Juttele kanssani laulujen sanoilla!

Unen harso piirteet luo ja hämärtää

Olet siinä hetken, lämpö hämyyn jää

Sua tahdon turhaan tuntein koskettaa

Jää yö tumma, tyhjyys lämpö katoaa



Tule vielä kerran, aamu sarastaa

Anna mulle voimaa kestää tulevaa

Jätä vielä päivään lämpö tämän yön

Että jaksan kestää jälleen arjen työn



Sä surun pyyhit'silmistäni pois

Kuin totta olla kaunis uni vois

Mä kesken kiireen hellän hymyn nään

Vain siksi vielä uskon elämään

kuudelta aamulla ylös, juoksee kylmään yöhön, että kerkeet tylsään työhös?

Elämä on testi josta ei selviä yks ainutkaan, se testaa sun sydäntä ja siihen sä et voi vaikuttaa.

Pitää vaan hyväksyy et jokupäivä se pysähtyy, ja nauttiminen on elämälle ainut hyvä syy.

Mä joka päivä töitä teen

joka ainoa aamu seitsemäksi meen

sen kaiken teen mä siksi vain

koska kulta sä jaksat olla mun omanain

Ne ihmettelee, miks mä nauran aina

Kato, meillä päin ei itketä lauantaina

Mä nauran, vaikka ei nii naurattaiskaan

Viimelauantaista on taas kauan aikaa

Unen harso piirteet luo ja hämärtää

Olet siinä hetken, lämpö hämyyn jää

Sua tahdon turhaan tuntein koskettaa

Jää yö tumma, tyhjyys lämpö katoaa

Tule vielä kerran, aamu sarastaa

Anna mulle voimaa kestää tulevaa

Jätä vielä päivään lämpö tämän yön

Että jaksan kestää jälleen arjen työn

Sä surun pyyhit'silmistäni pois

Kuin totta olla kaunis uni vois

Mä kesken kiireen hellän hymyn nään

Vain siksi vielä uskon elämään

Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin

Niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin

siihen mä jään

Sä tuot niin hiljaa kätes kädellein

Sanot kultasein, mä näin tahdon olla vain

Onneksi meitä on kaksi

me täällä kaksin kuljetaan

maailmaa, jonka halki kuin

pikataivalta kaahataan

kai kaikki muuttuu paremmaksi

jos silmät suljetaan

kuljetaan pää kylmänä

ja pää kylmänä kuollaan

Unen harso piirteet luo ja hämärtää

Olet siinä hetken, lämpö hämyyn jää

Sua tahdon turhaan tuntein koskettaa

Jää yö tumma, tyhjyys lämpö katoaa

Tule vielä kerran, aamu sarastaa

Anna mulle voimaa kestää tulevaa

Jätä vielä päivään lämpö tämän yön

Että jaksan kestää jälleen arjen työn

Sä surun pyyhit'silmistäni pois

Kuin totta olla kaunis uni vois

Mä kesken kiireen hellän hymyn nään

Vain siksi vielä uskon elämään

Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin

Niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin

siihen mä jään

Sä tuot niin hiljaa kätes kädellein

Sanot kultasein, mä näin tahdon olla vain

syntyi alle tähtien pohjoisten

Elisa, ei tahtoon isänsä suostunut nöyrtymään

Elisa, nyt hän lentäen lähtee kuin lajinsa viimeinen..

syntyi alle tähtien pohjoisten

Elisa, ei tahtoon isänsä suostunut nöyrtymään

Elisa, nyt hän lentäen lähtee kuin lajinsa viimeinen..

Niin sä tulit varhain väsyksiin

petyit niihin puheisiin

joissa kaikki on kohta mut ei vielä, vielä, vielä, ikinä ei

Kouluun sä menit silmin vihaisin

ne sanoi lapsi on sekaisin

ja olisit nyt paremmin

jos olet hiljaa ja kunnollinen, tunnollinen

niin kaikki on helpompaa

muuten joudut katumaan

ja sä mietit

Ne ei tahdo mua

ne tahtoo Ingalsin Lauran

essussaan kiltisti tottelemaan

mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran

vielä joskus teen niin kuin huvittaa

ja niitä kaduttaa

....Ei auta peräruiskeet

Ei poisto amalgaamin

Ei tv-shopin tyynykään, se anatoominen

Ei auta voimajooga

Ei auta sorkkarauta

Ei auta ruoho eikä aerobic

Yritin myös nyrkkeilyä, bodausta ja pyöräilyä

Meditoin ja paastosin ja uin ja rakastuin ja

Opiskelin kieliä ja luin filosofiaa

Harrastin runoutta ja teatteria...

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

Mä oven avaan

En henkeä saa

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

En tänne kuulukaan

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä

....Ei auta peräruiskeet

Ei poisto amalgaamin

Ei tv-shopin tyynykään, se anatoominen

Ei auta voimajooga

Ei auta sorkkarauta

Ei auta ruoho eikä aerobic

Yritin myös nyrkkeilyä, bodausta ja pyöräilyä

Meditoin ja paastosin ja uin ja rakastuin ja

Opiskelin kieliä ja luin filosofiaa

Harrastin runoutta ja teatteria...

