sain varoituksen töissä

MÄ itse asiassa tajusinkin jo, että en mä pysty tekemään muuta kuin jatkamaan, kunnes mut irtisanotaan. Se on helpointa, koska duunissa kuitenkin tietää mitä seuraavaksi tulee vastaan. Musta ei ole setvimään mitään työkkärin juttuja ja etsimään töitä, mä olen liian nääntynyt. Toisaalta töissä nyt viimeistään kaikki tietävät, kuinka ryde olen, joten ehkä mulle ei tuupata enää liikaa töitä.



Lähettäisittekö kuitenkin varmuuden vuoksi selonteon tapahtuneesta liittoon?

Lähettäisittekö kuitenkin varmuuden vuoksi selonteon tapahtuneesta liittoon?

tosi epäselvästi... eli tarkoitin kysyä, mitä te tekisitte mun tilanteessa, lähtteisittekö te vastaavassa jamassa selonteon liittoon vai onko riski että siitä tulee vain hankaluuksia. Pelkään tosiaan, että ottavat tukka putkella yhteyttä työnantajaan ja sit voi tulla sotku.

Sinuna ehkä hakisin sen kuukauden saikkua, lepäisin ja päättäisin, että en enää hauku pomoa koskaan asiattomin sanoin.

Itselläni samoja ongelmia vuosi sitten. Varoitus tuli, ja päätin että tämä paska saa jäädä. Lopetin työt ennen kesää. Vietin pitkän kesäloman. Syksyllä aloin vakavasti miettiä mitä seuraavaksi ja nyt opiskelen uutta alaa.



Olen nyt onnellinen koko paskasta. Pääsinpähän eteenpäin elämässä.

Jotta pääset tuollaisesta kiusasta. Jokaisella meistä on vain yksi elämä elettävänä. Kyllä siitä karenssista selviää.

jos olet vielä langoilla, kuulisin mielelläni, antoiko työkkäri sulle jotain koulutustukea ja kuinka paljon se on kuussa?

Auttaisiko asiaa yhteispalaveri esimiehen ja lääkärin kanssa? Voisitte puida tapauksen yhdessä ja löytää ratkaisun että voisitkin vielä jatkaa työssäsi. Vai kuulostaako toiveajattelulta?

ja nöyrästi menisit ja pyytäisit anteeksi.

Ei asiaton kielenkäyttö ole oikeutettua, vaikka pomo olisi millainen. Asiat hoidetaan asioita ja pidä jatkossa kielesi kurissa. Muuta neuvoa en osaa antaa. Sinun pitää ymmärtää ja myöntää, että myös sinussa on vikaa.

jos olet vielä langoilla, kuulisin mielelläni, antoiko työkkäri sulle jotain koulutustukea ja kuinka paljon se on kuussa?

Saan työvoimapoliittisesta koulutuksesta samanverran kuin saisin työttömänä + 9€ per koulupäivä.

Ja tietty saan myös yleistä asumistukea.

Yleensä työvoimapoliittiseen koulutukseen voi päästä jos koulutuksella on hyvä työllistävyys esim hoitoala.

ja nöyrästi menisit ja pyytäisit anteeksi.

Ei asiaton kielenkäyttö ole oikeutettua, vaikka pomo olisi millainen. Asiat hoidetaan asioita ja pidä jatkossa kielesi kurissa. Muuta neuvoa en osaa antaa. Sinun pitää ymmärtää ja myöntää, että myös sinussa on vikaa.

En nimittäin koe olevani väärässä tässä asiassa. Jos kokisin olevani, en suurin surminkaan olisi alunperinkään suuttunut, se on jotain niin kauheaa että kukaan ei tee sitä jollei siihen ole aivan järjettömän painavaa syytä.

Tekoni oli oikeutettu. Toiset kärsivät sisäänpäin ja hankkivat sydänsairauden. Mä kärsin ulospäin ja huudan. Niin tai näin, on oikeus oireilla, kun on paha olla.

Hankala omistaja-johtaja on savustanut niin paljon väkeä pihalle sietämättömyydellään, että siitäkin tiedän, että minun ei tarvitse syyttää itseäni.

Sinänsä tiedän, että firmakaan ei helposti saa ketään paikalleni, joten voin hyvin hyödyntää tämän tiedon. Ja jos lopulta saan potkut, tilanne ei kai ole sen pahempi kuin jos ottaisin loparit jo nyt? Ja onneksi voin tosiaan lähteä lääkäriin heti, kun siltä tuntuu. Jos muu ei auta, hankin kuukauden sairasloman ja lähden sitten saikun ajaksi huilimaan, vaikka sitten karenssin kärsien

Saan työvoimapoliittisesta koulutuksesta samanverran kuin saisin työttömänä + 9€ per koulupäivä.

Ja tietty saan myös yleistä asumistukea.

Yleensä työvoimapoliittiseen koulutukseen voi päästä jos koulutuksella on hyvä työllistävyys esim hoitoala.

työttömyyspäivärahaan? Eli kannattako koulutukseen hakea vasta kun putoaa pois ansiosidonnaiselta vai voiko jo ansiosidonnaisella aloittaa koulutuksen? Ei kai se vaikuta ansiosidonnaisen määrään vähentävästi?

Saan työvoimapoliittisesta koulutuksesta samanverran kuin saisin työttömänä + 9€ per koulupäivä.

Ja tietty saan myös yleistä asumistukea.

