Kehitysvammaiset vanhempina. 60% pystyy hoitamaan ja kasvattamaan lapsensa kotona.

Keh.vammaisten tukiliitto ajaa heidän lisääntymistään ja väittää, että 60% selviytyy



Todellisuus onkin sitten jotain IHAN muuta...jos haluavat vammaisten lisääntyvän ottakoot myös vastuun. Jos vastuu lapsen (usein myös kehitysviiveisen) huollosta on yhteiskunnalla-niinkuin se on- olkoon yht. kunnalla myös vapaus päättää lisääntyvätkö.



terv. perhett

kehitysvammaiset tekevät lisää kehitysvammaisia..

kehitysvammaiset tekevät lisää kehitysvammaisia..

Soisin jokaiselle lapselle oikeuden vanhempaan, joka kykenee riittävään vuorovaikutukseen. Eihän se toteudu edes normaaliälyisillä aina, mutta silti.

"Asenteena on, ettei kehitysvammainen voi saada lapsia. Se ei pidä paikkaansa, sillä kehitysvammainenkin voi saada lapsia. Mutta myös tuen tarve on suuri sitten kun lapsi on ilmestynyt maailmaan, oikaisee yleistä ennakkokäsitystä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n kouluttaja, sosiaalityöntekijä Pia Henttonen."



"Tanskalaisen tutkimustiedon mukaan kehitysvammaisen perheen lapsista arviolta

60 prosenttia pystyy kasvamaan kotonaan, 40 prosenttia lapsista hoitaa toinen perhe. Joskus on turvauduttava sijaishuoltoon, mikäli muu tuki perheelle ei ole riittävää."



Tämä jälkimmäinen lainaus ei muuten kerro, onko näillä kotona lapsensa kasvattavilla saatavilla apua sinne kotiin. Onko kenelläkään tietoa tanskalaisesta järjestelmästä kehitysvammaisten tuen yhteydessä?

Keh.vammaisten tukiliitto ajaa heidän lisääntymistään ja väittää, että 60% selviytyy

Todellisuus onkin sitten jotain IHAN muuta...jos haluavat vammaisten lisääntyvän ottakoot myös vastuun. Jos vastuu lapsen (usein myös kehitysviiveisen) huollosta on yhteiskunnalla-niinkuin se on- olkoon yht. kunnalla myös vapaus päättää lisääntyvätkö.

terv. perhett

Onhan Suomessa ollutkin pakkosterilisaatio vammaisille, kehitysvammaisille ja mielisairaille. Pitäisikö tähän palata ja tehdä sterilisaatio kaikille joilla vähänkin vaikkapa kehitysviivästymää?

Toisaalta, minusta olisi ehdottomasti väärin esim. kehitysvammaisten pakkosteriloinnit ja se, että heiltä kategorisesti kiellettäisiin lisääntyminen. Hekin ovat ihmisiä joilla on normaalit ihmisoikeudet. Lisäksi vammojen asteet vaihtelevat, ja toiseksi kehitysvammattomissakin on kaikenlaisia ihmisiä - joskus lievästi kehitysvammainen varmasti on parempi äiti kuin pahasti ongelmainen vammaton.



Toisaalta sekin on surullista jos henkisesti lapsen tasolla olevat tekevät lapsia vauvakuumeen tai normaaliuden osoittamisen takia (kuten tuossa jutussa sanottiin) ymmärtämättä oikeastaan edes mitä se tarkoittaa kun se lapsi siinä sitten on, ja kuinka sitova ja pitkä vastuu siitä on. Lisäksi ainakin henkiseltä kyvyiltään kovin vajavaiset vanhemmat eivät taatusti ole paras kasvuympäristö lapselle kasvaa, oikeastaan varsinkaan jos lapsi onkin normaali eikä kehitysvammainen.



