Olen laihduttanut ja urakka kesken, mutta minua on palkittu.

Mieheni on tukenut minua koko suhteemme aikana. Ollut tuki ja turva monissa asioissa. Itseni takia halusin pudottaa painoa. En mieheni. Olen miehelleni hyvä juuri sellaisena, kuin olen.

Olen palkkinut itseäni tavoitteissa ja saavutuksissa vaatteilla. Yllättäin motivaatiota on tuonut lisää miehen antamat palkinnot.

-10kg sain kultaiset korvakorut timanteilla.

-20kg sain saman sarjan kaulakorun.

-30kg sain jumalattoman hienon timanttisormuksen.



Nyt on viimeinen 10kg menossa. Saan valita palkinnon. Matka kahdelle 2 vkoa. Minne niin en tiedä. Kuitenkin siitä lomasta tulee erilainen, kuin muista. Luksusta tulee olemaan. En aio kitsastella hotelli yms valinnoilla. Nyt saa olla se 5 *.

Tuota matkaa olen ajatellut.



Olisin ilman miehen antamia palkintojakin laihduttanut. Kyse on minusta ja mitä minä haluan ja millaine haluan olla. En kiellä sitä, että nuo saamani palkinnot hivelet ja antaa lisää voimaa jatkaa. Hyvä on olla. Ja hyvä on jatkaa. Olen näiden kadonneiden kilojen aikana oppinut yhtä ja toista. Taidan ostaa itselleni jonkin kalliin laukun urakan päätteeksi. Olen sen ansainnut sitten.



Miten te olette palkinneet itseänne? Tai miten teitä on palkittu?