Kaunis aikuisena naisena

Kaipaan sitä aikaa, jolloin miehiltä tuli vielä kommentteja ulkonäöstä. Olen nykyään (ja ollut jo ehkä 7 vuotta) aivan näkymätön vastakkaiselle sukupuolelle.



ikää 33, BMI 19 ja panostan kyllä myös ulkonäkööni.

niin minä olen parhaimmillani nyt, 38-vuotiaana. En ole koskaan ollut mikään suuri kaunotar enkä ole vieläkään, siis en piirteiltäni klassisen kaunis, mutta olen löytänyt oman tyylini ja itsevarmuuteni, ja sillä tuntuu saavan katseita puoleensa. Lisäksi olen ilmeisesti aika nuoren näköinen kun en nyt vuodenvaihteen jälkeen ole kertaakaan saanut edes saunakaljoja ostettua ilman papereiden näyttämistä.

niin minä olen parhaimmillani nyt, 38-vuotiaana. En ole koskaan ollut mikään suuri kaunotar enkä ole vieläkään, siis en piirteiltäni klassisen kaunis, mutta olen löytänyt oman tyylini ja itsevarmuuteni, ja sillä tuntuu saavan katseita puoleensa. Lisäksi olen ilmeisesti aika nuoren näköinen kun en nyt vuodenvaihteen jälkeen ole kertaakaan saanut edes saunakaljoja ostettua ilman papereiden näyttämistä.

Just joo, ja sitten sä heräsit...Jotenkin huvittavaa et 38v naiselta muka oikeasti kysyttäisiin papereita saunakaljojen ostamiseen...On mullakin tuttavapiirissä paljon tosi nuoren näköisiä sen ikäisiä naisia, mutta ei heiltä nyt sentään papereita enää kysytä...

Just joo, ja sitten sä heräsit...Jotenkin huvittavaa et 38v naiselta muka oikeasti kysyttäisiin papereita saunakaljojen ostamiseen...On mullakin tuttavapiirissä paljon tosi nuoren näköisiä sen ikäisiä naisia, mutta ei heiltä nyt sentään papereita enää kysytä...

kun tuli tämä sääntö että alle kolmikymppisen näköisiltä pitää kysyä. Nyt on tosiaan kysytty ihan jatkuvasti. Kai siihen vaikuttaa paljon se että olen pienikokoinen ja laiha, ja ostoksilla usein nuorekkaissa ulkoiluvaatteissa. Jos menisin duunivaatteissa ja hiukset nutturalla kauppaan en usko että kysyttäisiin, mutta ponnari päässä ja farkuissa kysytään.

Rakastan elämääni ja tyytyväisyys heijastuu myös siihen, että osaan rakastaa itseäni. Varmasti olin kauniimpi 20-vuotiaana, mutta olin silloin niin älyttömän epävarma kaikesta. Pukeuduin nuorempana kaapuihin, että olisin peittänyt kaiken mahdollisen itsestäni. Voi miten tyhmä sitä oli. Olet nyt sinut oman seksuaalisuuteni kanssa. En pelkää mitään enkä ketään ja arvostan itseäni sellaisena kuin olen.

sama täällä (olen 39v). En tiedä mistä johtuu, olen vain niin tyytyväinen ulkonäkööni, että kai se heijastuu jotenkin päällekin päin. Minua ei kyllä juurikaan kiinnosta mitä mieltä muut ovat ulkonäöstäni. Itse olen myös paremmassa fyysisessä kunnossa nyt kuin parikymppisenä. Ehkä eniten olen mielissäni tyttäreni kavereiden kommenteista, jotka äskettäin olivat 16v tytölleni kommentoineet, että vähän sun mutsi on siisti, sen kanssa ilkeäisi käydä vaik jossain kaupoilla. :) Luultavasti monet vain löytävät sen oman tyylinsä vähän myöhemmin ja sitä myötä itsevarmuutta tulee lisää.

Jotkut ovat pieninä kauniita ja siitä tulee sitten vääristyneitä luuloja itsestään kun ei enää aikuisena olekaan.



Oikeastaan "kaikki" nuoret ovat aika nättejä. Moni rapistuu varhain ja paljon.



Jotkut puhkeaa kukkaan ja jotkut ovat tosia hyvän näköisiä vanhoina.



Siis nyt puhuttiin kasvoista.



Kauneus ei siis ehkä olekaan mikään ominaisuus joka olisi muuttumaton elämän läpi.