Kehitysvammaiset vanhempina. 60% pystyy hoitamaan ja kasvattamaan lapsensa kotona.

Lisäksi minä en suhtaudu kielteisesti abortteihin, päinvastoin. Vammaisuus periytyy herkästi, erittäin suurella todennäköisyydellä kuten iso osa muistakin poikkeamista. Jos äiti sekä isä ovat molemmat kehitysvammaisia, kyllä se alkaa olla melkeinpä mahdottomuus saada normaali, terve lapsi.

Vammaisperheissä ei käy yleensä mikään tukihenkilö, vaan koko perhe tarvitsee tukea ja silloin työllistetään mm. kunnan kotiapu, perhetyöntekijät sekä sosiaaliviranomaiset. Mahdollisesti myös tukiperheet (verovaroista maksetaan näiden palkat), myöhemmin ehkä huostaanoton kautta tulee lapselle laitospaikkakin. Kyllä siitä hitonmoinen kasa euroja tulee, päälle sitten kaikki kuntoutukset, erityiskoulunkäynnit, taksilla suhaaminen jne.

Tiesitkö edes, että vain osa kehitysvammaisiksi luokitelluista ihmisistä kärsii periytyvästä, ainakaan 100%-periytyvästä geenivirheestä?

Sinä et nyt oikeasti tiedä, missä määrin ja millaista tukea kaikki kehitysvammaisten vanhempien perheet saavat. Osa saa hyvinkin laajamittaista tukea ja asuu esim. tuetusti. Osa taas ei saa.

Joka tapauksessa sinuna miettisin tarkkaan, mihin se sterilisaatioraja vedettäisiin. Mikä sinä tai minä olemme leikkimään Jumalaa ja säätämään tuollaisia. Kohta voidaan sitten vaatia pakkosterilisaatiota muuten vaan tyhmille, alkoholisoituneille (vaiva, josta tiettävästi on jopa parannuttu), köyhille, mielenterveyspotilaille (kuka sen jälkeen hakisi enää apua?) jne.

Joku tuossa laittoikin sitaatin Suomen pakkosterilisaatiohistoriasta, tutustupa siihen ja ajatuksella, pliis.

Lisäksi minä en suhtaudu kielteisesti abortteihin, päinvastoin. Vammaisuus periytyy herkästi, erittäin suurella todennäköisyydellä kuten iso osa muistakin poikkeamista. Jos äiti sekä isä ovat molemmat kehitysvammaisia, kyllä se alkaa olla melkeinpä mahdottomuus saada normaali, terve lapsi. Vammaisperheissä ei käy yleensä mikään tukihenkilö, vaan koko perhe tarvitsee tukea ja silloin työllistetään mm. kunnan kotiapu, perhetyöntekijät sekä sosiaaliviranomaiset. Mahdollisesti myös tukiperheet (verovaroista maksetaan näiden palkat), myöhemmin ehkä huostaanoton kautta tulee lapselle laitospaikkakin. Kyllä siitä hitonmoinen kasa euroja tulee, päälle sitten kaikki kuntoutukset, erityiskoulunkäynnit, taksilla suhaaminen jne.

Tiesitkö edes, että vain osa kehitysvammaisiksi luokitelluista ihmisistä kärsii periytyvästä, ainakaan 100%-periytyvästä geenivirheestä? Sinä et nyt oikeasti tiedä, missä määrin ja millaista tukea kaikki kehitysvammaisten vanhempien perheet saavat. Osa saa hyvinkin laajamittaista tukea ja asuu esim. tuetusti. Osa taas ei saa. Joka tapauksessa sinuna miettisin tarkkaan, mihin se sterilisaatioraja vedettäisiin. Mikä sinä tai minä olemme leikkimään Jumalaa ja säätämään tuollaisia. Kohta voidaan sitten vaatia pakkosterilisaatiota muuten vaan tyhmille, alkoholisoituneille (vaiva, josta tiettävästi on jopa parannuttu), köyhille, mielenterveyspotilaille (kuka sen jälkeen hakisi enää apua?) jne. Joku tuossa laittoikin sitaatin Suomen pakkosterilisaatiohistoriasta, tutustupa siihen ja ajatuksella, pliis.

