjettömän suuria tai suuren kuuloisia lainoja, vaan halusin kertoa omasta tilanteestamme. Pienempi laina olisi tietenkin kiva, mutta suurenkin kanssa pärjää - jos perheen tulot sen kestävät.

...käteen jää yhteensä n. 3200¿/kk. asumiseen yht. n. 1000¿/kk.

maksettavaa 25v. miettikääpä ja suhteuttakaa omaan tilanteeseen. Jos tulot on pienemmät kun meillä, eipä lainaakaan voi/ kannata! ottaa juuri enempää.

Itsellemme ajankohtainen ja kiinnostava aihe.

Mua ei niinkään pelota korkojen (pieni?) nousu vaan jos jompikumpi puolisoista joutuis jostain syystä työttömäksi/työkyvyttömäksi tai muuta vastaavaa. Miten sitten saisi lainan maksettua kun menot on kuitenkin suunniteltu ainakin noin suunnilleen pienellä lisäpelivaralla kahden vakitöissä käyvän maksettaviksi?

Oletteko muut ottaneet sen varalle vakuutusta yms?