Onko tosiaan niin ettei kytky -kauppaa voi perua?
Ei edes sellaisessa tilanteessa, että operaattori on itse möhlinyt puhelintilauksen ja asiakas ei ole koskaan mitään kytkyä tilannutkaan?
Kommentit (6)
Palautusoikeus ja kaupan purku
Yleistä palautusoikeutta eli kaupan purkuoikeutta ei ole
Oikeudellisesti tavaran tai palvelun ostaminen merkitsee sopimuksen tekemistä. Sopimusta ei voi kumpikaan osapuoli yksinään muuttaa.
Kauppaa ei siis voi noin vain peruuttaa, vaikka tulisikin katumapäälle. Kaupan peruuttamisoikeus on vain etä- ja kotimyynnissä.
Monet liikkeet ja tavaratalot antavat vaihto- ja/tai palautusoikeuden. Se on niiden vapaaehtoista asiakaspalvelua, ja liike voi itse määritellä palautusehdot.
Virheettömän tavaran voi palauttaa ja saada rahat takaisin vain, jos myyjäliike siihen suostuu. Silloin myyjällä on halutessaan oikeus vaatia kohtuullinen vahingonkorvaus eli ns. purkuraha. Jos on epävarma ostoksen sopivuudesta, voi yrittää sopia avokaupasta ja pyytää siitä merkintä kuittiin.
Virheellisen tuotteen kaupan voi luonnollisesti purkaa. Sitä ennen on yleensä kuitenkin annettava myyjälle mahdollisuus korjata tuote tai vaihtaa se virheettömään. Joissakin tapauksissa virheen voi hyvittää hinnanalennuksella.
Tilauksen voi peruuttaa
Tuotteen tilauksen voi peruuttaa, jos tilattua tavaraa ei vielä ole toimitettu kuluttajalle. Silloin tekee kuitenkin sopimusrikkomuksen ja myyjällä voi olla oikeus korvaukseen. Moniin tilaussopimuksiin on purkurahan prosenttimäärä kirjattu.
Riitatilanteessa kohtuukorvauksen arviointiin vaikuttaa mm. se, kuinka yksilöllinen tilattu tuote on, kuinka pitkälle sen valmistus on edennyt, purkamisen ajankohta, myyjän todelliset kulut ja saamatta jäänyt myyntivoitto.
Avokauppa
Jos ostaja on epävarma ostoksestaan, koska esimerkiksi on antamassa sen lahjaksi toiselle henkilölle, hän voi ehdottaa kauppiaalle avokaupan tekoa. Silloin myyjä myöntää ostajalle tiettyyn päivämäärään mennessä oikeuden palauttaa tuote kauppaan ja saada siitä rahat takaisin.
Avokauppa on erinomainen keino välttää epäonnistuneita ostoksia silloin, kun kyseessä on liike, jolla ei ole (vapaaehtoista) tuotteen vaihto/palautusmenetelmää. Jos myyjä tähän suostuu, vaihtoaika ja muut ehdot kannattaa merkitä selvästi ostokuittiin.
Telemarkkinointiyritykset ja operaattorit nauhoittavat usein myyntikeskustelut omiin koulutustarkoituksiin. Joskus kuluttajaviranomaiset ovat myös nauhoitteiden avulla selvitelleet tilauserimielisyyksiä. Nauhoitteet ovat paljastaneet, että puhelimessa tilaus voi helposti lipsahtaa melkeinpä puolivahingossa suusta.
– Moni ei tule ajatelleeksi, että puhelimen toisessa päässä on usein ”tuplaluuri”, eli esimies istuu myyjän takana piuhan kanssa ja kuuntelee keskustelua. Hän voi vaikka kirjoittaa lapulle, mitä vastata tai siirtyä puikkoihin, jos tulee vaikea kysymys. Esimiehen olisi tietysti tarkoitus tukea myyjää, jos tämä esimerkiksi hermostuu, kun asiakas on v-mäinen – aika usein on. Voi esimiehen läsnäolon kokea tietysti painostavaksikin, myyjä sanoo.
Telemyyjät eivät yleensä halua kertoa liittymien kauppaamisesta, koska päämiehet ovat kieltäneet sen. Toinen puhelinmyyjä, pitää paperista vastauksia tankkaavaa puhelinmyyjää urbaanina legendana tai ainakin vanhana juttuna.
– Ennen vanhaan oli kaikenlaisia kotoa soittelijoita, jotka puhuivat mitä sattuu ja joiden takia alan maine on ainakin osittain niin huono.
Nykyään puhelinmyyntiä, yhteyskeskusalaa hienommin sanottuna, voi opiskella jopa ammattikorkeakoulutasolla.
Koulutusmateriaaleissa on valmiita spiikkejä eri tilanteisiin. Myyjien mukaan kyse ei silti ole valmiiksi kirjoitetuista käsikirjoituksista, koska asiakkaan vastauksia ei voi ennustaa. Myyjät kyllä noudattavat tiettyä myyntisapluunaa, mutta muokkaavat spiikit omaan persoonaansa sopivaksi.
Pyytämättä ja
yllätyksenä
Kuluttajaviraston lakimies Miina Ojajärvi painottaa, että operaattorin vaihtotilanteessa tärkeää on tietää, onko nykyinen sopimus määräaikainen. Kytkyliittymien osalta tämä on ehkä paremmin kuluttajilla tiedossa, mutta tilannetta sotkevat esimerkiksi erilaisten lisäpalveluiden myynti ja niiden kautta koko liittymän sitominen määräaikaiseen sopimukseen.
– Myyjä kysyy esimerkiksi haluatko sunnuntaiedun, eli saat puhua eurolla sunnuntaina ja asiakas sanoo totta kai. Myyjä ei aina kerro kuitenkaan sitä, että lisäetu onkin määräaikainen, jolloin voimassa ollut liittymäsopimus myös muuttuu määräaikaiseksi. Etusopimusten pituus on yleisimmin 1–1,5 vuotta.
Kuluttajavirastoon on tullut myös viestejä siitä, että uusia asiakkaita on hankittu melkeinpä väkipakolla.
Meillä oli vuosia sitten tilanne, jossa operaattori suostui pienen väännön jälkeen kytkyn purkuun.
Riippuu ihan operaattorin asiakaspalvelualttiudesta. Ei ole kenenkään kannalta hyväksi, jos asiakkaalle jää pas** maku suuhun palvelusta.
kytkyt ja pitkät sopimuksen purettua dnan kanssa kun liittymät ja yhteydet ei meillä toimineet, iso työ oli mutta onnistui viimein.
niin tottakai sen voi silloin perua.