Kirjoitin ylempänä numerolla 18. Muuten vaan tyhmällä ja kehitysvammaisella ihmisellä on kuitenkin selvä ero.

Noin kolmasosa kehitysvammoista jää ilman lääketieteellistä selitystä, siis niiden takana ei ole rakenteellista (neurologista synnynnäistä, tai esim. synnytyksessä tai varhaislapsuudessa tullutta traumaperäistä) poikkemaa, aineenvaihdunta/kertymäsairautta tai tunnettua (huom tunnettua) perimän poikkeavuutta. Siis nämä kehitysvammaiset ovat lääketieteellisin menetelmin tutkittaessa ihan "terveitä". Psykologinen tutkimus antaakin sitten toisen kuvan.

Kehitysvammainen ihminen on hauras, haavoittuva, helposti johdateltavissa. Miksi hänen pitäisi saada lapsi, jos se on vain yksi riski lisää hänen joutua toisten lyttäämäksi ja tallomaksi. Sillä, ihan ilman ruusunpunaisia laseja jos nykymaailmaa katsoo, niin vanhemmuus on liian haastavaa ihan isolle joukolle normaaleilla älynlahjoilla varustettuja ihmisiä.

Miksi on väärin sanoa että lähtökohtaisesti joidenkin ihmisten vanhemmuus ei ole hyvä idea? Ei ole hyvä idea alkoholistinkaan tai mielenterveyspotilaan vanhemmuus. Harvoin nämä ongelmat vain ovat tiedossa siinä vaiheessa kun lapsia hankitaan, pikemminkin ne voivat ilmoitella olemassaolostaan vasta kun perhe-elämän todellisuus iskee tajuntaan. Kehitysvamma sen sijaan todetaan viimeistään kouluiässä, joten aikaa sopeutua omaan rooliin sinkkuna/dinkkinä on. On myös aikaa ja mahdollisuus "minimoida vahingot" inhimillisesti, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti.

Vielä ihan eri lukunsa on jos kehitysvammainen ihminen saa erityisen lapsen, itse asian taviksena läpikäyneenä en osaa kuvitella kuinka tämän asian kanssa kehitysvammainen selviytyisi, olisi onnellinen ja turvaisi lapsen elämänpolun (taistelisi koulupaikasta, taksikyydeistä, asuntolapaikasta, harrastuksista - monet täällä kirjoittavat näyttävät olettavan että nämä lankeavat erityislapsille kuin itsestään, näinhän asia ei valitettavasti ole).

Lapsen saaminen ei ole ihmisoikeuskysymys. Sen sijaan jokaisen yksilön merkityksellinen ja turvallinen lapsuus ja elämä on. Oikeus tulla hyväksytyksi ja löytää paikkansa maailmassa. Hoidetaan nyt vaikka nämä ensin kuntoon ja mietitään sitten, josko yhteiskunnassamme on mahdollisuuksia tukea ja kannustaa kehitysvammaisia vanhemmuuteen.

Itse en kehitysvammaistenhoitajana näin yhtäkkiä hoksaa yhtään sellaista, joka noin vaan periytyisi. No downin syndrooma voi olla myös lapsella, mutta ei sekään aina. Suurin osa kehitysvammoista johtuu tuntemattomista syistä.

Lisäksi minä en suhtaudu kielteisesti abortteihin, päinvastoin. Vammaisuus periytyy herkästi, erittäin suurella todennäköisyydellä kuten iso osa muistakin poikkeamista. Jos äiti sekä isä ovat molemmat kehitysvammaisia, kyllä se alkaa olla melkeinpä mahdottomuus saada normaali, terve lapsi. Vammaisperheissä ei käy yleensä mikään tukihenkilö, vaan koko perhe tarvitsee tukea ja silloin työllistetään mm. kunnan kotiapu, perhetyöntekijät sekä sosiaaliviranomaiset. Mahdollisesti myös tukiperheet (verovaroista maksetaan näiden palkat), myöhemmin ehkä huostaanoton kautta tulee lapselle laitospaikkakin. Kyllä siitä hitonmoinen kasa euroja tulee, päälle sitten kaikki kuntoutukset, erityiskoulunkäynnit, taksilla suhaaminen jne.

