Anopppini..=(
-lukee verokortit,siis minun ja mieheni
-jos lapsilleni sattuu jotain,syyttävällä sormella osoittaa minua
-Haukkuu sukulaisiani,jotka hänen miellestään jakssavat paremmin lastensa kanssa,kun hänen tyttärensä omiensa tai hän itse sillon aikanaan omien klastensa kanssa (ei ääneen tunnusta mutta rivien välistä saa täysin sen kuvan)..
-haukkuu kaikkia lukeneita ihmisiä(myös sairaanhoitajia),koska itse eikä miehensä ole lukeneet,edes peruskoulua loppuunkäynyt..
-suvussani paljon lukeneita ihmisiä ja insinöörejä,niin oikein ilkeästi sanoo minulle et ei tuosta teidän pojasta MIKÄÄN insinööri tule,vaan työmies!!
-Kysyy minulta et saatko tehtyä lastesi kanssa mitään?(Todellakin saan tehtyä kaikennäköistä,mutta tyttärensä ei saa edes viikkosiivousta tehtyä omien lasten kanssa)vastaan hämillään että no pakkohan se on saada tehtyä,johon anoppi tuumaa et niin mutta tarkoitinkin et mitään järkevää..just!! mikä kenenkin mielestä sitten on järkevää!?!?!
-yrittää minulle tuoda tauluja,verhoja yms..haluaisi selvästi että kotimme näyttäisi hänen kodiltaan,ei USKO jos sanon et no tuo taulu nyt ei niin ole minun tyylinen,vaan sanoo et jätän tänne sen niin etsi sille joku hyvä paikka!! =((
-Kerran töissä ollessani(ennen aina oli meillä kun tiesi et minä olen töissä,vaikka olisi ollut hoitaja talossa)Oli petannut sänkymme ja pistänyt yöpaidan kaappiin hengariin,ARVATKAA MEINASINKO MENNÄ HAKKAAN MAMMAN SAMANTIEN,minusta tuo on jo henkilökohtaisuuksiin menemistä!!
-mietin lisää juttuja ja jatkan sitten,ONKO MUILLA NÄIN IDIOOTTEJA ANOPPEJA??????????????????
-
Kommentit (34)
- sen harvan kerran kun tulee lapsia hoitamaan, lukee vähintään kaikki pöydällä olevat postit yms...
- luulee että sillä on oikeus tietää kaikki asiat meidän elämästä
- tunkee lapsille AINA keksejä ja lauantaimakkara siivuja kun ollaan siellä ja me käydään siellä aika usein. (valitettavasti)
- neuvoo joka hiton asiassa
- ei hoida lapsia ellei mulla ole joku lääkäriaika tms.. miehen kans yhteistä aikaa ei ikinä kun ei ole hoitajaa
- motkottaa miehelle kaikista asioista sillon kun mies käy yksin anoppilassa. eli minä en ole kuulemassa..
- soittaa JOKA ilta. viikonloppunakin jos ei siellä käydä niin viimeistään illalla soi puhelin;" ootteko te lähteny johonkin kun mitään ei ole kuulunu"
- kyselee kaikkea turhaa paskaa kaikista asioista ja ihmisistä joita ei edes tunne. esim; ollaan käyty jossain kylässä niin anopin pitää tietää että minkälaista pullaa siellä oli. :O haloo!!
onhan noita vaikka mitä mutta en jaksa enempää kirjoittaa.....
onneksi mun anoppi on niin arkajalka ettei se uskalla ilman miestään kyllä ees käydä täällä meillä...miettikää oman poikansa luona ellei sit oo ottanu kaljaa ja on sitäkin uhmakkaampi ja tietysti silloin rohkee mut meille ei oo asiaa päissä!
Meissä kaikissa on ikäviä asioita. Eikö kannattaisi keskittyä niihin hyviin puoliin.
En ikinä. Mun kimppuun voi tulla, tervetuloa vain. Mutta mun lapset se akka ois voinu jättää rauhaan.
Vierailija:
sen esittely oli silti tärkeämpi kuin oma lapsi. selitä mitä haluat mutta asiat on meillä pikkusen eri tärkeysjärjestyksessä.
