"Varastan" aikaa mieheltä ja lapsilta, teenkö väärin?
Sanon miehelle kerran viikossa tai kahdessa joutuvani ylitöihin. Mies hakee lapset hoidosta, vie toisen muskariin ja tekee ruoan.
Oikeasti otan ajan itselleni. Menen salaa elokuviin tai johonkin pienimuotoiseen konserttiin, jos on sopivaan aikaan tai muuhun esitykseen. Tai käyn yksin syömässä tai vaan istun kahvilassa selaamassa naistenlehteä.
Mietin, mitä sitten, jos jään jotenkin kiinni... Mutta tarvitsen tämän oman pienen vapaahetkeni. Jos sanoisin miehelle, että mä menen nyt leffaan tänään - yksin - niin se olisi kuitenkin, että häh ja miksi ja rahanmenoa jajaja.
Teenkö pahasti väärin?
Kommentit (25)
Ehkä murehdin sitä sitten, jos jään kiinni ja tulee joku meso.
En mä miestä mitenkään pelkää. En vaan jaksaisi aina olla tilittämässä, että nyt menen sinne ja tänne, katsopa lapsia.
Yleensä niin, että mä haen lapset hoidosta, menen kotiin, teen ruoan. Mies tulee kun tulee. Asiasta on keskusteltu, mutta vetoaa aina töihinsä. Mutta näin se oli ennen lapsiakin, kumpikin tuli kotiin silloin kun tuli.
Nyt haluan edes yhden illan viikosta niin, että minäkin voin tulla koska sattuu eikä tarvi miettiä lapsia tai kotiasioita. Miehen mielestä työsyyt ainoat, jotka oikeuttaa tähän. Vaikka enhän minä tiedä, missä se luuhaa.
Käyn kyllä yksin kävelyllä. Harvoin noin myöhään, paitsi kesäaikana.
Harmitonta hupia, hyvää aikaa sinulle. Ei ole keltään pois. :)
Harmitonta hupia, hyvää aikaa sinulle. Ei ole keltään pois. :)
Ai siis valehtelu ei ole väärin? Tai on, jos mies valehtelee, mutta ei, jos nainen valehtelee?
Vain kiinni jääminenkö on väärin?
Keltä olisi pois, jos ap opettelisi puhumaan ja sopimaan asioista miehensä kanssa?
Voi ajatella, että täähän on ihan pikkujuttu. Niin onkin, niin pieni, että siitä on turha valehdella ja siten herättä epäluottamusta puolisoiden välille.
Mutta joo, mieti ap sitä vasta sitten, kun jäät kiinni. Älä vain kuvittele, että saisit asiat korjattua ennalleen.
Mies vaan tarkka raha-asioissa. Ei se varmaan mitään, jos kerran kuussa kävisin yksin leffassa tms., mutta jos ilmoittaisin, että teen sitä melkein joka viikko, kyllä se älähtäisi.
mitä leffalippu maksaa, kympin, 12 e? Kyllä on pientä jos tuollaisesta älähtää.
minusta teidän parisuhteessanne on ongelma, jos koet tarvetta valehdella menoistasi. Oletteko kovin köyhiä?
Mä en ymmärrä tuollaista suhdetta yhtään. Kuuluu niihin 50 % jossa ero napsahtaa.
Jos sanon, että haluan kerran viikossa sellaisen illan, että hän hakee lapset ja hoitaa kotityöt... Ei, kun että haluan joka toisen illan niin, että mies hakee lapset ja tekee ruoan. Mutta kerran viikossa niin, että voin sitten käydä jossain omissa jutuissani.
Mitäs sitten, jos mies sanoo, että ei se käy, kun hänen työt... Kuitenkin tiedän, että se päivällä juoksee omilla asioilla esim. kaupoissa keskustassa tai äitinsä luona kahvilla ja hoitaa sitten illalla ja yömyöhään paperitöitä.
Mun töistä ei voi noin vaan kesken päivää ottaa kahta tuntia omaa aikaa ja käydä vaikka shoppailemassa. Ja jos sanon miehelle tuosta, että työt hoidettava päivällä, niin mies taatusti suuttuu, että ei hän aio elää kello kaulassa ja jonkun valvonnan alaisena ja kääkkääk.
No, ehkä se on sitten niin. Ehkä tässä ei ole kuin ero edessä. Mä pidän lapsia sitten joka toinen viikonloppu, mies voi olla se lähivanhempi.