Tiesitkö edes, että vain osa kehitysvammaisiksi luokitelluista ihmisistä kärsii periytyvästä, ainakaan 100%-periytyvästä geenivirheestä? Sinä et nyt oikeasti tiedä, missä määrin ja millaista tukea kaikki kehitysvammaisten vanhempien perheet saavat. Osa saa hyvinkin laajamittaista tukea ja asuu esim. tuetusti. Osa taas ei saa. Joka tapauksessa sinuna miettisin tarkkaan, mihin se sterilisaatioraja vedettäisiin. Mikä sinä tai minä olemme leikkimään Jumalaa ja säätämään tuollaisia. Kohta voidaan sitten vaatia pakkosterilisaatiota muuten vaan tyhmille, alkoholisoituneille (vaiva, josta tiettävästi on jopa parannuttu), köyhille, mielenterveyspotilaille (kuka sen jälkeen hakisi enää apua?) jne. Joku tuossa laittoikin sitaatin Suomen pakkosterilisaatiohistoriasta, tutustupa siihen ja ajatuksella, pliis.

Kirjoitin ylempänä numerolla 18. Muuten vaan tyhmällä ja kehitysvammaisella ihmisellä on kuitenkin selvä ero.

Noin kolmasosa kehitysvammoista jää ilman lääketieteellistä selitystä, siis niiden takana ei ole rakenteellista (neurologista synnynnäistä, tai esim. synnytyksessä tai varhaislapsuudessa tullutta traumaperäistä) poikkemaa, aineenvaihdunta/kertymäsairautta tai tunnettua (huom tunnettua) perimän poikkeavuutta. Siis nämä kehitysvammaiset ovat lääketieteellisin menetelmin tutkittaessa ihan "terveitä". Psykologinen tutkimus antaakin sitten toisen kuvan.

Kehitysvammainen ihminen on hauras, haavoittuva, helposti johdateltavissa. Miksi hänen pitäisi saada lapsi, jos se on vain yksi riski lisää hänen joutua toisten lyttäämäksi ja tallomaksi. Sillä, ihan ilman ruusunpunaisia laseja jos nykymaailmaa katsoo, niin vanhemmuus on liian haastavaa ihan isolle joukolle normaaleilla älynlahjoilla varustettuja ihmisiä.

Miksi on väärin sanoa että lähtökohtaisesti joidenkin ihmisten vanhemmuus ei ole hyvä idea? Ei ole hyvä idea alkoholistinkaan tai mielenterveyspotilaan vanhemmuus. Harvoin nämä ongelmat vain ovat tiedossa siinä vaiheessa kun lapsia hankitaan, pikemminkin ne voivat ilmoitella olemassaolostaan vasta kun perhe-elämän todellisuus iskee tajuntaan. Kehitysvamma sen sijaan todetaan viimeistään kouluiässä, joten aikaa sopeutua omaan rooliin sinkkuna/dinkkinä on. On myös aikaa ja mahdollisuus "minimoida vahingot" inhimillisesti, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti.

Vielä ihan eri lukunsa on jos kehitysvammainen ihminen saa erityisen lapsen, itse asian taviksena läpikäyneenä en osaa kuvitella kuinka tämän asian kanssa kehitysvammainen selviytyisi, olisi onnellinen ja turvaisi lapsen elämänpolun (taistelisi koulupaikasta, taksikyydeistä, asuntolapaikasta, harrastuksista - monet täällä kirjoittavat näyttävät olettavan että nämä lankeavat erityislapsille kuin itsestään, näinhän asia ei valitettavasti ole).

Lapsen saaminen ei ole ihmisoikeuskysymys. Sen sijaan jokaisen yksilön merkityksellinen ja turvallinen lapsuus ja elämä on. Oikeus tulla hyväksytyksi ja löytää paikkansa maailmassa. Hoidetaan nyt vaikka nämä ensin kuntoon ja mietitään sitten, josko yhteiskunnassamme on mahdollisuuksia tukea ja kannustaa kehitysvammaisia vanhemmuuteen.

