Lue keskustelun säännöt.
Antaisivatko vanhempasi anteeksi sinulle heiltä lainaamasi suurehkon summan
Kommentit (21)
Ja jos kertoisin tilanteen ennen vararikkoa, mä en ikinä joutuis vararikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta silloin verottaja ottaisi omansa. Lahjavero pitäisi maksaa, jos lainaa ei makseta takaisin.
Jouduin kerran lainaamaan 50€, jotta sain lainanlyhennyksiin rahat kasaan. Heti kun sain tilin, äiti pyysi takaisin. Itse on mulle kyllä velkaa satoja euroja, mutta niitä ei muisteta..
En tiedä, jos tosiaan totaalinen vararikko tulisi, niin lainaisko tai antaisko rahaa.. tuskin..
Kerran olen "hätätilanteessa" joutunut lainaamaan isältäni 100e (olen opiskelija, summa on minulle suuri) ja kun olen paljon myöhemmin laittanut kyseisen summan isäni tilille, niin isäni on seuraavan kerran nähdessämme antanut summan käteen.
Eli sain lainan anteeksi? Tilanne tietenkin olisi toinen, jos puhuttaisiin oikeasta vararikosta, talouden täysin kuralle vievästä tilanteesta.
Mutta samalla he testamenttaisivat sisarelleni saman verran enemmän tietenkin. Tai siirtäisivätn heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhempani eivät suinkaan lainaisi minulle rahaa vaan lahjoittaisivat. Jos taas olisi kyseessä joku tavallinen laina enkä jostain syystä viitsisi maksaa sitä takaisin, se olisi luultavasti viimeinen summa, minkä heiltä saisin heidän elinaikanaan. Ja hyvä näin.
mutta silloin verottaja ottaisi omansa. Lahjavero pitäisi maksaa, jos lainaa ei makseta takaisin.
Nämä on ihan höpölöpö juttuja. Ei kai kukaan oikeasti anna valtiolle rahasta osinkoa kun sen voi kiertää. Asunnot sun muut on sitten hieman toinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en jättäisi sitä anteeksiannettavaksi, vaan maksaisin sen tavalla tai toisella takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai oikeastaan antaa, nin kyllä auttaisivat ilomielin aina ja takaisin ei tarttisi maksaa. valitettavasti tilanne on niin, että minä olen se lainaava osapuoli, joskus saan takaisin joskus en. Suuria summia en kyllä lainaa.
Annan ikäänkuin palkkaa kun ottavat lapsia yökylään, ja ihan omasta pyynnöstään ottavat, se on musta arvokkaampaakin kuin rahan anto :)
Niille raha on vähempiarvoista kuin hyvinvointi. jos vararikko tulisi, tukisivat vain lisää, eivät todennäköisesti edes muistaisi takaussummia tmv. vaan auttaisivat minkä voivat, siis siten ettei perushyvinvointi horju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran pikavippikierteestä vanhempani pelastivat minut maksamalla kerralla kaikki vipit pois, liki tuhat euroa. Sovittiin, että maksan pikkuhiljaa takaisin sitten kun pystyn.
Entäpä jos et voisi?
etten ikinä elämässäni enää ansaitsisi mitään, mistä voisin heillä vähitellen maksaa velkaani takaisin? Aika äärimmäinen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai oikeastaan antaa, nin kyllä auttaisivat ilomielin aina ja takaisin ei tarttisi maksaa. valitettavasti tilanne on niin, että minä olen se lainaava osapuoli, joskus saan takaisin joskus en. Suuria summia en kyllä lainaa.
Annan ikäänkuin palkkaa kun ottavat lapsia yökylään, ja ihan omasta pyynnöstään ottavat, se on musta arvokkaampaakin kuin rahan anto :)
...meille kihlajaislahjaksi mieheni autolainan jämät (1000 eur) anteeksi. Mieheni oli lainannut rahat vanhemmiltaan maksaakseen eksälleen tämän osuuden autosta heidän erotessaan.
Minulle tuli tunne, että mitäs minä nyt sainkaan lahjaksi? Miehen omistuksessa ollut auto on nyt velaton, jee. Olimme tosin olleet vasta vuoden tuolloin yhdessä. Ja yhteiseen hyväänhän se meni kun miehen ei tarvinnut enää joka kuussa maksaa lyhennystä vanhemmilleen.
Nyt äitini antoi minulle 8500 euroa ennakkoperintöä toisen auton hankintaa varten. Päätettiin ostaa uusi, koska nykyinen auto on jo 12 v vanha. Mies maksaa autosta 25 kEur ja minä 10 kEur ja auto kirjataan puoliksi meidän molempien nimiin. Eli tavallaan saan korkojen kanssa osuuteni kihlajaislahjasta.
t. nimim. nyttemmin naimisissa
Enkä tahtoisi antavan, sillä muuten sisaruksilleni olisi annettava tuo sama summa. Mikään taloudellinen tilanne ei ole pysyvä. Maksaisin lainan myöhässä korkoineen.
rahaa, saanut olen aikoinaan paljonkin. Takauksia en ole pyytänyt, mutta vanhempani antoivat rahaa asuntoa varten pyytämättä. Joten varmasti auttaisivat jos pystyisivät kun on tarvetta.
Samoin omien lasten kohdalla aion toimia, annamme sen, minkä pystymme, mutta emme takaa.
mutta silloin verottaja ottaisi omansa. Lahjavero pitäisi maksaa, jos lainaa ei makseta takaisin.
ei verottaja huomaa jos ei kyse oo jostain 100 000eurosta. 500e esim. siirtyy tililtä toiselle, ei niitä kukaan vahdi silleen.
omat vanhemmat antoi lainoja anteeksi, tai maksoin niistä osan ja sit sain pitää loput kun oli joulu tai nimmpärit tms. ja joo olin jo ihan aikuinen. luulen et vanhempien varallisuus vaikuttaa tähän... mut jos vanhemmilla on rahaa niin en kyl näe miksei antais anteeks, mihin ne on sitä rahaa säilömässä, yleensä lapset on kuitenkin vanhemmille se tärkein juttu. tää nyt tuli korostneesti, en tarkoita en 7-kympisten pitäs paapoa 3-kymppisiä lapsiaan mut jos on tilanne et lapsi tarvii rahaa johonkin erikoistilanteeseen ja vanhemmilla on niin itse ainakin antaisin...
tarkoitin 5000e. tiedän että se on yli jonkun rajan mutta kokemuksesta myös ettei sitä huomata. ja millainen pitäskään valvontasysteemin olla että jokainen yli xxx euron pankkisiirto pistäs jossain verohallinnossa kellot soimaan??
Hätätilanteessa?