Kokemuksia mäyräkoirista?

Mulla eka mäyräkoira isojen rotujen jälkeen (esim. saksanpaimenkoira, snautseri..). Meillä on sellainen tyyppi, jolla pari lemppari ihmistä, mutta rakastaa tietty kaikkia:) Ihana rotu kertakaikkiaan. Ei miellyttämistarvetta, ihanan jääräpäinen. Leikkisä, iloinen, rauhallinenkin välillä, viihtyy sylissä. Kaikki kiinnostaa meidän herraa, oppii helposti! Pitää olla paljon touhua ja aktiviteettia. Esim. meidän tyyppi rakastaa piilosilla oloa, siis että poika menee piiloon, kun itse pidän koiraa sylissä, voi sitä riemua, kun se pääsee etsimään poikaa :) Passaa mielestäni hyvin lapsiperheeseen.

Miulla on sileäkarvainen kääpiömäyräkoira jo kahdeksatta vuotta.Vaikka rouva on jo 8 energiaa piisaa!Jos haluat hauskan ja tosi persoonalliset koiran siinä on oiva kaveri!Sosiaalistaminen kannattaa aloittaa aikaisin.Itsevarmuutta ei pikkukavereilta kyllä puutu!(iso koira pienen ruumiissa)

Tässä omat kokemukset mäyräkoirasta:

Miinukset:

- haukkuu vieraita, tosin vain hetken

- joskus todella jääräpäinen, välillä tuntuu että koiralla on kuulossa vikaa

- hieman liian kiintynyt meihin ihmisiin, kärsii lievästä eroahdistuksesta joka ilmenee itkuna yksinollessa, pahimpina aikoina on ollut myös oven hajottamista ja pissaamista ja kakkaamista sisälle, mutta tämä oli muuton jälkeen ja helpottui kouluttamisella

- seksuaaliongelmat, nylkyttää ihmisiä ja toisia koiria

Plussat:

+ hyvä lenkkikaveri, jaksaa vaikka kuinka pitkään mutta tyytyy myös lyhempiin lenkkeihin

+ hyvä vahtikoira

+ pieni koko, kulkee helposti mukana

+ tykkää nukkua, ei herätä aamulla

+ leikkisä, seurallinen koira jonka touhut saa jokapäivä hymyn huulille

+ koulutuksella saatu suht tottelevainen koira (joskus sitä jääräpäisyyttä)

+ paljon harrastusmahdollisuuksia, iso koira pienessä paketissa

Ihan hirveän ruma ulkomuoto.

Meidän mäykyllä tuli juuri 14 vuotta täyteen ja parempaa ei voisi toivoa...meidän perheen miehet on sen lemppareita mutta rakastaa silti kaikkia. Etenkin pieniä lapsia (kaikkia, ei pelkästään omia) kohtaan suojelevainen, kulkee perässä ja tulee ilmoittamaan jos lapsi menee koiran mielestä liian kauas aikuisista. Aina on viihtynyt sylissä, mutta nyt vanhemmiten vieläkin enemmän. Hirveä jääräpää, mutta todella viisas koira. Useimmiten uskoo käskyjä, mutta välillä kyllä osoittaa mieltään ja "kapinoi". Esimerkiksi  jos koira haluaisi mennä mökillä vapaana ollessaan naapurin puolelle ja sitä kielletään ja kutsutaan luokse niin se kyllä pysähtyy mutta luokse se ei tule. Jääräpää jää istumaan siihen paikkaan eikä liiku mihinkään ennen kun joku käy sen siitä kantamassa takaisin. Mutta ihana se on ja erittäin persoonallinen. Jos tämän jälkeen koira vielä otetaan niin ainoa vaihtoehto on mäyräkoira, muuta en huoli!

tähän kellonaikaan viikonlopusta oli kyllä mielessä muunlaiset mäyräkoirat..

Oli erittäin kovakalloinen ja lujatahtoinen narttu, jota olisi pitänyt kasvattaa paljon tiukemmin kuin vanhempani kasvattivat. Sille tuli tavaksi haukkua mielettömästi eikä se totellut mitään, ellei huvittanut. Sillä kokemuksella en lapsiperheeseen ottaisi koiraa, joka on metsästyskoira ja vieläpä jalostettu niin omituisen malliseksi.

1. Lyhytkarvainen, kiltti ja rauhallinen kuin mikä, asuu yksin vanhan ihmisen kanssa ja toimii kuin kello omistajansa päivärytmin mukaan (tai päinvastoin?).



