OLETUS: Miehesi ottaa sinusta eron tänään. MIKÄ ON SYYNÄ?

Syy olisi varmaankin, että mies vihdoin tajuaisi, että meitä ei ole tarkoitettu toisillemme. H



aluaisin eron ja haluaisin erota sovussa. Tunnelin päässä onneksi näkyy valoa sen suhteen.

Kyllästyn lopultakin kuuntelemaan jatkuvaa valitusta läskeistä, tyhmyydestä yms. ja pönkittämään vaimon huonoa itsetuntoa.



Haluan enemmän ja parempaa seksiä.

tarve omaan rauhaan.



Mähän en ole tuollainen, mutta voisin kuvitella että mies eroa hakiessaan näkisi mut tollaisena.

Todennäköisempää on silti se, että minä jätän mieheni ennen kuin jään kiinni.

Syynä olisi jokin pitkään muhinut hänen sisäinen kriisinsä, jota ei ole saanut sanottua. Tämä koskisisi joko hänen väsymistään perhearkeen ja kontrolliini siitä tai hänellä olisi salasuhde jo pidemmältä ajalta ja olisi päättänyt valita toisin.



Asia tulisi minulle kyllä täysin pyytämättä ja yllättäen (en ole moista harkinnutkaan), mutta mikäpä siinä, vaihtelu virkistää. Olisi siinä tietysti molemmila hiukan sumplimista, kolmen alle 5-v lapsen kanssa.

Olen kyllä yrittänyt antaa syitä:

- jäkätys

- ulkonäöstä huomautteleminen

- alkoholinkäytöstä huomautteleminen

- suoranainen vittuilu+piilovittuilu

- erittäin vähän seksiä

että mun suku on mitä on, jos minäkään en heitä aina kestä, en oleta että mieskään kestäisi...

Exän kanssa tuli erottua mm. siitä syystä, että ei jaksanut enää sitä, että narsistinen siskoni hallitsi elämääni...

Se on viimeinkin tajunnut, että en vain ole se, mitä hän ehkä toivoi - en ole yhtä järkevä, yhtä puhdassydäminen, yhtä kärsivällinen kuin hän. Hän huomasi, ettei vain pysty arvostamaan minua tarpeeksi. Olen hänelle kamala pettymys.

Ei olisi. Syy olisi hänen oma keski-iän kriisinsä ja tarpeettomuuden tunteensa. Hän ajattelisi tekevänsä minulle palveluksen vapauttamalla minut nuorempien ja viriilimpien miesten saataville.

Miestäni taatusti häiritsee minun sotkuisuuteni, vaikka minä olen se joka ottaa päävastuun kodin viihtyvyydestä, mutta en taida mistään yrityksistä huolimatta saavuttaa hänen ideaali standardejaan. Epäilen olisiko tämä ärsytys todellinen syy eroon.



Jossain mielessä ero olisi minulle suurikin helpotus. Olen tukenut miestäni jo vuosia niin taloudellisesti kuin varsinkin psyykkisesti hänen tervehtymistään mielenterveyden ongelmista. Jos mieheni ottaisi eron, olisi syy tavalla tai toisella tässä. Joko hän ajattelisi, ettei jaksaisi tätä jatkuvaa suossa rämpimistä ja etäisyyden ottaminen perhe-elämästä voisi tuoda jonkinlaista helpotusta (mikä oliskin ehkä totta, ja olenkin sitä hänelle ehdottanut), tai hän ymmärtäisi kuinka valtava taakka hän on meidän perheessä ja haluaisi helpottaa meidän elämää poistumalla ja ottamalla sen valtaisan mustan klöntin mukanaan (tämäkin olisi totta, mutta se on kumma miten rakkaus voi jaksaa ja jaksaa ja pitää toivoa yllä...)



En nyt siis löydä itsestäni mitään valtavia vikoja, mutta toki toisen voi kokea enemmän esteeksi ja taakaksi kuin kumppaniksi, eikä sille sitten hirveästi mitään voi.

Tänään mies ei ottaisi minusta eroa minun takiani, vaan koska on alakuloinen ja työstä stressaantunut, niinkuin yleensä tähän aikaan vuodesta.

Toisaalta, tunnemme toisemme ja toistemme mielialanvaihtelut ja luonteiden haittapuolet jo aika hyvin. Suhteen alussa eroriski oli paljon suurempi kuin nyt, 16 vuoden jälkeen. :)

Minusta ei pitäisi ottaa eroa mistään syystä. Ero johtuu yleensä suhteesta, ei jommastakummasta osapuolesta yksin.

Luulen, että jos joskus eroamme, niin se johtuu siitä että jompikumpi rakastuu ja haluaa elää uuden rakkauden kanssa.

Ja sitten sitä ärsyttää, kun aamulla tuli kiire, ja mä en oo käynyt kahteen viikkoon ruokakaupassa ja sotkuistakin on.

musta, enkä mäkään siitä.



Vikoja löytyy molemmilta roppakaupalla, mutta rakkautta ja tahtoa aina enemmän.



Mutta jos olisi kolmas osapuoli jommalla kummalla, niin vaikea ois siinä tilanteeessa saada ero estettyä.

enkä tee koskaan mitään.

Olen ärsyttävä, ehdoton, vaikea ja lyhytpinnainen ihminen.

Itse elän, ainakin omasta mielestäni, vakaassa ja ihanassa aprisuhteessa enkä oel ikinä joutunut miettimään tai pelkäämään esim. että miehellä olisi toinen. Mutta, iinä ei voi olla toisesta varma, minäkään en voi olla miehestäni.



Jos hän haluaisi eroa

-pelkäisin, että masennus on mennyt niin pahaksi, ettei voi enää olla kenenkään lähellä, ei des perheensä



Oikeastaan ainoa jota edes osaan kuvitella. Muut syyt saavat minutkin pyörittelemään silmiäni.

kontrollin tarve. Enimmäkseen olen kiva ja leppoisa ihminen, mutta esim sotkua en jaksa yhtään ja sanon aika nopeasti.



Toinen syy voisi olla miehen oman stressaavan työtilanteen aiheuttama kriisi.

Sama tilanne meillä, olen tukenut vuosia mielenterveysongelmaista miestä ja ei kyllä yhtään haittaisi vaikka lähtis ja veis mustan möykyn mennessäään

lörpöttävä pimpsa!

Jatkuva valitus ja se kun en suostu elämään mieheni pillin mukaan.