Ajattelen niin, että kehitysvammaisia ei tule erityisesti rohkaista lisääntymään ja vaikeasti vammaisia siitä saisi jopa asiallisesti varoitella, mutta pakkotoimia sen estämiseen ei saa käyttää.

pitäisi pakkosteriloida, mutta ihmisoikeuksien näkökulmasta niin ei tietenkään voi tehdä.

ilman lastensuojelun avohuollon tukitoimia - se prosenttiosuus taitaa olla aika pieni. Tuossa esimerkkitapauksessakin, missä lapsi oli kasvanut vanhempiensa kanssa, avohuolto oli ollut koko lapsuusajan perheen tukena. Se on aikamoinen kustannuserä. En pitäisi lapsen saamista minään ihmisoikeutena, joka pitää olla kaikien oikeus. Lapsen oikeudet ovat tärkeämmät, oikeus turvalliseen ja tarpeet vastaavaan hoivaan sekä riittäviin kasvua ja kehitystä tukeviin virikkeisiin.

ilman lastensuojelun avohuollon tukitoimia - se prosenttiosuus taitaa olla aika pieni. Tuossa esimerkkitapauksessakin, missä lapsi oli kasvanut vanhempiensa kanssa, avohuolto oli ollut koko lapsuusajan perheen tukena. Se on aikamoinen kustannuserä. En pitäisi lapsen saamista minään ihmisoikeutena, joka pitää olla kaikien oikeus. Lapsen oikeudet ovat tärkeämmät, oikeus turvalliseen ja tarpeet vastaavaan hoivaan sekä riittäviin kasvua ja kehitystä tukeviin virikkeisiin.

Jos lapsen etu olisi tärkein pitäisi pakkosteriloida, mutta ihmisoikeuksien näkökulmasta niin ei tietenkään voi tehdä.

ole sellainen, että voitaisiin sanoa että jos lapsen etu olisi tärkein, pitäisi ko. ihminen pakkosterilisoida? Onhan niitä kaikenlaisia, juoppoja ja elämänhallinta sekaisin olevia, narsisteja ja ties mitä.

Tarkoitan siis sitä, että minusta nimenomaan kehitysvammaisuus ei olisi järkevä kriteeri pakkosterilisointeihin, jos sellaiseen ryhdyttäisiin, vaan sitten pitäisi arvioida oikeastaan KAIKKI sen kannalta että onko ko. ihmisellä edellytykset kasvattaa lapsi ja pakkosterilisoida jos ei. Koska tosiaan osa kehitysvammaisista voisi olla vanhempana kykenevämpiä kuin osa vammattomista, ja olisi siis väärin muka lapsen edun nimissä estää näitä kykenevämpiä kehitysvammaisia saamasta lapsia, mutta sallia se vanhemmuuteen sopimattomille vammattomille.

<a href="http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/kehitysvammaisen_vanhemmuus_tabu" alt="http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/kehitysvammaisen_vanhemmuus_tabu">http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/kehitysvammaisen_vanhemmuus_tabu</a&gt;

Kehitysvammaisten Tukiliiton Pia Henttosella on kyllä hyviä näkökulmia aihesee. Ajatuksia herättävä juttu.

Hoitaminen ja kasvattaminen tarkoittaa sitä että et tarvitse apua. Et itsellesi etkä lapsen hoitoon.

Pystyt elättämään hänet oman työsi palkalla. Pystyt itse hoitamaan kodin ja lapsen

Toisen puolison on vammaton ja terve, lapset myös ihan tavallisia. Lapset ovat silti olleet alusta asti lastensuojelun piirissä, ei tietenkään sinänsä huono asia. Tästä tutustani ei lopulta ollut vanhemman tehtävään, ovat eronneet ja lapset tietysti terveellä puolisolla ja lapset näkevät tätä vammaista tuttuani harvoin.



Toinen, lievemmästi vammainen, on yksinhuoltaja kahdelle terveelle lapselle. Heillä kaikki on ok.



Vanhemman vammaisuus on lapsille iso leima. Siinä ei ainakaan auta yhtään meidän ulkopuolisten epäilyt ja mielipiteet.

Toisaalta, minusta olisi ehdottomasti väärin esim. kehitysvammaisten pakkosteriloinnit ja se, että heiltä kategorisesti kiellettäisiin lisääntyminen. Hekin ovat ihmisiä joilla on normaalit ihmisoikeudet. Lisäksi vammojen asteet vaihtelevat, ja toiseksi kehitysvammattomissakin on kaikenlaisia ihmisiä - joskus lievästi kehitysvammainen varmasti on parempi äiti kuin pahasti ongelmainen vammaton.