Juankavita kun av-mammoilla uupuu aina ymmärrys kesken...

En sanonut, että se on hyvä asia, tai ettei sitä valistuksella saisi kehottaa välttämään.

Vaan sanoin, että sen RAJOITTAMINEN PAKOLLA on erittäin eettisesti hankala asia, ja sen takia sitä ei edes pitäisi harkita.

Minusta seksuaalisuuteen ja lapsensaantiin kajoaminen pakkotoimin ON ihmisoikeuskysymys mitä suurimmassa määrin. Eikä siinä ole kyse oikeudesta saada lapsi siinä mielessä, että jokaisella olisi oikeus vaatia vaikkapa ilmaisia lapsettomuushoitoja tai adoptiota - kysehän olisi OLEMASSAOLEVAN kyvyn väkisin riistämisestä!

PS: minulla on autistinen lapsi, joten tiedän kyllä mainiosti, millaista on taistella Kelan, päivähoidon ja opetustoimen kanssa tuista. Jos vanhemmat ovat kehitysvammahuollon piirissä, heillä on valmiiksi hiukan paremmat tukiverkot, onneksi.

Kehitysvammaisuuden vanhemmuuden kannustamisesta ei ole ollut koko aikana kyse, vaan sen täydellisestä kieltämisestä.

Jos lähdetään siitä, että maailman pitää olla täydellinen ja ideaali kaikin tavoin, ennen kuin voimme sallia ihmisoikeudet vähemmistöille - sellaisessa maailmassa en todellakaan halua asua. Se on suorastaan fasistinen.

-20-

pariutuvat usein samantyyppiset henkilöiden kanssa. Geneettinen perimä kyllä altistaa isoille oppimisen vaikeuksille, vaikkei tietty kehitysvammaisuutta aiheuttava geeni periytyisikään.



Isompana ongelmana on mielestäni se, että vanhemmat tarjoavat virikkeettömän kasvuympäristön, johon useinkaan ei kuulu työelämässä mukana olo, vastuunotto omasta elämästä ja lapsen koulunkäynnin tukeminen.



Näiden heikkolahjaisten vanhempien lapsilla on isoja vaikeuksia opiskelussa varsinkin yläluokilla. TET-jaksot ja jatko-opintoihin hakeutuminen on suuri haaste. Kotoa kun ei ole useinkaan saatu vastuullista työntekemisen ja sinnikkyyden mallia, lapset pärjäävät vielä vanhempiaankin huonommin koulussa. Ja pariutuvat taas samalta hiekkalaatikolta jne. Näin syntyy se syrjäytymisen kehä, jossa on monta sukupolvea E-oppilaita, työttömyyttä, puutteellisia opintoja, massiivisia viranomaisverkostoja, teiniäitiyttä, päihteitä jne jne jne...

siis, oikeus lisääntyä.



Tästä olen eri mieltä.



Kuka tekee kehitysvammaisen puolesta päätöksen hänen kelpoisuudestaan vanhemmuuteen, jos yhteiskunnalta tämä päätösvalta halutaan evätä?



Kyllä itsellä suuri pelko on että kehitysvammainen lapseni ajautuisi vanhemmaksi sitten kun minusta ei enää ole häntä valvomaan. Olen valmis ottamaan vastuun päätöksestä jossa poistaisin hänen "oikeutensa" lisääntyä. Jos hänen henkiset kykynsä eivät selkeästi vanhemmuuteen riitä.

Vapaaehtoista sterilisaatiota voitaisiin tarjota tuntuvaa korvausta vastaan erilaisille vammaisille, nettovaikutukselta negatiivisille etnisille ryhmille, taparikollisille ja huumeriippuvaisille. Siinä kaikki voisivat voittaa jotain.

totisesti ryömineet taas koloistaan ihan avoimesti. Ja samalla astialla ollaan kuin aikaisemmallakin kerroksella. Ihminen ei kyllä ikinä muutu.

