Lue keskustelun säännöt.
Ajattelen ihmisistä kauheesti pahaa
06.02.2013 |
Olen huomannut, että mielessäni ajattelen tosi paljon ilkeitä asioita ihmisistä. Siis naapureista, tuttavista ja kavereista, joistakin sukulaisistakin. En kuitenkaan läheisimmistä perheenjäsenistä. Olen ihan mukava ihminen ja tulen toimeen ns. kaikkien kanssa, mutta mielessäni saatan olla vahingoniloinen ja toivoa ikävyyksiä ihmisille. En tietenkään mitenkään kellekään näytä sitä. Nyt oon ruvennut miettimään, että haluaisin eroon tuollaisesta paskamaisuudesta ja ihan oikeasti ajatella ja toivoa hyvää ihmisille. Onko ihmiset vaan tällaisia vai voisiko sitä jotenkin oppia myös sisäisesti kivaksi? Miksi mä oon tälläinen?
Kommentit (24)
Minulla samanlaisia ajatuksia. Johtuuvarmaan siitä että olen ujo ja sen takia yksinäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mutta se johtuu ihan siitä, että olen niin pettynyt, syrjäytetty, katkera ja kateellinen.
vihaan tätä suomen yhteiskuntaa ihan kauheasti ja mietin välillä mitä kaikkea jäynää voisin tehdä aihettaakseni harmia ja hankaluuksia
sama täällä!
Olet järjen ihminen. Ihmiset ovat lähes poikkeuksetta yksinkertaisia, sydämettömiä kusipäisiä paskiaisia. Omatkin voi olla kuspäitä jotka purevat jos tilaisuus sattuu kohdalle.
Vahingonilo on sitä kun loukattu osa sinussa vaatii hyvitystä (jos olet iloinen vihamiehen vastoinkäymisestä)
Kateus on sitä kun et usko voivasi itse saavuttaa samaa kuin toinen (esin kaunis koti tai uusi auto)
Tavallaan nuo tunteet kertovat sinusta itsestäsi jotain.