Yleensä työvoimapoliittiseen koulutukseen voi päästä jos koulutuksella on hyvä työllistävyys esim hoitoala.

työttömyyspäivärahaan? Eli kannattako koulutukseen hakea vasta kun putoaa pois ansiosidonnaiselta vai voiko jo ansiosidonnaisella aloittaa koulutuksen? Ei kai se vaikuta ansiosidonnaisen määrään vähentävästi?

soita työkkäriin ja kysy. :)

Jos sinä koet tarvetta sanoa pomoasi kusipääksi, sano se puhelimessa työsuojelupiirin edustajalle, ja perustele väitteesi hyvin.

Silloin vältyt sekä karenssilta että varoitukselta.



Myös sydänoireita saavien työkavereitten kannattaa ottaa puhelu samaan numeroon.



Ei koulutus ansiosidonnaista vähennä, mutta kuluttaa niitä päiviä.

Miksi et ota yhteyttä työsuojelupiiriin?

Työsuojelupiiri kuulostaa riidanhaastamiselta. En haluaisi ihan vielä avointa konfliktia firman kanssa. Mutta hyvä tietää, että se on instanssi johon otetaan yhteyttä. Olin ajatellut ottaa ensin yhteyden liittoon, joka mulla on pro. MIetin vielä sitäkin. Huominen näyttää paljon, mm. sen, miten työtoverit suhtautuvat. Voi olla että he paheksuvat ankarasti. Vihainen työtoveri on aika pelottava työtoveri.

vastaa tällaisista asioista?



Olen etsinyt tietoa heidän nettisivuiltaan, mutta sivuilla ei ole ketään, jolle kuuluisi esimerkiksi ristiriitatilanteet töissä tai irtisanomiset tai ylesesti vain neuvonta.

eli sinusta on oikeutettua huutaa toiselle naama punaisena ja haukkua ku*ipääksi, myös työnantajaasi?



Sinulla oli mahdollisuus hoitaa tilanteesi aikuisten tavoin, sinulle oli tarjottu sairaslomaa.



Ymmärrän, että ottaa päähän ja harmittaa ja väsyttää ja ties mitä - se ei kuitenkaan oikeuta haukkumaan ketään, ei varsinkaan pomoa. Tämä sinun olisi ehkä hyvä tiedostaa ennen kuin menet uuteen paikkaan töihin.



Jos oma pääkoppa ei kestä niin se ei kestä - se pitää tiedostaa ajoissa.

eli sinusta on oikeutettua huutaa toiselle naama punaisena ja haukkua ku*ipääksi, myös työnantajaasi?

Sinulla oli mahdollisuus hoitaa tilanteesi aikuisten tavoin, sinulle oli tarjottu sairaslomaa.

Ymmärrän, että ottaa päähän ja harmittaa ja väsyttää ja ties mitä - se ei kuitenkaan oikeuta haukkumaan ketään, ei varsinkaan pomoa. Tämä sinun olisi ehkä hyvä tiedostaa ennen kuin menet uuteen paikkaan töihin.

Jos oma pääkoppa ei kestä niin se ei kestä - se pitää tiedostaa ajoissa.

Aikuisten, työelämässä olevien ihmisten pitää pystyä käyttäytymään tilanteessa kuin tilanteessa.

eli sinusta on oikeutettua huutaa toiselle naama punaisena ja haukkua ku*ipääksi, myös työnantajaasi?

Sinulla oli mahdollisuus hoitaa tilanteesi aikuisten tavoin, sinulle oli tarjottu sairaslomaa.

Se oli ainoa tapa readoida, joka mulla oli jäljellä. Meillä ei olla sairaslomalla. Ueseampi työntekijä on laitettu pihalle, koska olivat. EI minulla myöskään ollut varaa jäädä saikulle. En mitenkään olisi voinut jättää 5 edustajan myyntikokousta vaille materiaaleja ja samaan aikaan ahdistua kyseisestä tempusta kotona. SAikulla pääsy ei ole mikään viisasten kivi vaikka lintsarit niin ajattelevat. tällaisessa tilanteessa se saattaa jopa pahentaa ahdistusta.

Kaltaisesi syyllistäjät ovat aikamoinen ongelma yhteiskunnassa. Hyvä ihminen on näkymätön hajuton ja äänetön. JOs hän kärsii, hänen tulee kärsiä hiljaa. Suomalainen yhteiskunta ei olisi ihan niin demokraattinen, jos kaikki olisivat omaksuneet ton sun ajattelutavan. Myös aggressiolle on paikkansa. Lakki kourassa -asenne jäi sinne sun nuoruuteen, jonekin 1920-luvulle.

ja samalla haet varoituksen perumista.

Suomalainen yhteiskunta ei olisi ihan niin demokraattinen, jos kaikki olisivat omaksuneet ton sun ajattelutavan. Myös aggressiolle on paikkansa. Lakki kourassa -asenne jäi sinne sun nuoruuteen, jonekin 1920-luvulle.

Meillä kukaan ei uskalla sanoa töissä yhtään mitään. Jos joskus riideltäisiin, se olisi parempi juttu kuin se kauhea pinnan alla kytevä kihinä, jonka kuitenkin aistii.

Minä olen ollut aiemmassa elämässä töissä myös pienissä tiimeissä, joissa on osattu riidellä. En näe avointa konfliktia yksiselitteisen pahana asiana.

Tuntuu, että osa ketjuun vastanneista on niitä tyypillisiä av-mammoja, jotka pelkäävät hankalia sosiaalisia tilanteita niin paljon, että jopa tuikituntemattomien kertomat tilannekuvaukset saavat paniikinomaisesti vaatimaan hyvää käytöstä ja ylempien kunnioitusta.

Onko teitä hakattu kotona vai miksi vihaisten tunteiden näyttäminen ääneen on niin pelottava asia?