Pidä tuo oma viikoittainen hetkesi, jos et muuten sitä saa. Olen tehnyt samalla tavalla kuin sinä, tosin en yhtä säännöllisesti. Pysyy mieli virkeämpänä, kun saa joskus omaa aikaa.
että pitää valehdella. Mä kyllä tollasia teen ihan koska haluan, ilmoitan vain miehelle, että nyt on sitä ja tätä menoa. Toki jos on jotain muuta sovittu tai lapsen vientiä harrastukseen tms. niin sit en tietenkään mene.
Just varasin itselleni viikonloppumatkan ulkomaille, lähinnä oli ilmoitusasia tämäkin.
joissa ei vaan käy se että huikkaa toiselle jos on jotain menoa vaan aina pitää sopia.. tai sitten kuunnella se vasta-lause ja koittaa pitää päänsä (esim. oman miehen kohdalla mikään hyväkään perustelu ei auta,mun on vaan sanottava että minähän MENEN. ja piste.) suhteen alkuaikoina se oli sitä "et nyt menisi, ku mulla olis sitä ja tätä" mutta tänään ihan kielletään spontaanisti,kun omat menot jyrää toisen omat. olen vain oppinut pitämään puoleni!
Hänen työnsä ajoivat aina kaiken edelle, muttei osannut hahmottaa ajankäyttöään, sitä tosiaan meni töiden lisäksi paljon muuhunkin. Ai kun oisin älynnyt tehdä samalla tavalla kuin sinä.
Minusta tuntuu muuten, että miehet tekee paljonkin juuri noin miten sinä nyt toimit. En paheksu kummankaan sukupuolen kohdalla, jos toisen kanssa ei voi neuvotella ja jos se auttaa pitämään perheen koossa.
pysty sopimaan tuollaisesta jutusta ilman että toisen pitää keksiä tekosyitä? En tajua, tuo on ihan normaali juttu.
minusta teidän parisuhteessanne on ongelma, jos koet tarvetta valehdella menoistasi. Oletteko kovin köyhiä?
ei se kerro mistään hyvästä asiasta. Keskustelua...
Sinällään oman ajan tarve on ihan normaalia ja tervettä, mutta tuo salailu :( Jäät vielä kiinni, ellet ole todella mestari huijaamaan.
Mies vaan tarkka raha-asioissa. Ei se varmaan mitään, jos kerran kuussa kävisin yksin leffassa tms., mutta jos ilmoittaisin, että teen sitä melkein joka viikko, kyllä se älähtäisi.
Miksi kaikesta omaan elämään liittyvästä pitäisi kertoa puolisolle? Kyse ei ole kuitenkaan salasuhteesta eikä mistään laittomuuksista.
Pidä ihmeessä tuo oma hupisi! Tarvitset sitä eikä sinun tarvitse perustella sitä kenellekään. Olet todennäköisesti parempi äiti ja vaimo tuon oman ajan ottamisen jälkeen.
T. liiankin orjallisesti aina kotiin töistä palannut perheenäiti..
Mietin jo, olenko ihan kamala ja salakavala ihminen.... :(
Jotenkin vaan tuntuu, että jos on tosi raskas päivä, niin jaksan, kun tiedän, että välillä on tällainen henkireikä.
Jos kerron miehelle, niin taatusti ei tykkää, että niin usein piipahdan jossain. Tai sitten haluaa mukaan ja sitten alkaa se lapsenvahtirumba ja koko homman kepeys, nopeus, hauskuus on poissa.
En nyt tiedä, onko se niin kamalaa, jos silloin tällöin tulen kotiin 1-3 tuntia myöhemmin, kuin pitäisi.
Olisi aika shokki varmaan miehelle joutua kahden alle kouluikäisen yksinhuoltajaksi! Mutta en mitään sellaista edes halua. Vain joskus hetken omaa aikaa ilman, että täytyy sitä jollekulle selitellä.
ja myöhemmin tulee puhetta miehesi kanssa, kaveri ei välttämättä ymmärrä olet olet elokuvissa salaa.
Tai jos miehesi ehdottaa elokuviin menoa ja olet nähnyt jo kyseisen leffan, menetkö muina miehinä uudestaan?
missä ne ylityökorvaukset on, sen sijaan rahaa onkin vähemmän. Tarkkaileeko hän tilejä?
Teet pahasti väärin: valehtelet ja petät. Mitäpä, jos mies tekisi niin? Olisi jo saanut huutia tällä palstalla...
Riskeeraat paljon. Jos jäät kiinni, älä kuvittele miehesi uskovan, että kävit vain kahvilla tai leffassa.
Eikö aikuinen (?) ihminen osaa ilmaista tarpeitaan, pitää terveesti puoliaan ja kommunikoida rehellisesti? Vai onko sulle tärkeämpää se jännitys, että teet jotain iskältä salaa?