Kysymys teille jotka onnistutte noudattamaan suht tarkkaa päivärytmiä pienen lapsen kanssa:

mkä ei tietenkään aina onnistu eikä meillä minuutilleen eletä, vaikka rytmi on aika tiukka. Kylään, kauppaan jne. lähden siten, että on päiväuniaika, lapsi saa nukkua turvaistuimessa. Jos on tärkeä meno "väärään aikaan", pyrin aamusta alkaen olemaan "väärässä aikataulussa" eli herätään aikaisemmin ja rytmitetään päivää alusta alkaen sen menon mukaan.



Meillä rytmi on täysin äitilähtöinen, sillä elämä 3 lapsen kanssa on helpompaa, kun unet, syömiset, ulkoilut jne. seuraavat toisiaan tutussa järjestyksessä. Lapsilla on helpompaa, kun heidän ei tarvitse miettiä, mitä seuraavaksi vaan ruokailua seuraa uni eikä ulkoilu, shoppailu tai leikkiminen.

Tyttö siis 9kk.



Herää aamulla klo 7.30-8, syö aamupalan. Sitten touhutaan kotosalla arkisia hommia. Klo 10.45 vaunuihin ja lenkille. Tyttö nukkuu aika tasan tunnin, ja sisälle tullaan n. 11 aikaan lounaalle.

Lounaan jälkeen hoidetaan juoksevat asiat, jos niitä on, eli kaupat ym. Pyrin saamaan neuvola-ajan myös aina klo 12, tähän asti on onnistunut. Tällöin lapsi ei myöskään nukahda autoon tai rattaisiin, kun on juuri nukkunut.



Päiväunille mennään kotona klo 13.30-14 ja nukkuu klo 15 asti. Sitten välipala. Arkisia touhuja tai kyläilyä, ja päivällinen klo 17. Sitten tyttö jaksaa pirteänä olla kotona / ulkoilla / kyläillä klo 20.30 asti, jolloin on iltapala, pesut ja nukkumaan.

miltei mahdotonta joten en ottaisi paineita. Olin tosin itsekin tarkka rytmeistä mutta huomasin jossain vaiheessa että en voi koskaan lähteä minnekään jos menen täysin vauvan mukaan, aina on päikkyaika, ruoka tai imetys tms.



Koitin kyllä sellaisia keinoja, jotka tepsi vaihtelevasti eli jos esim. neuvola on klo 10.30, jolloin vauva olisi jo eka unilla, niin lähdin vaunujen kanssa neuvolaa kohti hissukseen jo 9.30, että ehtisi edes tunnin nukkua vaunuissa eikä olisi sitten itkuinen neuvolassa. Välillä onnistui, välillä ei. Tai sitten yritin siirtää päikkyjä hieman eli pitää vauvaa hereillä ja heti neuvolan jälkeen imettää odotustilassa ja laittaa vaunuihin nukkumaan. Isommalle vauvalle mulla saattoi ihan neuvolareissullekin olla joku sose mukana, jonka syötin odotustilassa.



Olin kyllä kans aikamoinen stressaaja näissä asioissa ja koitin pysyä aina rytmissä. Esim. en lähtenyt ajamaan minnekään kuin pakosta jos päikkäriaika oli käsillä, ellei matka ollut väh. puoli tuntia, että vauva ehtisi nukkua. Sitten koitin pukea sillaan että perillä sai vauvan nukkuessa riisuttua enimmät että sai jatkaa kaukalossa unia. Käytin autossa esim. Fleecepeittoa ja vähemmän vaatetta alle. Purkkiruokaa, vaippoja ja muita tarpeita pidin aina mukana.



Kyllähän se säveltämistä onkin, mutta helpottaa hirveästi kun lapsi täyttää 1 v. ja siirtyy yleensä aika pian 1 päikkäreihin vuorokaudessa. Se aika onkin helpompi olla vaan kotona.

no, kolmen lapsen äitinä voin sanoa että minuutintarkka aikataulu ei ole se juttu. Jos lapsi nukahtaa vaunuun, jatkaa sitten unia vaunuissa (jos jatkaa). Jos on terassi, parveke, oma piha tm niin vaunut voi jättää sinne. Jos ne on tuotava sisälle, sitten vaan vähennä vaatetta mahd. mukaan/avaa ikkuna. Mielestäni tärkeintä on kuitenkin se että lapsi saa nukkua silloin kun väsyttää. Ei aikuinenkaan ole mikään kone, joskus on virkeämpi, joskus väsyttää. Riippumatta siitä mitä päivään kuuluu.

Itse hoidin kauppa-asiat ym aina heti kasilta kun kaupat aukesivat. Sitten välipala, ekat päiväunet ja kotityöt. Lounas.

