Lue keskustelun säännöt.
Miksei minun angnstaava teinini voisi olla samanlainen kun tuo Duudsoneissa oleva samanikäinen?
31.01.2013 |
Meidän tyttöä ei huvita eikä hymyilytä. Ei puhettakaan että minkäänlainen innostus näkyy naamalla.
Tuo Duudsonien teini taas on kuin itse reippaus ja iloisuus.
Kommentit (8)
Sellaisia asioita että ei ole tarvetta keskittyä siihen teiniangstiin..
Muistan miten oma teiniangsti päättyi kuin seinään oman perheen tragediaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutti todella kypsältä ja reippaalta, muutenkin perheestä sai mielestäni kivan kuvan :)
..itselläni traumaattinen lapsuus + nuoruus ja samanlainen iloinen sekä reipas tapaus olin, kunnes muutin omilleni 17-vuotiaana ja kaikki repesi liitoksistaan. Kaikki purkautui, sain kamalia raivokohtauksia ja meinasin tappaa läheisen ihmisen raivoni sokaisemana. Pääsin onneksi hoitoon ja kun kävin lapsuuttani ym. läpi psykiatrin kanssa, hän sanoi että lapsi, joka ei pysty luottamaan vanhempiinsa tai kokee olevansa heille taakaksi, on hyvin usein kaltaiseni "naantalin aurinko" lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin on teini, joka on kuin mörkö. Siis kotona. Jännittävää tässä on se, että kun hän menee muualle, ihmiset hämmästelevät, iten hyvin hän käyttäytyy. Sääli, että itse sitä ei pääse näkemään. Saman tarinan olen kyllä kuullut muiltakin teinien vanhemmilta, ja meilläkin käy käsittämättömän kohteliaita nuorukaiisa, joiden vanhemmat pitävät jälkikasvuaan täys metsäläisinä. Ilmeissesti kotiolojen mörkkiys kuuluu samaan oirekuvaan kuin tietty vieraskoreus, ja telkkarisssa saatamme nähdä jälkimmäistä.
Noin täysin duudsoneita näkemättä.
oli suomenruotsalaisia, ne on iloisempia, myös teininä.
Ihana perhe, suloiset lapset!
Duudsonit, jos se siitä piristyis :)