Lue keskustelun säännöt.
Onko 300 päivän sairasloman jälkeen aina edessä työkokeilu tai uudelleen koulutus?
02.02.2013 |
minä kuvittelin biponi ja psykoottisen masennukseni olevan sellainen juttu, että määräaikaisella eläkkeellä pidetään pari vuotta ja sen jälkeen joutuu/joutaa eläkkeelle.
Ei minusta ole työelämään palaajaksi. Kun lääkkeetkin väsyttävät niin paljon ja muisti on nykyisin ihan olematon.
Kommentit (15)
Ammatillinen kuntoutus auttaa. Ei tarvitse palata entiseen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.katjanoponen.fi/portfolio-item/ammatillinen-kuntoutus/
Mä olin tuolla semmoisella uravalmentajalla, tavattiin siis kahdestaan ei mitään kurssia tms , ihan ok kokemus, opiskelun aloitin ja nyt opiskelen uutta ammattia ja kuntoudun pikkuhiljaa
Mun äiti pääsi suoraan eläkkeelle masennuksesta. Tosin ei ollut kovin paha, koska esim. sairaalahoitoa ei saanut koskaan. Vuoden oli saikulla ja samantein pysyvä eläke. En vieläkään ymmärrä, miten se noin kävi. Ihminenhän oli mun mittapuulla aika normaali. Töissä oli ongelmia, lähinnä työpaikkakiusaamista/savustamista ulos, koska uusi esimies halusi eroon "vanhoista työntekijöistä" ja savusti parissa vuodessa kolme melkein kuusikymppistä pois sairaseläkkeelle. Eihän sinne sitten vanhoja enää jäänytkään. Se oli hämmentävää, koska äitini piti työstään ja ihan yhtäkkiä, salama kirkkaalta taivaalta, tuli uudelta esimieheltä hyökkäys. Muut työntekijät luikki karkuun, vältteli jne. Eräs ystävä kuvaili myöhemmin, että haukkui yhtäkkiä ihan pystyyn ja käski hypätä sillallta alast. Äitini yritti valittaa työterveyteen, työsuojeluun, joka paikkaan. Ei mitään vaikutusta paitsi paljon empatiaa. Teki jopa rikosilmoituksen. Sitten otti työtehtäviä pois ja teki sen palaverissa, kaikkien kuullen, todeten, että "nyt kun katson sua, niin taidanpa ottaa sulta pois..." Kun äitini oli saatu pitkälle saikulle, alkoi seuraavan painostus, joka luovutti äitiäni nopeammin ja lähti myös sairaslomalle.
Hoitanut lääkäri sanoi, että korkea ikä (58), työnlaatu (vastuullinen työ ihmisten parissa) ja siihen asti yhtenäinen työhistoria (äitini oli ollut töissä yhtäsoittoa pl. lyhyet äitiyslomat 32 vuotta) auttaa työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen.
Olin syöpäni vuoksi 300 päivää sairauspäivärahalla. Nyt saan työkyvyttömyyseläkettä, kunnes sairauslomani päättyy.
Oletko puhunut lääkärisi kanssa uudelleenkoulutuksesta? Voisit ihan oikeasti löytää työn, jota pystyt tekemään nykyisessä kunnossasi. Kotona on välillä tylsää... :)
en enää edes halua mihinkään sosiaalisiin ryhmiin tai tapahtumiin.
Kaupassakin käynnit tuntuvat tuskalliselle, monesti tuntuu, että pelon vuoksi pyörryn ja hengitys on vaikeaa.
Kotona olen paljon vuoteella ja nukun. Kun herään saan ahdistuskohtauksia jo ajatuksesta, että pitää lähteä hakemaan lapsi koulusta.
Pelkään hirveästi, että lasteni korviin kantautuu mania-aikaiset sekoiluni. Elän jatkuvaa pelkoa, häpeän itseäni jne jne.
Eikä tämä tunne katoa vaikka kuinka vetäisi Seroquelia. Todennäköisesti olen pian psykoosissa, kun mietin ja mietin sekä kysyn itseltäni, että miksi?
Koti on turvani, en halua täältä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho. Harvinaista päästä eläkkeelle noin!
Minä sain Elon maksamana itselleni oman valmentajan katja noposelta ja tämän valmentajan kanssa me mietittiin mitä työtä voisin ja haluaisin tehdä ja voisinkin sanoa että olen nyt lapsuuteni unelma-ammatissa ja pääsin sinne ehdottomasti tämän valmentajan avulla. Valmentaja uskoi minuun ja vahvisti luottamustani siihen että mä pärjään. Toki vaatii sen, että pitää olla työ kykyä vielä olemassa. Mihinkään minua ei väkisin laitettu ja minä sain ihan itse päättää sen missä ajassa, kuinka pitkiä päiviä ja niin edelleen. Voin suositella ja tuo oma valmentaja oli ihan ehdoton juttu minulle koska nuo kuntoutus kuviot on aika sotkuisia näin osaamattomalle. Tämä oli se firma minkä kautta Elo minut lähetti omalle valmentajalle www.katjanoponen.fi tuolla sivuilla on myös muiden kuntoutujien videoita niitä kannattaa katsoa myös jos aihe kiinnostaa, minä ainakin tykkäsin katsoa ennen kuin sinne menin että mitä mieltä muut oli ollu ja mitä heille oli tapahtunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan. Itse siirryin työttömyyspäivärahalle, fyysinen vamma kyseessä.
Mulla sama tilanne masennuksen takia. Odottelen nyt vakuutusyhtiön ekaa päätöstä. Itse haluaisin uudelleenkouluttautua, tosin en tiedä mille alalle... pelottaa että laittavat vaan työkokeiluun ja jään sen jälkeen tyhjän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töihin vaan ja vaikka nurmikonkeikkaajaksi. Siinä ei muistia paljon tarvita. Ei kaivata enää ainuttakaan verorahoilla elätettävää tähän maahan.
Pitäisi tehdä sääntö että jos tulee yksi uusi elätettävä, niin joku elätti lähetetään kotimaahansa.
minuakin melkein masentaa kun pressaehdokkaanakin on h--o, saanko 300 päivää sairauslomaa, kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se varmaan riippuu sun oloista ja lääkäreiden näkemyksistä.
Tsemppiä.
Riippuu tilanteesta. Joko haetaan kuntoutusta, haetaan osasairauspäivärahaa tai palataan työelämään. Voi myös hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä jos on työkyvytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ammatillinen kuntoutus auttaa. Ei tarvitse palata entiseen työhön.
Siinä saat vain opiskelemalla uuden ammatin johon et myöskään tule koskaan työllistymään.
Sama paskiainen täälläkin,ei vaan jaksa,ei ole mitään mieltä,aivan kuin elämä olisi eletty.Olen 57v ja tuntuu ettei ole mitään annettavaa enää tässä elämässä.Olen tehnyt vuorotyötä lähes neljäkymmentä vuotta ja sairastuin näihin outoihin olotiloihin v1990 ja lapsenakin oli pelkotiloja,kiusaamista.En ole oikeastaan nauttinut itsestäni koskaan,enkä ole oikein hyväksynyt itseäni,varauksella suhtaudun muihin ihmisiin,koska olen tuntenut niin paljon aleemmustiloja ja syrjintää.Outoa tässä on kyllä se,kuolemanpelko vaikka luulisi ja onhan niitäkin aikoja ollut,että haluaa täältä pois.Aikamoista sekamelskaa tämä on korvienvälissä ollut,ihmä kun on jaksanut tännekin asti.