Joskus halusinkin että lapsi nukkuu vaunuissa ja saan rauhassa kävellä tunnin, parin lenkin joten ajoitin ulkoilut siihen. Mielestäni oleellisinta ei ole se missä lapsi nukkuu vaan se miten nukkuu ja nukkuuko ylipäätänsä. Monet lapset tykkäävät juuri vaunujen liikkeestä. Levännyt lapsi on kuitenkin varsin helppohoitoinen verrattuna väsyneeseen. Ja jos ei ole pieniä lapsia (tai kotona olevia lapsia) enempää kuin se yksi niin menet vähän niin kuin tilanne kerrallaan, et kellon tai kalenterin mukaan. Lapsella on omat tarpeensa ja niitä on verrattain helppo kuunnella. Lastenhoidosta ei tarvi tehdä vaikeampaa kuin se on.

niin eipä sitä ulkoilua enemmän voi juuri tehdä mitään. Meillä ainakin vauva "virkistyi" kaupaassa, neuvolassa, lääkärissä ja julkisissa, ettei maltaanut nukahtaa vaikka nukkumaanmeno aika olisi jo aikaa sitten mennyt. Ja noin pienihän syö vielä tosi useasti, joten et voi juuri poistua kotoa, ettei osuisi syöminen, vaipanvaihto ja nukkuminen johonkin aikaan.



Meillä siis rytmitin tarkkaan syömiset, nukkumiset jne aina silloin kun olin kotona. Max kerran viikossa kävin sitten vaikka shoppailemassa/postissa/neuvolassa/lääkärissä jne.

jolloin pyrin mahduttamaan lähdön niin, että vauva olisi pirteä ja syönyt mahdollisimman pitkään, ja jos sitten ei malttanut nukkua (koska oltiin uudessa paikassa ihmistenilmoilla) niin en ottanut stressiä siitä nukkumisesta! Ja jossakin vaiheessa viimeistään vauva sammui joko vaunuihin, tai sitten heti laitoin kotona nukkumaan.



Jotkut tosi "kauppakeskus äidit" jotka pyörivät päivittäin kauppakeskuksissa/kerhoissa/liikkuvat julkisilla, niin ne lapset varmaan ovat jo niin tottuneita, että nukahtavat rytmin mukaan vaunuihin, koska ovat tottuneet siihen.



Itse kun kävin harvemmin missään päivällä, niin lapsi siis ei malttanut nukahtaa vaunuihin, vaan tillotteli maisemia.



Yleensä käydään koko perheen voimin illalla kaupasta, kun mies tulee töistä, ei tarvitse sitten minunkaan rahaata mitään kauppakasseja vaunuilla. Eli käydään kaupassa yleensä n 18-19.00 välisenä aikana.

Koska esim matkustelemme paljon, liikumme kodin ulkopuolella yms emme halunneet että lapsi kärsisi siitä ettei pääse omaan sänkyyn nokosille. Siksi annoimme hänen nukkua missä nukutti - vaunuissa, autossa, lentokoneessa tai vaikka kyläpaikassa.



Emme koskaan yrittäneet estää lasta nukahtamasta "väärään aikaan". Jos nukkui päikkärit vaikka 11-12 klo 13-14 sijaan, meni ehkä 30 min aiemmin yöunille. Seuraava päivä jos oltiin kotona rytmi oli taas "normaali". Nukkumisajoista ei oltu kovin tarkkoja, syömisajat pysyi samoina luontevasti sen kummemmin "yrittämättä". Perhe heräsi n klo 6.30, silloin syötiin aamupala, lounas klo 11, välipala kun isommat tuli koulusta n klo 14 ja päivällinen klo 17 kun isäkin tuli kotiin. Iltapala tuntia ennen nukkumaanmenoa n klo 19

neuvola-ajat ym voi hyvin pitkälle itsekin päättää, ainakin meillä verrattain suuressa kaupungissa saa ihan itse valita sopivan ajan sen mukaan millainen on lapsen rytmi.

Ei kannata ottaa stressiä tuosta, eikä myöskään opettaa 6kk ikäistä siihen, että kaikki tapahtuu aina samalla kellonlyömällä. Ensimmäisen lapsen kanssa tuollaiseen lähtee helposti, itsellä jo kolme alle kouluikäistä ja sitä vaan jokainen joutuu tottumaan siihen että aina ei ole lounas nenän edessä juuri klo 11.30 ja päiväuniaika klo 12.



Tarkoitan sitä, että hyvä perusrytmi pidetään PÄÄSÄÄNTÖISESTI, mutta alusta alkaen lasta totutetaan myös siihen, että rytmi saattaa joskus järkkyä eikä se ole vakavaa. Sitten vaan eletään sen mukaan, ja jatketaan siinä tutussa rytmissä mahdollisuuksien mukaan.

Lapsia on tosiaan vain tuo yksi, joten sinänsä ei haittaa, vaikka rytmi vaihtelis päivittäin. Mulla on kuitenkin aika usein menoja kaupungilla tms, jolloin stressaan joudunko herättämään vauvan kesken unien ja miten syömiset jne... tätä toisaalta helpottaisi, jos rytmi olisi joka päivä sama ja voisi sopia menot sen mukaisesti, kun nyt en esim neuvola-aikaa tilatessa tai sopiessa treffejä kaverin kans yhtään tiedä mihin aikaan kyseisenä päivänä vauva on hereillä ja milloin nukkuu, ja tietysti sattuukin nukahtamaan just esim. ennen neuvolaa ja on kärttyinen kun joudun herättämään kesken unien. Toisaalta taas mietin miten säännöllisen rytmin noudattaminen onnistuisi, kun vauvalla on tapana nukahtaa just esim. autoon. Ja jos laitan unille, koskaan ei tiedä nukkuuko tällä kertaa 30 min vai 3 tuntia...



Lisääkin neuvoja saa toki antaa!



ap