2. Lyhytkarvainen räksyttäjä, ei voi sietää muita koiria, kissoja, lapsia, naapureita, oravia, sorsia...ym.



3. Pitkäkarvainen, asuu lapsiperheessä, kova räksyttämään, yrittää purra vieraita. Kiintynyt vain emäntäänsä.



Eli tällä otannalla sanoisin, että mäyris sopii parhaiten eläkeläisille, joilla on säännöllinen päivärytmi. Mäyris kiintyy herkästi omistajaansa, mutta ei ole oikein sopiva lapsiperheeseen, jossa käy esim. usein vieraita ja päivärytmi vaihtelee.

Itsepäinen, älykäs, täysin vailla miellyttämishalua, eloisa, iloinen koira. Nukkuu aina kun se on mahdollista, toisaalta jaksaa juosta metsässä pitkään. Kumpikaan koiristamme ei hauku vieraita, ainoastaan kissoja. :)Rakastavat kaikkia ihmisia, etenkin lapsia. Sopivat loistavasti lapsiperheeseen. Suurenmoinen rotu. Pieni ja uljas koirarotu, joka vie sydämesi. :)

Siis omasta mielestäni oikein kiva rotu! Sopii kyllä lapsiperheeseen. Meillä on koko elämäni ollut mäyräkoiria tai siis yksi mäyris kerrallaan. Koirien luonne on ihan super yksilöllinen. Ite oon huomannut että sileäkarvaiset nartut on semmoisia sylinoiria, joilla ei kummoista metsästysviettiä (tietysti tämäkin luonnekohtaista) urokset taas super kilttejä ihmisille mutta ei muita uroksia siedä! Kun ite olin vauva meidän sileäkarvainen mäyris tuli viereen leikkimään ja makoilemaan, saattoi itsellä vauvana olla vähän klvakouraiset otteet koiraa kohtaan mutta ei koskaan purrut tai murissut! Kun lapset kasvaa jo 5-6v lapset eivät välttämättä ole koirista niin kiinnostavia, tietysti on paljon poikkeuksia, ei ne lapsille (OIKEALLA KOULUTUKSELLA) mitään tee, jättää vaan huomiotta ellei niitä kutsu, jäätäpäisiä ja reippaita ja tosi kilttejä koiria on! Monilla vahva metsästys vietti!

Purematilastojen kärkikastia ja monta mäykkyä tavanneena, en tosiaan ihmettele.

Ei tosiaan mikään helppo rotu sosiaalistaa, kouluttaa ja toivon, ettei kukaan sellainen ota moista, joka ei oikeasti käytä koiraa sitten metsällä. Vietti on kova ja kyllä koiran tulisi saada toteuttaa, se ei ole mikään lähiön korttelilenkkikoira.

Olen eläkeläinen ja mäykkyneiti pian 10v. Ollaan yhdessä vanhennuttu. Lepäillään ja hyvällä säällä lenkkeilyä jopa 4km. Välillä tuntuu koiran osaavan esittää olevansa vanhempi ja huonompi, mitä oikeasti on.

Ainoa hankaluus on iän myötä tullut anaalivaivat. Lenkkeily helpottaa.

Tuossa nuo, koira ja mies porskuttavat unta palloon:)

Eli kyllä sopii vanhemmallekin. Pentu kyllä kaipaa enemmän huomiota ja opetusta.

Itsekin olen ajatellut toista koiraa. Hyvä vinkki oli uros kastraattina.

Hyvä kaveri mäykystä tulee.

Kolmas mäyris menossa. Nykyinen on hiukan arka, muuten ihana. Tämä ei pidä muista koirista ja haukkuu ne. Haukkuu outoja ääniä. Asuttiin alussa maalla, missä ääniä oli vähän. Eli alussa, kun oppii kaikenlaiseen menoon, kestää ne hyvin. Rento, pitää sylissä olosta ja makoilemisesta. On aina valmis lenkille tosi iloisena. Sama iloisuus on vastassa kotiin tullessa.

Olen eläkeläinen.. Koira sopeutuu perheensä menoon. Karkeakarvaiset ja sileäkarvaiset on enemmän metsästyskoiria. Yksilöitä koiratkin ovat.

Nyt on pentu tulossa ja sen sosiaalistan mahdollisimman monissa paikoissa.

Netissä on youtubessa paljon videoita mäykyistä, jopa tosi hyvin koulutetut, jotka odottavat ruuan saamista hiljaa käskyyn asti. Istuivat paikallaan, kunnes saivat luvan mennä. Kaikki on siis mahdollista, mutta on kouluttajasta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Millaisia kavereita ovat? Soveltuvastko lapsiperheeseen?

Mäyräkoira on TOTAALISEN out. 24 tölkin levy on paljon kätevämpi eikä lopu kesken.

Huonoja kokemuksia ainoastaan, loppujen lopuksi aina meni rahaa paljon enemmän kuin odotti ja kauhea morkkis monta päivää.