Toisaalta sekin on surullista jos henkisesti lapsen tasolla olevat tekevät lapsia vauvakuumeen tai normaaliuden osoittamisen takia (kuten tuossa jutussa sanottiin) ymmärtämättä oikeastaan edes mitä se tarkoittaa kun se lapsi siinä sitten on, ja kuinka sitova ja pitkä vastuu siitä on. Lisäksi ainakin henkiseltä kyvyiltään kovin vajavaiset vanhemmat eivät taatusti ole paras kasvuympäristö lapselle kasvaa, oikeastaan varsinkaan jos lapsi onkin normaali eikä kehitysvammainen.

Ajattelen niin, että kehitysvammaisia ei tule erityisesti rohkaista lisääntymään ja vaikeasti vammaisia siitä saisi jopa asiallisesti varoitella, mutta pakkotoimia sen estämiseen ei saa käyttää.

Kaikkien kannattaa tutustua suomalaisten pakkosterilisaatioiden historiaan.

Jos aletaan vaatia lastensaannin kieltoa jollekin ihmisryhmälle, ollaan hyvin karikkoisilla vesillä. KUKA määrittää, kuka saa lisääntyä ja kuka ei? Mihin rajat vedetään?

Tietenkin vammaistan hoitavat tahot voivat antaa valistusta siihen suuntaan, että lasten hankkiminen ei ole viisasta, jos vammaisuuden aste on korkea - mutta vastustan tässä pakkotoimia.

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/vammaishisto…

"Vuoden 1935 pakkosterilisointilakia täsmennettiin myöhemmin, ja vuoden 1950 lain mukaan lääkintöhallituksella oli valta määrätä sterilisoitavaksi mielisairas tai vajaamielinen ja "jos vajaakelpoisuus on sen laatuinen, että se ilmaantuisi hänen jälkeläisiinsä tai aiheuttaisi, että hänen lapsensa jäisivät huoltoa vaille". Lupa myönnettiin myös silloin, jos henkilö voitiin "harkita olevan sieluntoiminnan sairaalloisuuden vuoksi tahi alkoholin tai huumausaineiden väärinkäytön taikkaa muun yhteiskunnanvastaisen elämäntavan johdosta vastaisuudessa ilmeisesti kykenemätön huolehtimaan lapsistaan".

Suomessa samoin kuin muissa Pohjoismaissa oli myös mm. tapana, että lääkintöhallituksen valtuuttama tarkastaja vieraili koululuokissa arvioimassa, onko joku koululainen vajaamielinen tai muuten yhteiskuntakelvoton. Pelkästään hänen lausuntonsa saattoi johtaa jopa aivan 'normaalin' lapsen sterilisointiin.

Suomessa tehtiin vuosina 1935-1970 yhteensä noin 57 000 laillista sterilisointia. Arvioiden mukaan pakkosterilisoituja oli tuona aikana noin 11 000 ihmistä. Heistä runsaat 7 000 oli selkeästi rotuhygieenisin perustein tehtyja pakkopäätöksiä. Suomen lääkintöhallitus antoi vielä 1960-luvulla noin 300 lupaa sterilisointiin rotuhygieenisin perustein. Vuosina 1950-1970 tehtiin samoin perustein myös noin 4 000 aborttia, jonka yhteydessä nainen tehtiin samalla hedelmättömaksi. Pakkosterilisaatio on Suomessa ollut kiellettyä 1970-luvun alusta lähtien."

vaikea kysymys.



Vanhemmuus on kuitenkin niin haastavaa, että omalta kehitysvammaiselta lapseltani eväisin "oikeuden" lisääntyä. Koska, "oikeus" saada lapsia tarkoittaa myös suurta mahdollisuutta epäonnistua elämän tärkeimmässä asiassa, vanhemmuudessa. Kehitysvammaiset joutuvat muutenkin käsittelemään NIIIIN paljon enemmän pettymyksiä ja epäonnistumisia kuin tavikset. En haluaisi yhtä niin isoa surua lisää lapselleni missään nimessä eteen.



Eikö lapsettomaksi jääminen ole kuitenkin pienempi suru kuin rakkaasta lapsesta luopuminen omien kykyjen tai voimien loppuessa?



Soisin kyllä lapselleni esim. siskon/veljenlapsia, kummilapsen tai vaikkapa avustajan työn päiväkodissa. Hän rakastaa lapsia, ja hoivaaminen ja huomioiminen tulee ihan luonnostaan. Kuitenkin kauhistuttaisi ajatus että hän olisi vastuussa lapsen / lapsien hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä. Kuinka hän voisi opastaa heitä elämän alkuun kun itseltäkin puuttuu monia olennaisia taitoja. Miten kaverisuhteet, koulunkäynti, harrastukset, terveydenhoito.