Yleensä jouluaattona ei olla enää käyty mummoloiissa kun tykätään olla PERHEEN KESSKEN KOTONA,anoppi soittaa et monenkos aikaan teille pukki tulee? vastaan et siinä kuuden maissa.Mamma meinaa et no sattuipa kivasti ku tolle tyttärelle se tulee silloin ja silloin,tullaankin sitten teille!!!! AIVAN
Lapsi oli pienessä kuumeessa, kerroin, kuinka tarkkaa kuumekouristuslapsen kuumeen hoitaminen ja tarkkailu on.. Lupasin ajella itse juhlista kotiin välillä laittamaan supon, jos kuume nousee. Kun tulimme kotiin, anoppi pömppää eteiseen ja sanoo iloisena ettei ole pojalla kuumetta. Menin lapsen viereen ja kauhistuin, laitoin heti mittarin, joka näytti reilusti yli 39 astetta. Jumalauta sitä naista, ei näköjään ollut ainoan lapsenlapsen terveydellä pienintäkään väliä. Kuumeen oli mitannut viimeksi yli 3 tuntia aiemmin. Kuinka kukaan voikaan olla noin järkyttävän ajattelematon!
Niin inhottava ihminen että toista en ole tavannut. Opin minäkin sen että, omaa miniää ja vävyä kohtaan en ole samanlainen.
Sitten anoppi syöttää poikaamme ilman ruokaliinaa (vaikka sellainen on mukana ja olen sanonut, että sitä pitää myös käyttää) ja aina sotkee pojan vaatteet. Nykyään on ruvennut juottamaan pojalle sokerista kotitekoista viinimarjamehua - väittää aina että siinä ei oo paljon sokeria, mutta on minullakin makuaisti... lisäksi sotkee vielä pojan vaatteet sillä mehulla ja arvatkaa kuka niitä sitten jynssää puhtaaksi allergiasta rikkonaisilla käsillä... ei ole mitään herkkua. Olen anopille sanonut tästä ja se ei auttanut, viimein pimahin miehelle, kun jälleen kerran olivat anoppilassa pojan kans ja taas oli vaatteet sotkettu viinimarjamehuun. Sanoin miehelle, et tästä lähin nakkaan vaatteet roskiin, jos ei rupee muutosta tulee. Että minä en rupea kipeillä käsillä niitä aina jynssään puhtaaksi (pyykkikoneessa ei viinimarja näy lähtevän). No mies illalla myöhään jynssäs ite ne puhtaaksi ja sen koomin ei anoppilassa oo viinimarjamehuun pojan vaatteita sotkettu. Ei mua haittaa jos antaa vähäsokerista viinimarjamehua, mut käyttäis ees sitä p.......n essua suojana!!! Minä en ymmärrä, miksi sitä essua ei voi käyttää. Itsekin sitä käytän ja muutenkin yritän syöttää nätisti, ettei vaatteet sotkeennu. Anopin syötön jäljiltä saa laittaa aina vaatteet pesukoneeseen.
Lisäksi anoppi on haukkunu mulle toista miniäänsä, kun ei oo siellä petit petattuna, eikä oo opettanu lapsiaankaan petaamaan... heh, eipä tuo osaa miehen nuorin velipoikakaan tyttökaverinsa kans petata, vaikka yöpyvät anoppilassa... Ei oo vaikee arvata, et haukkuu muakin muille miniöille ja tytölleen... Tyttärensä on ainoa, jota anoppi uskoo ja joka saa anopin pään kääntymään asiassa kuin asiassa.
Monta kertaa viikossa soittelee meille - yleensä miehelle - ja utelee meidän elämää... Tänäänkin taas soitti. Onneksi tuota välimatkaa kuitenkin on riittävästi. Sääliksi käy miehen vanhimman veljen vaimoa, kun asuvat samassa pihassa. En yhtään ihmettele et ei kutsu anoppia koskaan kylään eikä keitä sille kahveja jos se sattuu itse änkeemään... siitäkin anoppi on minulle valittanut (miksi pitäisi keittää kahvit, kun samassa pihassa asuvat???).
Voi luoja oishan näitä, mut sainpahan ees jotain purettua tänne... välillä kun meinaa ruveta keittämään yli. Ennen tykkäsin hirveesti anopistani, mut kun mentiin naimisiin mieheni kanssa ja esikoinen synty, niin sen jälkeen rupes välit anoppiin viilenemään...
Tuli vielä tosta laktoosista mieleen, että mieskin kerran anopille ärähti, kun se meinas antaa pojalle tavallista jäätelöä, vaikka varsin hyvin tiesi että se ei sitä kestä. Nytki kun sitä suklaata oli antanu ja poika itki seuraavana yönä. Seuraavana päivänä kun kysyttiin, niin sano antaneensa suklaata ja me siihen, että ei poika kestä yhtään laktoosia, niin anoppi vaan, että ei hän arvannu, että on niin herkkä. Hei haloo... on siitä sen verta monta kertaa sanottu. Kerran kerroin anopille, että ei ees suklaakeksiä ole kestänyt, niin miten sitten suklaata!!!