Let it be, let it be, let it be

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

Mä oven avaan

En henkeä saa

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

En tänne kuulukaan

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä

Mene pois minun asunnostain

Mene pois, löydät jonkun vielä jostain

Mene pois, kyllä joku sinut ostaa

Kun tarjoaa parastaan

Voi varkailtakin varastaa

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

Mä oven avaan

En henkeä saa

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

En tänne kuulukaan

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä

Mene pois minun asunnostain

Mene pois, löydät jonkun vielä jostain

Mene pois, kyllä joku sinut ostaa

Kun tarjoaa parastaan

Voi varkailtakin varastaa

Tämä talo on tyhjempi nyt

kun sä otit kaikki tavarasi levyjä myöten

tämä talo on tyhjempi nyt

pöydän paikalla on pahvisia laatikoita

sydämen muotoisia haaveita

asioita, jotka tapahtui

ja joita joiden ois pitänyt olla aivan erittäin, aivan erilail

minä olen varma, että kaiken ois korjata voinut

ja korjata voinut ja korjata voinut

Emmä tiedä mitä tapahtuu

joku sotkee tätä asuntoa

epäilen, että se on talonmiehen akka tai..

sil on avainet kaikkiin näihin asuntoihin

Emmä tiedä mitä tapahtuu

joku sotkee tätä asuntoa

Let it be, let it be, let it be

...Sänkyyn kömmin allapäin, en saa nyt unta, en.

Olen ystävien kesken yksinäinen.

Aamulla en jaksa nousta päivään hilpeään,

Olen liian hauska yrittämäänkään.

Mut mä liikun kriisistä kriisiin, kuljen komein askelin.

Tahdon, ettei mikään ois kuin ennenkin.

Kuljen kriisistä kriisiin, enkä löydä apua.

Onnen sirpaleet mua haavoittaa ja saa

Kriisiin.

Ei auta bingolotto,

Ei auta viinan otto.

Ei auta jumalauta, ei. Mitä mä teen?

Teen retken meren rantaan, tuulipuku suojan antaa.

Ulkoiluhan rauhoittaa, sehän on hauskaa.

Syön piirakan, kiroan sen makua.

Vedän keuhkoihin merituulen löyhkäävän hien....

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

Mä oven avaan

En henkeä saa

Anna mun mennä

(Anna mun mennä)

En tänne kuulukaan

Mun koti ei oo täällä

Mun koti ei oo täällä

Mene pois minun asunnostain

Mene pois, löydät jonkun vielä jostain

Mene pois, kyllä joku sinut ostaa

Kun tarjoaa parastaan

Voi varkailtakin varastaa

Tämä talo on tyhjempi nyt

kun sä otit kaikki tavarasi levyjä myöten

tämä talo on tyhjempi nyt

pöydän paikalla on pahvisia laatikoita

sydämen muotoisia haaveita

asioita, jotka tapahtui

ja joita joiden ois pitänyt olla aivan erittäin, aivan erilail

minä olen varma, että kaiken ois korjata voinut

ja korjata voinut ja korjata voinut

Emmä tiedä mitä tapahtuu

joku sotkee tätä asuntoa

epäilen, että se on talonmiehen akka tai..

sil on avainet kaikkiin näihin asuntoihin

Emmä tiedä mitä tapahtuu

joku sotkee tätä asuntoa

Mä teen sen mitä mun tehtävä on (let's go)

mä meen koska mun mentävä on

Ei, ei mikään mulle riitä, mulle ei

ei mikään tunnu miltään enää ei

ei, anna mä meen, anna mä meen

Hei älä mee, tai viet multa kaiken

ilman sua elää en enää voi

älä mee, tai viet multa kaiken

Ethän mee, sä et jättää mua saa

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.

Paljon sen vuoksi antaisin,

Että tuntisit oikeesti

Miten paljon sä haavoitit.

Ja miten kerran toisensa,

Jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti.

Älä väitä ettei oo sulla muka muistoo.

Vai pidät sä mua tyhmänä,

Jolla ei ole väliä?

Itsetäänselvyytenä, lastenpalapelinä?



Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.

Liikaa oot sen varjolla,

Jo varastanut anteeksi.

Mistä sait sen käsityksen,

Et noin voi tehdä toisille.

Mut se mun täytyy kyllä myöntää,

Sul on pokkaa ainakin.



Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa.

Varsinkaan kun se mitään muuta ei.

Mut tekisitkö sä uudestaan saman,

Jos saisit valita?

Onko sussa jäljellä,

Palaakaan inhimillisyydestä?

Lähdetään Rovaniemelle siis

tämä on yöjuna kasi-kuus-viis

meitä on täällä tonttuja kööri

pidä meistä huolta konduktööri

[i Ohi on kun pikkukylän juna hiljaa kulkee kuitenkin Turkuun

menolippu, mulla kauas menolippu on

oleskelu asemilla Heikkojen siitä on hyvä olla Lähdön läheisyydestä He turvaa saa

Asemalla soitellaan ja svengaillaan, kun junaa odotetaan

Kun juna kulkee vaan kulkee on sillä suunta tuonne pohjoiseen Se kulkee vaan kulkee ja sinne palaa aina uudelleen

Me oltiin napapiirin rakastavaiset, vähän aikaa vaan. Ja nyt kun satu on ohi, ei tarvi matkustaa, rakkaimpansa luokse aina jonnekin pohjolaan.

Pilvien alla, maan päällä

mutta nopeimmat junat eivät pysähdy enää täällä

pilvien alla, maan päällä

mutta nopeimmat junat, nopeimmat junat

ei nopeimmat junat enää pysähdy täällä.

Kiskot mieltä kuljettaa

ja kiskot kirjoittaa

kiskot rytmin aikaan saa

ja rytmi tartuttaa

kiskot pitkin käsivartta

kohden asemaa

asemalla vaikeinta

on kiskot irrottaa

Minä tahdon kasvaa

minä tahdon muuttua

tahdon muistaa juureni

mä, mutten juuttua

paikoilleni miettimään

ett' mitä olla vois

siellä nurkan takana

ja siksi tahdon pois

Lähdetään Rovaniemelle siis

tämä on yöjuna kasi-kuus-viis

meitä on täällä tonttuja kööri

pidä meistä huolta konduktööri