Lue keskustelun säännöt.
Muistaako kukaan rakastaneensa hoitajaansa yhtä paljon kuin vanhempiaan?
30.01.2013 |
Minulla on hyvät vanhemmat, jotka näkivät laittoivat minut aikanaan hoitoon hyvälle perhepäivähoitajalle. Olin siellä kymmenen tuntia päivässä, usein öitäkin. Muistan että rakasti nhoitotätini koko sydämestäni, suorastaan jumaloin häntä. Pienempänä kutsuin häntä äidiksi ja myöhemminkin aina salaa mielessäni.:)
Muistan vieläkin täysin tarkasti miltä hän tuntui kun halasin häntä, ja useimmat parhaimmista lapsuusmuistoistani liittyvät tuohon hoitopaikkaan, koska käytännössä kasvoin hänen lapsiensa kanssa, ja he olivat yhtä tärkeitä kuin oma sisarukseni. Kun minun piti vaihtaa hoitopaikkaa, tunsin aivan aidosti että olin menettänyt ihmisiä jotka olivat minulle yhtä rakkaita ja läheisiä kuin oma perheeni. Tuntui sietämättömältä, että sitä ei saanut surra, vaan piti olla reipas lapsi ja ymmärtää, että lapsen kuuluu tykätä just siitä hoitajasta joka minäkin päivänä sattuu töissä olemaan, koska muuten aikuiset ärsyyntyvät tai heille tulee paha mieli.
Onko muilla muistoja hoitajasta, joka oli yhtä rakas kuin omat perheenjäsenet?
Kommentit (7)
luona. Kävin oikeastaan vain nukkumassa kotona.
Tietenkin kutsun vanhempiani "äidiksi ja isäksi", mutta todellisudessa isovanhempani olivat oikeat huoltajani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On selvästi kiintyneempi minuun kuin omaan äitiinsä. Ihanaa, että lapsella on hyvä suhde hoitajaan. Mutta surullista kuitenkin...
kun molemmat vanhemmat oli töissä.
Ensin tuli äiti, sitten mummo ja sitten vasta isä...siinä läheisten "tärkeysjärjestys".
kuka sitä oikeastaan onkaan hänen äitinsä, kun oli niin paljon hoidossa.
Minusta kuulosti aika kauhealta.
Minulla on hyvät vanhemmat, jotka näkivät laittoivat minut aikanaan hoitoon hyvälle perhepäivähoitajalle. Olin siellä kymmenen tuntia päivässä, usein öitäkin. Muistan että rakasti nhoitotätini koko sydämestäni, suorastaan jumaloin häntä. Pienempänä kutsuin häntä äidiksi ja myöhemminkin aina salaa mielessäni.:)
Muistan vieläkin täysin tarkasti miltä hän tuntui kun halasin häntä, ja useimmat parhaimmista lapsuusmuistoistani liittyvät tuohon hoitopaikkaan, koska käytännössä kasvoin hänen lapsiensa kanssa, ja he olivat yhtä tärkeitä kuin oma sisarukseni. Kun minun piti vaihtaa hoitopaikkaa, tunsin aivan aidosti että olin menettänyt ihmisiä jotka olivat minulle yhtä rakkaita ja läheisiä kuin oma perheeni. Tuntui sietämättömältä, että sitä ei saanut surra, vaan piti olla reipas lapsi ja ymmärtää, että lapsen kuuluu tykätä just siitä hoitajasta joka minäkin päivänä sattuu töissä olemaan, koska muuten aikuiset ärsyyntyvät tai heille tulee paha mieli.
Onko muilla muistoja hoitajasta, joka oli yhtä rakas kuin omat perheenjäsenet?
nyt aikuisena paljon tekemisissä. Eipä ainakaan anoppi meidän elämässä häärää kun on jäänyt pojalleen niin etäiseksi.
kuka sitä oikeastaan onkaan hänen äitinsä, kun oli niin paljon hoidossa.
Minusta kuulosti aika kauhealta.
Minulla on hyvät vanhemmat, jotka näkivät laittoivat minut aikanaan hoitoon hyvälle perhepäivähoitajalle. Olin siellä kymmenen tuntia päivässä, usein öitäkin. Muistan että rakasti nhoitotätini koko sydämestäni, suorastaan jumaloin häntä. Pienempänä kutsuin häntä äidiksi ja myöhemminkin aina salaa mielessäni.:)
Muistan vieläkin täysin tarkasti miltä hän tuntui kun halasin häntä, ja useimmat parhaimmista lapsuusmuistoistani liittyvät tuohon hoitopaikkaan, koska käytännössä kasvoin hänen lapsiensa kanssa, ja he olivat yhtä tärkeitä kuin oma sisarukseni. Kun minun piti vaihtaa hoitopaikkaa, tunsin aivan aidosti että olin menettänyt ihmisiä jotka olivat minulle yhtä rakkaita ja läheisiä kuin oma perheeni. Tuntui sietämättömältä, että sitä ei saanut surra, vaan piti olla reipas lapsi ja ymmärtää, että lapsen kuuluu tykätä just siitä hoitajasta joka minäkin päivänä sattuu töissä olemaan, koska muuten aikuiset ärsyyntyvät tai heille tulee paha mieli.
Onko muilla muistoja hoitajasta, joka oli yhtä rakas kuin omat perheenjäsenet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nähdä kuinka rakas hoitaja lapselle on, kun lapsi on kuitenkin hoitajalle vaan - no, hoidettava.
kun vanhemmat olivat töissä, siis ihan normityöpäiviä, se 8 tuntia :) Ja voi kyllä, rakastan mummoani yhtä paljon, mitä vanhempiani. Rakastin vaarianikin yhtä paljon, mitä vanhempiani rakastan :)
Vieläkin hymyillen tulee muisteltua, kuinka vaari vei meitä luistelemaan, mummi leipoi sillä välin pullaa. Kovasta pakkasesta oli ihanaa tulla sisälle, kun ovella tulvahti vastaan tuoreen pullan tuoksu ja kaverina maailman parasta kaakaota, nam :)