En haluaisi laittaa lasta päiväkotiin, kohtalotovereita?

...perhepäivähoitaja, tai jos kunnassanne on ryhmäperhepäiväkoti. Ovat pienempiä ja kodinomaisempia vaihtoehtoja. Tosin päivökodissakin 1,5-vuotiaat taitavat olla 5-hengen suuruisissa ryhmissä. Vasta yli 3-vuotiaat lapset ovat mielestäni yli 10 hengen ryhmissä.



Meidän kunnassamme muuten kakki alle 3-vuotiaat joutuvat menemään perhepäivähoitoon! Päiväkotiin otetaan vasta yli 3-vuotiaita!

Siis minä en myöskään haluaisi laittaa lastani päiväkotiin enkä perhepäivähoitajalle. En siis vieraaseen hoitoon. Tyttöni on seitsemän kuukautta enkä ole vielä tehnyt minkäänlaisia suunnitelmia töihin menosta. Olen varmaan siihen kolmeen vuoteen hoitovapaalla ja jospa sitä ennen tulis kakkonen, niin sitä vois sitten jatkaa.

Eihän se rahallinen tilanne hyvä ole kun äitiysloma loppuu, mutta mielummin kituutan kuin vien lapseni hoitoon. En nyt ehkä sanois että pelkään laittaa lastani hoitoon. En vain raski ja nautin kotona olosta.

Vietän jo nyt unettomia öitä asian takia. Huhtikuussa on pakko mennä töihin ja tyttö silloin vasta vuoden. Tuskin on edes ollut kenenkään muun hoidossa siihen mennessä koska molempien vanhemmat ja suku asuvat niin kaukana. Omalla paikkakunnallani en liiemmin voi edes valita minkä kokoiseen ryhmään haluan lapseni (ruotsinkielinen ja Turussa!). Hoidon muodolla ei sinänsä ole minulle kovinkaan suurta merkitystä koska mielestäni koko suomalainen päivähoito on saanut turhan paljon negatiivista julkisuutta viimeaikoina. (ensimmäinen lapsi / ei kokemusta). hain päivähoitopaikkaa viikon aikaisemmin kuin aloitan työt joten katsotaan miten menee.

Itse päiväkodin tätinä kommentoisin. Eli OMA mielipiteeni on että alle kolmivuotiaalle paras hoitopaikka on koti tai perhepäivähoito tai mahdollisesti ryhmis. Päiväkodissa kun ryhmäkoko alle kolmivuotiaiden ryhmässä on usein 10-12 lasta ei todellakaan tätä yksilöllistä aikaa kauheasti ole, sama lapsilukumäärä on kyllä myöskin ryhmiksissä, mutta yleensä tila on kodinomaisempi ja samassa talossa, sekä ulkoilu paikassa ei ole samanaikaisesti muita lapsiryhmiä. Kuten yleensä päiväkodissa.

Itse en myöskään raaskisi viedä omaa pienokaistani hoitoon ja ymmärrän nyt esikoisen saatuani paremmin vanhempien huolta ja ikävää heidän jättäessään lasta hoitoon. Itse joudun todennäköisesti palaamaan töihin myöskin lapseni ollessa n. 1 1/2 vuotias ja nyt jo välillä hirvittää.

Hoitopaikkaa valitessa kannattaa paikkaan tutustua itse, sekä sen hoitajiin. Hyviäkin paikkoja löytyy. Itse haen ainakin noin pienelle lapselleni mieluiten sellaista paikkaa missä yhdessäolo ja rauhallinen yhdessäolo on tärkeämpää, kuin jatkuva tekeminen.



wiivi ja typy

Niin on meillä tehty. Mies toivoi, että jäisin kotiin ja mikäpä kotona on ollut ollessa. Ei se leipä aina niin leveä ole ollut, mutta eipä meillä nälkääkään nähdä.



En henkilökohtaisesti edes harkitse muutakuin ihan pakottavista syistä lapsen hoitoon vientiä (ja nyt ei tarvitse alkaa nipottamaan niiden jotka hoitoa kannattavat, sillä kirjoitin oman mielipiteeni, jonka takana myös pysyn).



Olen ollut tytön kanssa 6,5 vuotta kotona ja nyt heitin miehelle että vieläkö olen toiset ainakin 6,5 vuotta kotona kun nuorempi on nyt 3,5kk. Kuulemma hänelle passaa. Kuin myös minulle, saan eläimetkin hoidettua päivän mittaan hyvin.

Meillä on tyttö nyt 2kk, mutta koska palaan syksyllä töihin, on hoitoon menoakin pitänyt jo ajatella. Itse olen ehdottomasti päiväkodin kannalla jos vaihtoehtona on perhepäivähoito, mutta jokainen muodostaa siis itse mielipiteensä:)

Toimin päiväkodissa erityislastentarhanopettajana ja päiväkotimme pienten ryhmä on hyvä esimerkki siitä, mitä pienten ryhmän tulisi olla. Ryhmäkoko on 10 lasta, 3 aikuista. Hoito on yksilöllistä sikäli, että pienten omat rytmit huomioidaan. Elikkä jos joku nukkuu vielä aamupäiväunet hoidon aloittaessaan, hän saa nukkua ne myös pk:ssa. Ja jos sitten valvoo kun toiset nukkuu, niin henkilökunta ei tee siitäkään ongelmaa.