Vanhemmuus kun on niin paljon muutakin kuin rakkautta.

Aika iso luku. Jos yksi perhe tarvitsee yhden lapsen kanssa apua vähän kaiken suhteen, alkaen perushoidosta, voiko lapsuus olla kummoinen? Lisäksi vammaisten vanhempien lapsi on hyvin usein itsekin vammainen. Haastateltu perhe lopussa kertoi, että oma poikansa asuu nyt laitoksessa (vaikka vanhemmat kasvattivat hänet kotona).



Ymmärrän halun ja oikeuden lapseen, mutta mielestäni ainakin vaikeimmissa tapauksissa vammaiset pitäisi steriloida. Vauvan tilalle voisi ottaa vaikkapa lemmikin tai sitten hoitaa valvotusti jonkun ystävän/sukulaisen lasta.

Aika iso luku. Jos yksi perhe tarvitsee yhden lapsen kanssa apua vähän kaiken suhteen, alkaen perushoidosta, voiko lapsuus olla kummoinen? Lisäksi vammaisten vanhempien lapsi on hyvin usein itsekin vammainen. Haastateltu perhe lopussa kertoi, että oma poikansa asuu nyt laitoksessa (vaikka vanhemmat kasvattivat hänet kotona).

Ymmärrän halun ja oikeuden lapseen, mutta mielestäni ainakin vaikeimmissa tapauksissa vammaiset pitäisi steriloida. Vauvan tilalle voisi ottaa vaikkapa lemmikin tai sitten hoitaa valvotusti jonkun ystävän/sukulaisen lasta.

mutta ans olla kun äiti ei ole ihan terve ja täysikykyinen, niin siltähän pitää ottaa lapsiensaantikyky kokonaan veks. Miten se niin on, että jos kehitysvammaisessa perheessä käy tukihenkilö vaikkapa pari kertaa viikossa, se tekee lapsen elämstä huonon? En ymmärrä.

Tuossa jutussahan EI sanota, että tanskalaistutkimuksen mukaan kehitysvammaiset perheet tarvitsevat apua "vähän kaiken suhteen, alkaen perushoidosta". Siinä ei kerrota niiden perheiden tuen määrästä tai laadusta yhtikäs mitään.

Mihin muuten perustat väitteesi, että vammaisten vanhempien lapsi on HYVIN USEIN itsekin vammainen, annahan lähde.

Lisäksi minä en suhtaudu kielteisesti abortteihin, päinvastoin. Vammaisuus periytyy herkästi, erittäin suurella todennäköisyydellä kuten iso osa muistakin poikkeamista. Jos äiti sekä isä ovat molemmat kehitysvammaisia, kyllä se alkaa olla melkeinpä mahdottomuus saada normaali, terve lapsi.



Vammaisperheissä ei käy yleensä mikään tukihenkilö, vaan koko perhe tarvitsee tukea ja silloin työllistetään mm. kunnan kotiapu, perhetyöntekijät sekä sosiaaliviranomaiset. Mahdollisesti myös tukiperheet (verovaroista maksetaan näiden palkat), myöhemmin ehkä huostaanoton kautta tulee lapselle laitospaikkakin. Kyllä siitä hitonmoinen kasa euroja tulee, päälle sitten kaikki kuntoutukset, erityiskoulunkäynnit, taksilla suhaaminen jne.

Vapaaehtoista sterilisaatiota voitaisiin tarjota tuntuvaa korvausta vastaan erilaisille vammaisille, nettovaikutukselta negatiivisille etnisille ryhmille, taparikollisille ja huumeriippuvaisille. Siinä kaikki voisivat voittaa jotain.

Vapaaehtoista sterilisaatiota voitaisiin tarjota tuntuvaa korvausta vastaan erilaisille vammaisille, nettovaikutukselta negatiivisille etnisille ryhmille, taparikollisille ja huumeriippuvaisille. Siinä kaikki voisivat voittaa jotain.

Taatusti kyseiset ryhmät "myisivät" hedelmällisyytensä vaikkapa tonnilla.