Mikä   sinä  olet  sanomaan  että  kehitys-

vammaset  ja  mielenterveyssairaat ei

voi  saada  lapsia

[quote author="Vierailija" time="25.01.2013 klo 10:09"]Toisen puolison on vammaton ja terve, lapset myös ihan tavallisia. Lapset ovat silti olleet alusta asti lastensuojelun piirissä, ei tietenkään sinänsä huono asia. Tästä tutustani ei lopulta ollut vanhemman tehtävään, ovat eronneet ja lapset tietysti terveellä puolisolla ja lapset näkevät tätä vammaista tuttuani harvoin.


Toinen, lievemmästi vammainen, on yksinhuoltaja kahdelle terveelle lapselle. Heillä kaikki on ok.


Vanhemman vammaisuus on lapsille iso leima. Siinä ei ainakaan auta yhtään meidän ulkopuolisten epäilyt ja mielipiteet.



[/quote]

Taidetaan tuntea sama tyyppi,tää eka tapaus. Sama kokemus itsellä.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2013 klo 14:41"]

Itse en kehitysvammaistenhoitajana näin yhtäkkiä hoksaa yhtään sellaista, joka noin vaan periytyisi. No downin syndrooma voi olla myös lapsella, mutta ei sekään aina. Suurin osa kehitysvammoista johtuu tuntemattomista syistä.

[/quote]

Ei jaksa tämmöisiä. Ihan tosi...jos olet kehitysvammaistenhoitaja, niin pitäisi tietää vähän enemmän

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:21"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2013 klo 14:41"]

Itse en kehitysvammaistenhoitajana näin yhtäkkiä hoksaa yhtään sellaista, joka noin vaan periytyisi. No downin syndrooma voi olla myös lapsella, mutta ei sekään aina. Suurin osa kehitysvammoista johtuu tuntemattomista syistä.

[/quote]

Ei jaksa tämmöisiä. Ihan tosi...jos olet kehitysvammaistenhoitaja, niin pitäisi tietää vähän enemmän

[/quote]

En minäkään yhtäkkiä keksi mikä kehitysvamma periytyisi suoraan vanhemmalta lapselle. Downillakin voi olla terve lapsi. T toinen kehitysvammaistenhoitaja.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 19:56"]Mikä   sinä  olet  sanomaan  että  kehitys-

vammaset  ja  mielenterveyssairaat ei

voi  saada  lapsia
[/quote]

Kyllä jokaisella on oikeus mielipiteensä sanoa.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 20:37"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 19:56"]Mikä   sinä  olet  sanomaan  että  kehitys-

vammaset  ja  mielenterveyssairaat ei

voi  saada  lapsia
[/quote]

Kyllä jokaisella on oikeus mielipiteensä sanoa.
[/quote]
Varsinkin kun maksaa veroja joilla sitten nämä lapset elätetään.

Ennen kehitysvammoista käytettiin seuraavankaltaista ikävertausta, jolla kuvataan kehitysvammaisen aikuisen tasoa: lievä kehitysvamma 9-12 vuotta, keskivaikea kehitysvamma 6-9 vuotta, vaikea kehitysvamma 3-6 vuotta ja syvä kehitysvamma alle 3 vuotta.

Kysymys kuuluukin, onko 9-12 vuotias riittävän taitava, osaava ja vastuullinen kasvattamaan lasta läpi hänen lapsuutensa ja nuoruutensa?

Kahden kehitysvammaisen lapsen äitinä, en todellakaan halua, että kumpikaan lapsistani saisi lapsia!

Olin kerran sairaalan odotushuoneessa ja äiti tuli kehitysvammaisen tytön kanssa ja meni lääkärin puheille. En tiedä mitä tehtiin mutta kauhea huuto siellä kuului.

Se lievä vamma on siitä paha, kun juuri yltää siihen teinin asteelle. Siinä meillä angstaava ikiteini sitten ja hormonit hyrrää.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2013 klo 09:32"]

Soisin jokaiselle lapselle oikeuden vanhempaan, joka kykenee riittävään vuorovaikutukseen. Eihän se toteudu edes normaaliälyisillä aina, mutta silti.

