Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jäättekö katselemaan omia lapsianne?
29.01.2013 |
Katseletteko te muut omia lapsianne?
Kun esim. illalla katsotaan yhdessä sohvalla telkkaa, minä itse lähinnä katson lapsia, jotka katsovat telkkaa ja torkun välillä. Katselen heidän ilmeitään ja eleitään ja mietin usein, että he ovat kauniita. Samoin katselen heitä hellyydellä toisinaan kun syövät tai tekevät vaikka läksyjä. En oikein tiedä, mistä tämä johtuu. Onko se vaan sitä, että haluaa painaa mieleensä miltä he näyttävät tai jotain. Onko muilla tällaista?
Kommentit (9)
syytä en osaa sanoa.. aika usein kuulen lapsen suusta, että "äiti, mitä sä tuijotat?"
Varsinkin jos keskittyvät johonkin, niin kuin läksyihin, todella terapauttista katsella heitä, mieli lepää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta monta kertaa viikossa kyllä ihailen, että ovat niin kauniita. :D Just miehellekin sanoin, että miten ovatkin niin kauniita, niin mies totesi, että ovat tulleet häneen...
Päivittelen myös usein, miten kiltti esikoinen on, miten ihania ja suloisia ovat jne. Ja siis eivät nuo lapset mitään enkeleitä todellakaan ole, kaksi vilkasta poikaa, joista pienempi vielä pahassa uhmassa. Mutta ovat silti ihania, kultaisia ja kilttejä!
Kaiken aikaa. Monta kertaa päivässä. Haluan oikeasti olla paikalla tässä pikkulapsiajassa, enkä vaan häseltää ympäriinsä.
katselen lapsenlapsiani kun ovat täällä, voisin seurata niitä koko ajan. Ovat maailman söpöimmät poika ja tyttö.
Sydämessä paljon tunteita, rakkautta, lämpöä, hellyyttä, kaiheutta, surua heidän nopeasta kasvusta, samalla iloa, huonoa omatuntoa siitä, että välillä olen ollut huono äiti, lupausta itselleni olla parempi, toivoa ja huolta siitä, että heillä olisi hyvä elämä, pelkoa että olen voinut aiheuttanut haittaa jollain tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ehkä itsekään tuossa mittakaavassa (etten telkkaria malttaisi katsoa), mutta usein jään katsomaan 8-vuotiasta poikaani, ja juuri varsinkin hänen keskittyessä johonkin. Voi että on sydän pakahtua rakkaudesta... Sitten hän on ihana, kun joskus huomaa, että seuraan häntä katseellani, ja häntä alkaa ikään kuin ujostuttamaan, hymyilee herkästi ja alkaa vähän esittämään äiskälle, etten huomaisi hämmennystä... =)
Omaa nukkuvaa lasta jaksaisi katsoa vaikka kuinka kauan. Joskus pitää lähteä muihin hommiin ihan sen takia, ettei liikuttuisi niin kovasti :)
Ja silloin kun kahdeksanvuotias selittää jotain juttua oikein tosissaan, hän on niin hellyyttävä, tekee mieli otta syliin ja rutistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa nukkuvaa lasta jaksaisi katsoa vaikka kuinka kauan. Joskus pitää lähteä muihin hommiin ihan sen takia, ettei liikuttuisi niin kovasti :) Ja silloin kun kahdeksanvuotias selittää jotain juttua oikein tosissaan, hän on niin hellyyttävä, tekee mieli otta syliin ja rutistaa.
Alue: Aihe vapaa
varsinkin iltalukemisen kanssa (Hobitti menossa), ihanaa seurata kuinka toinen elää tarinassa aivan täysillä.