Olen kyllä ollut myös päiväkodeissa, joissa jo paikkaa haettaessa esitetään toivomus siitä, että lapsi olisi " päiväkotirytmissä" hoidon aloittaessaan. Nyt kun haen omalle lapselleni päivähoitopaikkaa, käyn tutustumassa etukäteen eri vaihtoehtoihin ja valitsen sitten sen lapsilähtöisimmän, johon hänet haen.

Perhepäivähoito on hyvä vaihtoehto silloin, jos hoitaja on oikeasti hyvä ja työlleen omistautunut. Olen vaan työni puolesta ollut liikaa tekemisissä perhepäivähoitoon liittyvien " ei-hyvien" kokemusten kanssa, joten koska en täältäpäin yhtään perhepäivähoitajaa tunne, niin en myöskään sieltä hoitopaikkaa hae.

Mutta kuten jo aiemmin totesin, jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee, ei tässäkään asiassa ole yhtä ja ainoaa oikeaa ja parasta tapaa taikka sitä hoitopaikkaa:)

Olette kylla Suomessa asuvina onnekkaita, etta siella on niinkin pitkat aitiyslomat. Mun pitas vieda tammikuussa 5kk vanha poika hoitoon. Olen nyt jo venyttanyt alkoperaista aitiyslomaa puolella. Kaikki hoitovaihtoehdot eli perhepaivahoito tai tarha tuntuvat ihan liian aikasilta. Vaihtoehtona on lopettaa tyot ja hakea sitten myohemmin uusi paikka. Rahallisesti parjattaisiin, vaikka ei tietysti hirveasti olis milla mallata. En vaan tieda harmittaisko toi urapuoli sitten vanhempana...ja kuinka helppoa on loytaa nuorena yhden lapsen aitina toita... Mies sanoo, etta paata itse. Olisi vaan niin ihanaa nauttia viela tasta aiteydesta taysipaivasesti!

Nimittäin ainakin meidän päiväkodissa (jossa olen töissä) alle 2-vuotiaita on jopa 12 samassa ryhmässä. Näin siis helsingissä. Hoitajia on kolme. Enpä ole missään kuullut että olisi vain viisi lasta ryhmässä. Ja yli kolme vuotiaita saa olla 21 kolmea aikuista kohti. En minäkään ihan pientä päiväkotiin veisi jos muita vaihtoehtoja on, kun on nähnyt mikä siellä on hulina ja kiire.



Tipy

Menin vuoden alussa takaisin töihin ja esikoinen oli silloin 1v2kk. Hän aloitti yksityisellä perhepäivähoitajalla ja itse asiassa en silloin edes ajatellut päiväkotia vaihtoehtona. Ei sillä, että olisin kuullut huonoja kokemuksia vaan tuntui vaan paremmalta viedä niin pieni lapsi kodinomaiseen ympäristöön. Itse suosittelisin sinullekin sitä vaihtoehtoa!



Kohta vuosi on takana hoitokuviota ja ollaan oltu erittäin tyytyväisiä - niin poika kuin me vanhemmatkin. Hoitaja on aivan ihana ihminen ja hänet valitsinkin muutaman tutun suosittelemana. Suositukset olivat aika vahvoja, sillä samaan aikaan hoidossa on ollut mm. lastenlääkärin, opettajan ja lasten psykologin lapsia ;-). Meille oli miehen kanssa tärkeää, että saimme itse valita hoitajan eikä sitä määrätty kunnan kautta. Kuten MariJo77 kirjoitti, niin tottakai näissä perhepäivähoitajissakin on suuria eroja ja tietysti hoitajan merkitys on hurjan suuri. Perhepäivähoitajan kohdallahan tilanne on se, että hoitaja on lasten kanssa yksin eli kukaan toinen aikuinen ei ole varmistamassa, että homma on hoidossa.



Ensimmäiset viikot olivat ainakin minulle aika rankkoja. Luotin kyllä hoitajaan, enkä työpäivän aikana kovasti miettinyt pojan vointia, mutta aamut olivat vaikeita. Alussa poika jäi itkemään (kuten varmaan kaikki hoidon alkaessa) ja se tietysti otti itselle koville. Mutta onneksi se meni nopeasti ohi. Nykyään poika menee innoissaan hoitoon ja puhua pälpättää niin hoitotädistä kuin hoitokavereistaankin kotona. Uusi vauva syntyi meille marraskuun alussa ja poika on ollut hoidossa vielä. Nyt joulun jälkeen jää kotiin ja olen ihan varma, että jää kaipaamaan tätä hoitotätiä ja kolmea muuta hoitolasta.