[/quote]

Aivan. Luin aikoinaan yhden lehtihaastattelun jossa oli haastateltu tyttöä jonka molemmat vanhemmat oli kehitysvammaisia, hän itse oli normaali. Jutun aiheena oli lähinnä kehitysvammaiset äidit ja heidän lapsensa. Tyttö sanoi juuri tuosta, että kun ei hänelle koskaan muodostunut hyvää kiintymyssuhdetta äitiinsä ja kun äiti oli täysin kykenemätön häntä kasvattamaan mitenkään päin ja ottamaan vastuuta. Lisäksi hän sanoi, että joutui itse ottamaan jo aikaisin sen vanhemman roolin ja katsomaan vanhempiensa perään ja auttamaan heitä esim. viranomaiskirjeiden lukemisessa koska vanhemmat ei sellaisia ymmärtäneet.

Muistatteko tämän muuramen pedofiili-jutun. Se äitihän oli jonkun asteen kehitysvammainen ja tuomittiinkin alentuneesti syyntakeiseksi. Jostain syystä kukaan lähipiirissä ei kummemmin kiinnittänyt huomiota vaikka vähä-älyinen nainen alkoi seurustella ekonomin kanssa. En sano, että mitenkään ymmärtäisin äitiä, mutta jos älykkyys on kehitysvammaisen tasoa, niin eihän sitä ihan täysin ymmärrä mitä lapsilleen tekee, varsinkin jos hyvissä asemissa olevat miehet vielä perustelevat yms.

Jos lastenhankkiminen sallittaisiin ehdoitta kaikille vammaisille henkilöille, niin kuka sitten vavoo, että miten ne lapset voivat? Lapsi ei ole lemmikki!!!!! ...niinkun jotkut tuntuvat ajattelevan.

Vai niinkö se sitten menee, että kaikki vammaiset, jotka lapsia tahtovat, voisivat niitä hankkia? Ettei kukaan rajoittaisi tai valvoisi toimintaa? Satun tietämään kehitysvammaisia henkilöitä, jotka toivovat lasta, mutta kun sivusta olen heidän elämäänsä seurannut niin voin todeta, että auta armias, jos he lapsen saisivat. Voi lapsi parka! Kyllä täällä kaikenlaiset ihmiset niitä lapsia hankkivat jo muutenkin.

Jos ei älyllisesti selviydy esim. arkipäivästä niin miten sitten voi huolehtia toisesta???? Mielestäni lapsen tuleva rooli tulee tällöin olemaan hoitaja tai joku omaishoitaja, joku kiva lemmikki.... Lemmikit ovat sitten asia erikseen. Jokainen on täällä vapaa hankkimaan sellaisen.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 22:16"]

Jos lastenhankkiminen sallittaisiin ehdoitta kaikille vammaisille henkilöille, niin kuka sitten vavoo, että miten ne lapset voivat? Lapsi ei ole lemmikki!!!!! ...niinkun jotkut tuntuvat ajattelevan.

Vai niinkö se sitten menee, että kaikki vammaiset, jotka lapsia tahtovat, voisivat niitä hankkia? Ettei kukaan rajoittaisi tai valvoisi toimintaa? Satun tietämään kehitysvammaisia henkilöitä, jotka toivovat lasta, mutta kun sivusta olen heidän elämäänsä seurannut niin voin todeta, että auta armias, jos he lapsen saisivat. Voi lapsi parka! Kyllä täällä kaikenlaiset ihmiset niitä lapsia hankkivat jo muutenkin.

Jos ei älyllisesti selviydy esim. arkipäivästä niin miten sitten voi huolehtia toisesta???? Mielestäni lapsen tuleva rooli tulee tällöin olemaan hoitaja tai joku omaishoitaja, joku kiva lemmikki.... Lemmikit ovat sitten asia erikseen. Jokainen on täällä vapaa hankkimaan sellaisen.

[/quote]

Paitsi että moni kunnollinen koiran- tai kissankasvattaja ei kyllä myy kasvattejaan lemmikiksi kehitysvammaiselle ihan tuosta noin vaan.