Kerroin pomolle arkaluontoisen asian perheestäni, sillä se vaikutti työhöni.

Yksi työntekijä kertoi minulle myös arkaluontoisen asian perheestään samasta syystä kuin sinä, enkä ole kertonut siitä kenellekään. Tiedän kolmannen henkilön joka tietää (työntekijä kertoi), mietin onko asiasta keskusteleminen hänen kanssaan vaitiolovelvollisuuden rikkomista? Eikä siis juoruilumielessä vaan työhön liittyvien päätösten tekemiseksi.

Ei tee mieli nähdä koko ihmistä. Eikä huvita hänen pomolleenkaan alkaa asiaa selittämään.



Ap

ettet turhaan rupea syyttelemään esimiestäsi. Ehkä miehesi on kertonut jollekin, eikä kehtaa tunnustaa sinulle tai lapsenne on kuullut puheenne miehesi kanssa ja kertonut mummolle ja siitä on asia levinnyt...

itse sen tyhmyyttäsi teit. Älä ikinä sano ääneen mitään, mitä et halua kiertoon. Tämä on sääntö nro 1, älä pidä muita sääntöjä.

Minäkin olen sen oppinut ettei edes luotettavaan tahoon voi luottaa!

Mun ystävä syytti kerran mua ja mun miestä heidän asioiden levittelystä (liittyy heidän saman ikäiseen lapseen kuin meillä on), mutta totuus olikin, että ystävän oma mies on heidän kylillään puhunut asiasta. Minä en rälli toisten asioita ja mun miehelle nyt ei tulis mieleenkään kertoa mun ystävän lapsen asioita kellekään, ketähän sen tuttua se edes kiinostais... Hölmö syytös ja otti päähän!

sukulainen oli kuullut asiasta henkilöltä, joka on samassa työpaikassa kuin minä. Mies ei tunne työkavereitani. Eipä ole kovin todennäköistä että olisi muita vaihtoehtoja kuin esimies. Lisäksi tämä hullunmylly alkoi pari päivää sen jälkeen kun olin asiasta kertonut.