Mitä ajattelette kun kyläilette itseänne köyhemmillä?
Onko vaivaannuttavaa, vai mitä tunteita tiessä herättää vierailla ystävillä, jotka asuvat puolta halvemmissa kodeissa kuin te, ajavat vanhoilla autonromuilla, käyttävät lapsillaan kierrätysvaatteita jne?
Kommentit (45)
Onko vaivaannuttavaa, vai mitä tunteita tiessä herättää vierailla ystävillä, jotka asuvat puolta halvemmissa kodeissa kuin te, ajavat vanhoilla autonromuilla, käyttävät lapsillaan kierrätysvaatteita jne?
Me ollaan köyhiä, mutta en ole tajunnut, että mein vieraat vaivaantuu meillä käydessään. Ehkä siksi, ettei meillä käy sellasia vieraita kuin ap. Onneksi.
Onhan sitä normaalilla ihmisellä sitä empatiaa sen verran, että tuntee itsensä vähän surulliseksi kun käy perheessä jossa köyhät venyttää penniä, ja syödään huonoa ruokaa yms. Ja sen säälin takia, tulee myös vaivaantunut olo.
Tulee sellainen olo että näitä huono-osaisia, epäonnistuneita wt-surkimuksia kuuluisi auttaa, mutta ei kehtaa ääneen sanoa kun ämmä saattaisi loukkaantua.
ei tuollaisia ihmisiä kukaan halua kutsua kotiinsa.
on niin paljon pers aukista väkeä, että eipä se oikein tunnu missään. Itse ollaan ehkä sellaista keskiluokkaa, mutta tuttavapiiriin kuuluu kaikenlaista väkeä. Aika suoraan puhutaan kaikkien kanssa raha-asioista ja joskus oon yhdelle perheelle lahjoittanu ja lainannut lasten vaatetta ja muuta vastaavaa.
ei vielä aivan 100 % kerro, että on varaton. täälläpäin (maaseutu) voi monikin elää noin, vaikka oikeasti on metsää, maata, ja rahoja pankissa yllinkyllin. Äitinkin osti -30% tuotteita, kävi kirppareilla ja nuukaili muutenkin, vaikka tosiasiassa onkin varakas.
Itseäni on joskus vaivannut se, että jotkut tuttavat ja kaukaisemmat sukulaiset ovat luulleet meitä köyhiksi.
Meille on tullut niukkojen opiskeluaikojen jälkeen lähinnä itsestäänselvyydeksi, että kaupassa valitaan halpoja tuotteita (myös -30% tuotteita), ajetaan melko halvalla autolla, ostetaan käytettyjä vaatteita tai pidetään niitä loppuun asti -ja "nuukaillaan" muillakin tavoin, vaikka olemme molemmat töissä ja varsin hyvin toimeentulevia.
Sellaiset, jotka eivät tunne meitä, luulevat että olemme hyvinkin köyhiä, vaikka meilä on hyvänkokoiset säästöt ja mukavasti omaisuutta. Joskus ärsyttää, kun he tuovat meille tullessamme esim. elintarvikkeita, vaikka ovat itse asuntolainaisia tms. En silti viitsi pahemmin avautua varoistamme, koska tuntuu, että "pettäisimme" nämä ihmiset, tai ainakin suututtaisimme.
Elämme aika vaatimattomasti, auto, talo ja vaatteet on vaatimattomia koska se on meidän tyyli.
Osa sukulaisista ja tuttavista tuo meille käytettyjä lastenvaatteita ja urheiluvälineitä. Se on ihan mukava juttu, sillä harrastan kierrätystä.
Lainaa on kyllä sitten huomattavasti vähemmän kuin tuttavilla suhteessa tuloihin, että ei meillä huonosti mene ja puutetta ei ole mistään.
ei vielä aivan 100 % kerro, että on varaton. täälläpäin (maaseutu) voi monikin elää noin, vaikka oikeasti on metsää, maata, ja rahoja pankissa yllinkyllin. Äitinkin osti -30% tuotteita, kävi kirppareilla ja nuukaili muutenkin, vaikka tosiasiassa onkin varakas.
Itseäni on joskus vaivannut se, että jotkut tuttavat ja kaukaisemmat sukulaiset ovat luulleet meitä köyhiksi.
Meille on tullut niukkojen opiskeluaikojen jälkeen lähinnä itsestäänselvyydeksi, että kaupassa valitaan halpoja tuotteita (myös -30% tuotteita), ajetaan melko halvalla autolla, ostetaan käytettyjä vaatteita tai pidetään niitä loppuun asti -ja "nuukaillaan" muillakin tavoin, vaikka olemme molemmat töissä ja varsin hyvin toimeentulevia.
Sellaiset, jotka eivät tunne meitä, luulevat että olemme hyvinkin köyhiä, vaikka meilä on hyvänkokoiset säästöt ja mukavasti omaisuutta. Joskus ärsyttää, kun he tuovat meille tullessamme esim. elintarvikkeita, vaikka ovat itse asuntolainaisia tms. En silti viitsi pahemmin avautua varoistamme, koska tuntuu, että "pettäisimme" nämä ihmiset, tai ainakin suututtaisimme.
Elämme aika vaatimattomasti, auto, talo ja vaatteet on vaatimattomia koska se on meidän tyyli.
Osa sukulaisista ja tuttavista tuo meille käytettyjä lastenvaatteita ja urheiluvälineitä. Se on ihan mukava juttu, sillä harrastan kierrätystä.
Lainaa on kyllä sitten huomattavasti vähemmän kuin tuttavilla suhteessa tuloihin, että ei meillä huonosti mene ja puutetta ei ole mistään.
Niin se pointti tuossa tekstissä oli että muut taitaa pitää meitä köyhinä, vaikka ollaan vaan tällasia "elämäntapaköyhäilijöitä".
Esim asuinpaikan perusteella ei vielä voi tehdä päätelmiä - meillä on yli 700k€:n arvoinen uusi okt mutta autot on liisattuja ja talvilomiin on ollut varaa vasta parina viimevuonna. Kalliita merkkivaatteita ja harrastuksia ei ole vieläkään.
Naapuruston 250k€ rivarissa asuvilla perheillä on kalliit maasturit (niitä harva firma antaa liisata joten luult omia), laskettelulomia, talvilomia aasiassa, merkkivaatteet kaikilla jne jne.
En todellakaan osaa sanoa kumpi meistä on parempituloinen??
Me kierrätämme lasten vaatteita kavereiden kesken, emme käy ravintoloissa syömässä Suomessa emmekä käy huvituksissa muutenkaan.
En mä osaa enkä voi arvostella ketään omaisuuden tai oletetun tulotason perusteella. Oma aikuinen tytär on erittäin pienituloinen ja asuu vuokralla - miksi ylenkatsoisin häntä?? Päinvastoin olen ylpeä että hän selviää siitä huolimatta että elämä on välillä tosi vaatimatonta. 0:sta sitä on itsekin lähdetty.