Onko täällä ketään entistä helluntailaista?

Olen itse tavisluterilaisesta perheestä, mutta ystävän kautta aloin käydä hellaritilaisuuksissa lapsena ja nuorena sitten jo tulinkin uskoon.



Menin naimisiin nuorena ja kovasti olin uskovainen, yritin elää kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Kunnes mies petti ja elämä kaatui. En olisi ikinä uskonut, että me - uskovainen pariskunta - joutuisimme kokemaan avioeron.



Nyt olen kohta 35-vuotias ja mietin noita nuoruusvuosia. Monet periaatteet olen vaihtanut niin, että voin itselleni olla rehellinen ja elää ihan normaalia elämää. Uskon vielä Jumalaan, vaikka joskus sekin on haasteellista.



Ne Pyhällä Hengellä -täyttymiskokemukset, ne kai olivat tosia? Vaikka luen aivopesuista ja joukkosuggestiosta, niin ne omakohtaiset kokemukset eivät olleet mitään sellaista. Ja ne tuntuvat suurelta mysteeriltä. Joskus kaipaan myös sitä yhteisöllisyyttä ja kavereita.



Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia, miten erositte helluntaiseurakunnasta ja miten muistelette tuota aikaa? Menikö se aika hukkaan? Uskotteko Jumalaan ja mitä ajattelette yliluonnollisista kokemuksista?



Kiitoksin Katja