Lue keskustelun säännöt.
Pakottaisitko 6-vuotiaan käymään itse valitsemassaan harrastuksessa (maksetun) kauden loppuun?
23.01.2013 |
Kuinka paljon pian 6 vuotta täyttävältä voi mielestänne vaatia maksettuun harrastukseen sitoutumista? On hänen ensimmäinen harrastuksensa, yhdessä valittu syksyllä. Vielä vuodenvaihteessa halusi ilmoittautua myös kevätkaudelle, ja maksoin kevään maksun. Nyt ensimmäisen (!) kevätkauden jumppakerran jälkeen ilmoittikin, että ei enää "jaksa" käydä siellä. Just. Ei ollut kuulemma tapahtunut mitään erityistä, ei vaan viitsi enää, koska haluaisikin sittenkin yhteen toiseen harrastukseen.
Miten suhtautua? Tuntuisi tyhmältä pakottaa menemään, mutta en myöskään haluaisi antaa tuollaisin perustein lopettaa harrastusta kesken.
Todennäköisesti teen niin, että yritän jotenkin "muilutellen" viedä kevätkauden läpi, mutta pakottamaan en varmaankaan ala. Miten sinä toimisit?
Kommentit (28)
ei olisi liikaa, eli meillä saisi aloittaa uuden heti, mutta vanhaa ei saisi lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan en varmaan sitä toista harrastusta hänelle heti miten soisi, vaan odottelisin ehkä vähän.
Toki varmaan yrittäisin tuota, että mitä jos vähän kuitenkin kävisit siellä. Meillä tyttö soittanut pianoa pienestä asti ja siihen pitää sitoutua aina puoleksi vuodeksi kerrallaan. Kun välillä ilmoitti, ettei enää halua, sanoimme, että nyt ei voi keskeyttää, mutta joulun jälkeen voi. Aina kun tuli uusi valinnan paikka, halusi jatkaa kuitenkin. Kausina, jolloin ei ollut innostuntu pianosta, emme niin pakottaneet tekemään soittoläksyjä.
Jumpassa voi olla kyse siitä, että eskarilla on ollut mielikuva, mitä se olisi. Onkin sitten vähän erilaista. Ehkä se siitä vielä lähtee...
Näin meillä on menty kaikkien kolmen lapsen harrastusten kanssa.
Lapset ovat useimmiten lyhytjännitteisiä, joten heitä pitää opettaa sitoutumaan. Jos aina saa lopettaa halutessaan, lapsi voi alkaa suhtautua kaikkeen muuhunkin säännöllisyyttä vaativaan samoin.
ainakin muutaman kerran, jos se motivaatio vaikka löytyisi uudestaan. Mutta jos kevään edetessä harrastus tuntuisi edelleen vastenmieliseltä niin antaisin lopettaa. Lähtökohtaisesti minusta lasten harrastusten pitää olla sellaisia, joista lapsi itse tykkää ja joissa viihtyy. Mutta tuollaista motivaation katoamista voi tapahtua, ihan aikuisellakin. Aika sitten näyttää, onko innostus kokonaan lopahtanut vai rupeaako harrastus taas tuntumaan vähän ajan päästä kivalta. Pieni pitkäjänteisyys on ihan hyväksi.
niin käytäisiin loppuun. Meillä on käynytkin näin tanssin kanssa, ensin oli innostunut ja sitten päätti kolmannen kerran jälkeen ettei enää mene.
Oli tuolloin 6v.
Olin seuraamassa harjoituksia ja tiesin ettei mitään ollut "tapahtunut" miksi ei olisi halunnut jatkaa. Ei vaan huvittanut.
Kyllä meillä 6v ymmärsi sen että nyt ollaan maksettu puoli vuotta ja siellä käydään. Muutaman kerran oli hankalaa kun ei huvittanut mutta en minä lasta sinne itkien raahannut, pienellä suostuttelulla ja positiivisella asenteella hänet sinne sain.
Loppua kohden olikin helpompaa ja lapsi viihtyi tosi hyvin ja lähtökin oli mukavampaa. Kun kurssi loppui, kysyin haluaako jatkaa ja lapsi sanoi että kivaa oli mutta en.
Se oli sillä selvä. Ei jatkettu mutta sen jälkeen oppi että jos joku aloitetaan, se käydään loppuun. Tutustumassa voi käydä pari kertaa mutta kun maksu on maksettu niin siellä käydään. Nyt ymmärtää jo 8vuotiaana ja aikaisemminkin kysyä että "joko me maksettiin tää?" ja päättää ennen maksua että haluaako käydä vai ei.
En minä itkevää lasta sinne veisi mutta kun oikein kaivoin lapseni syitä lähtemättömyydelle, ne olivat aina ei huvita, kaverin kanssa pihalla olisi kivampaa, halu pelata pelikonsolia, yleinen "laiskuus"...
Mun mielestä ne ei ole syitä lopettaa kerran viikossa olevaa harrastusta joka kestää tunnin. Kavereiden kanssa on varmasti tarpeeksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usrin tuollainen "en jaksa" -vaihe menee ohi, kun harrastusta jatketaan. Oletan lapsilleni, että harrastuksia ei aloiteta ja lopeteta noin vain vaan niihin sitoudutaan.
Lapsihan on tiennyt jo hyvin, millainen harrastus on kyseessä. Hän on käynyt siellä jo syksyn ja sanonut haluavansa jatkaa vielä keväälläkin. Kyllä lapselle täytyy opettaa, että raha ei kasva puissa. Jos kausi on maksettu, se käydään loppuun, mutta sen jälkeen ei tarvitse jatkaa. Varsinkin, kun kyseessä on vain laiskuus. Toista harrastusta ei missään nimessä ainakaan voisi aloittaa niin, että lopettaa ensimmäisen. Mitä sitten, jos se toinen maksetaan, eikä lasta sitten huvitakaan? Maksatteko te sitten kolmannen, neljännen, viidennen...
mielestäni joka lapsella pitäisi olla joku liikunnallinen harrastus joko yhdessä vanhempien kanssa tai ohjatusti. Ja mitä vilkkaampi lapsi niin mielellään useampi harrastus... Jos lapsi on harrastuksen jälkeen tyytyväinen, niin se on hänelle hyvä harrastus. Meillä noita en mä jaksa -puuskia on päivittäin milloin pukemisen, kaupassa käynnin tai ihan minkä tahansa asian kanssa.... Mutta elämässä nyt pitää/kannattaa tehdä monia asioita vaikka välillä "laiskottaisi".